Facebook-kaveri saa olla. Yksi ihminen sanoi että eihän minulla ole mitään sinua vastaan, mutta en halua joutua syrjityksi jos olen kaverisi. Huh, Huh!
Onko ortodokseilla jokin lista kenen
Outoa käytöstä krist
18198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
No huh huh onpa perin lapsellista.
Mutta olen aistivinani tietynlaista jakaumaa kuka tuntee kenetkin ja haluaa tuntea kenetkin.
Minä poistin pari ortodoksia kun toinen alkoi haukkumaan muita ihmisiä ja puhumaan sopimattomia rippi-isästäni ja postailemaan sivujen pituisia sähköposteja omista ongelmistaan.Ja toisen poistin kun hän poistatteli kaikki minun viestit seinältään heti kun iAndrei ja i iivo pomppasivat hänen kavereikseen.
Arvelin että jos kahdenkesken on mukavaa yksinäisyyttään poistaa ja nauraa samoille vitseille ja jutuille niin julkisesti ei tarvitse tuntea jos on kerran "kaveri" häpeäksi.
Kyllästyttää ihmiset jotka soittelevat puhelimella että iik ja hihii kirkkoherra lisäsi minut facebookiin.Ja ihminen on yli 50-nen...En kuitenkaan itse alkaisi siistimään facebookiani yhdenkään toisen ihmisen takia.Olen se mikä olen ja suosittelen sinuakin olemaan se kuka olet.Kukaan ei ole synnitön ja jokaisen ihmisen mielestä eri asiat ovat syntejä.
En ole lisäillyt ketään kirkonihmisiä koska en ole tarpeeksi kirkollinen ja toisekseen jos eivät itse osaa pyytää niin en tyrkytäkkään.
Toisekseen pitää olla tasapuolinen kaikille ihmisille eikä kerätä tiettyä sisäpiiriä.Ortodoksinen piiri jotenkin vaikuttaisi facebookissa olevan.Jos et ole yltiösosiaalinen ortodoksi ja sinulla ei ole ortodoksisen säntillinen facebook/käytös/ajatukset niin turha odotella heitä sinne.
Facebook on turhake ja olen pitkään jo miettinyt että hävitän koko tilin.Jotkut keräävät kavereita ja joillakin on useita tilejä minullakin oli aikoinaan kunnes hävitin sen toisen ja päätin että jos en voi olla itseni niin johan on ihme ei se ole minun ongelma jos joku ei sitä niele.Toisella facebook tilillä facebookissa joka oli tiettyä yhteisöä varten tehty oli noin 900 kaveria joita en sen tietyn yhteisön sisällä edes kaikkia tuntenut ja kukaan ei ollut omalla nimellään siellä.Pelkkä tiettyyn porukkaan kuuluminen on aika turha syy lisätä kaveriksi täysin tuntemattomia.
Rehellisyys kuitenkin maan perii.Nykyisellä tilillä on noin 80 ihmistä joista tunnen kaikki ja osa on sukulaisia.
Sukulaisiin jotka asuvat kaukana on helppo ja halpa pitää yhteyttä facebookin avulla ja kavereihin tietysti mutta kaipaan aikaa jolloin posti toi kortteja ja kirjeitäkin vielä.
Se mikä on ärsyttävintä on facebookissa jonkun tietynlaisen ihmistyypin esittäminen jota ei oikeasti ole eli jonkun roolin vetäminen ja se ei näytä katsovan ikään, asemaan eikä sukupuoleen.
En sinuna pahoittaisi mieltäni joskus sosiaalinen media näyttää sen raadollisen puolen ihmisestä ja sellaista ihmistä ei tarvitse elämässä mukana raahata.
Yksi asia mikä minua myös kummastuttaa on kaikenlainen epäluuloisuus uusia asioita ja ihmisiä kohtaan.
Jos teen esimerkiksi jonkun ortodoksisen asian joka esittelee ortodoksisuutta niin siihenhän et saa ketään mukaasi ja viimeistään papistoa.Et edes kannattajajäseneksi.Onneksi edes luterilaiset papit kannustavat ja tukevat.
Sehän voi olla jotain "vaarallista" ja mainehan siitä menisi :D
Anteeksi jos totean näin suoraan että miksi pitäisi olla jonkun takapuolen nuolija tai tietty ihminen että hänen tekemänsä asiat ikäänkuin hyväksyttäisiin.
Aivan avoimesti olen nähnyt tiettyjä katseita tiettyjen ihmisten naamoilla kun he ovat ystävällisesti ja kohteliasuudesta kuunnelleet jostain asiasta jota eivät valitettavasti ymmärrä.Pidetään suurinpiirtein höynänä.Uskoisin jopa itsekkin tuota ellei mukana olisi luterilainen puoli joka on "aivan tosissaan" asiassa ja edistyneempi median suhteen kuin ortodoksinen kirkko on.
Sitä mitä ei tunne on helppo tuomita ja olla asenteellinen.
Uskoisin jos olisin pappeja ja piispoja nuoleskeleva tekoimelä suorittaja hyypiö niin Secondlife Ortodokseja olisi suuri innostunut lauma supportaamassa ja pappeja olisi suurella innolla monta pitämässä erilaisia tilaisuuksia ja koulutuksia siellä.
Mutta pieni on kaunista tapaavat sanoa.Parempi muutama kunnollinen ja hyvä osaava ja asialle omistautunut ihminen projektissa kuin suuri lauma teennäisiä hapantoja.
Ortodoksien viha on kyllä syvä! Ortodokseilta puuttuu armon mahdollisuus. Nämä nyt ovat hirveitä ja menevät katumukseen ja sitten taas uudelleen ja uudelleen...
Ei näitä ymmärrä kyllä...
Mikä viha.. on aivan oikein ettei kaikkea epäkristillistä tarvitse sietää yksi niistä on epätasa-arvo toinen on moukkamaisuus toisia ihmisiä kohtaan.
Mitä tarkoitat epätasa-arvolla? Taidat puhua hyvästä käytöksestä eli miellyttämisestä, et niinkään itse asiasta.
minusta teeskentely ja oman edun tavoittelu ovat rike ihmisyyttä vastaan.
Tietenkin on.
Epätasa-arvo on sitä että ei kohdella samalla intensiteetillä ja tavoin kaikkia varsinkin jos se liittyy naamavärkkiin, tuloihin, titteleihin ja saavutuksiin jotka useimmiten mitataan ortodoksisissakin yhteisöissä maallisin mittarein ja hups ne muuttuvatkin yhtäkkiä hengellisiksi hyveiksi.
Tai ei kelpuuteta ystäviksi eikä tuttaviksi näillä kriteereillä.
Sisäpiirisyys on ruma ja vastenmielinen asia.Sellaista on politiikassa tuttavan tuttavat.. suositaan tiettyjä piirejä ja tuttavia tietyissä asioissa.Nuollaan ja hymyillään arkkipiispalle ja mielistellään jos halutaan tietty paikka itselle peesattua.
Vähänkö ortodoksisten kirjojen kirjoittajia kumarrellaan, tiettyjä ikonimaalareita ja kuorolaisia ja ylistetään puolipyhimyksinä.Se on väärin ja se luo kateutta.Kristityt ovat tasa-arvoisia keskenään.
Tietyyjä sukuja katsotaan ylöspäin vaikka kuinka olisivat olleet pikipöksyjä muinoin.
Papistoa pidetään ylempänä kastina kuin rahvasta.Harva pappi perheineen laskeutuu samalle tasolle rahvaan kanssa.
Ja nämä pappissuvut ihan karvat nousee pystyyn.Ovatko he todella yhtään sen parempia ihmisiä?
Esimerkiksi virkapapilla on yleensä snobi ja ylevä vaimo ja heidän tuttavapiirinsä koostuu samanlaisista ihmisistä.Elämäntyyli myös on hyvin samansuuntainen kuin ylemmällä keskiluokalla on eli näyttävä.Ei siinä oikein tule kuva ortodoksisesta yhteisöllisyydestä.
Onko muuten kukaan pappi nainut koskaan työtöntä ja kouluttamatonta ihmistä?Tai sellaista jolla ei ole vähintään maisteria taskussa?Kyllä ne nämä luokkaerot ovat hyvinkin tiedostettuja ortodoksien parissa..Se vaan syö pohjaa kristillisyydeltä.
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/luokkaerot-nakyvat-kayttaytymisessa-yllattavalla-tavalla
Kokeita jatkettiin Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, jossa tehty kyselytutkimus paljasti, että itsensä yläluokkaisiksi määrittelevät olivat muita useammin valmiita pieniin rötöksiin, kuten varasteluun, valehteluun, epäasialliseen käytökseen työpaikalla tai huijaamiseen saadakseen etua kilpailutilanteessa.
Tutkijoiden mukaan nämä tulokset viittaavat siihen, ettei korkea sosiaalinen asema välttämättä tuokaan mukanaan hyvään käytökseen vaadittavaa viisautta, vaan pikemminkin sitä saattaa löytyä enemmän keskiluokan ja työväenluokan parista.
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=128
Kenties Katriinan tekstiä vauhdittaa työväenluokkainen suoruus ja se, että Suomessa on loppujen lopuksi traditio köyhyydestä kertomiselle. Kertomistilanne vain on valittava huolellisesti, kuten kirjan esimerkit osoittavat. Herrasväen joukossa on harkittava sanomisensa tarkasti, ettei tunnelma mene pilalle.
Kirjoittajat kiinnittävät huomiota luokkayhteiskunnan paluuseen. Kolbe jopa uumoilee, että on palattu perittyjen ammattien aikakauteen, jossa yhä useammilta sulkeutuvat opintiet. Palkkakuilut levenevät ja erot hyvien ja huonojen osoitteiden välillä kasvavat.
Kiintoisaa lukea näitä niin armoa pursuavia arviointeja FB:n siunauksellisuudesta.
Tässä vaiheessa voinkin pitää itseäni kovasti siunattuna, kun en kuulu mihinkään piireihin. Papitkin kysyvät aina nimeäni ehtoollisella. Viimennen, joka muisti minut, on entinen kirkkoherra.
Minulla ei ole yhtään sellaista FB-kaveria, jota en olisi tavannut myös kasvotusten edes kerran. Nykyiset FB-kaverini ovat lähinnä sukulaisia tai kirkkokahveilla tapaamiani ihmisiä.
Kun olen pohdiskellut tällä palstalla kirjoittavia ihmisiä, niin en usko tavanneeni ketään heistä tosielämässä. Kukaan kirkkokahvien keskustelukumppanini ei käytä kieliasuja, mitkä ovat tälle palstalle tavanomaisia.
Kuulun itse lähinnä kait alempaan keskiluokkaan, sillä teen työtäni lähinnä puhumallla ja kirjoittamalla, en kädet rasvassa, kuten monet arvostamani keskustelukumppanini. En tunne ketään, jotka voisin sijoittaa ylempään keskiluokkaan tai korkeammalle. Tämä asema yhteiskunnassa sopii minulle. Ei ole kiusausta esimerkiksi tehdä rahalla rahaa tai harrastaa jotain muuta yhtä epäeettistä.
Ovatko luokkatietoiset sinusta armollisia?
Toki piirittömyys on siunaus niille jotka eivät niistä pidä.
Mistä tiedät etteivät ihmiset kirkkokahveilla sievistele mutta kotona sitten puhuvat eri tavoin?Tiedän montakin sellaista ihmistä joilla on "rooli päällä" kirkossa ja kinkereillä.
En ole yhtään sen parempi on päässyt perkele kirkossakin niinkuin kotonakin.Ja se on varmasti joskus papiltakin päässyt ainakin vapaalla ollessaan.Ainakin näin olen kuullut eräältä seurakuntalaiselta joka oli ollut kovin huolissaan omasta lipsahtaneesta voimasanastaan jutellessaan papin kanssa.
Tunsin joskus toisen kirkkokunnan luokkatietoisia ihmisiä.Täällä en tunne onhan seurustelupiirit aivan eri tahoilla mutta tiedän toki keitä he ovat jos se sallitaan sanoa.Ainakin maallisilla kriteereillä heidät luokiteltaisiin tähän ryhmään.
Epäeettisyys ei katso taloudellista asemaa luullakseni.
En tiedä mitä ihmiset voittavat olemalla jotain mitä eivät ole.Tai ovathan he mutta monikaan ei kovin luontevasti.Ehkäpä se tuo turvallisemman mielen heille ja kohottaa itsetuntoa.
Kun kauan sitten siirryin terasseilta kirkkokahveille (vaiheittain), huomasin tarvitsevani "alakerran herraa" avukseni yhä harvemmin, enkä oikeastaan koskaan ehtinyt oppia nykynuorison välimerkkejä vakiintuneeksi osaksi puhetapaani.
Tosin myös tuttavapiirini on pienentynyt. Kun mietin luokkaeroja, niin se taitaa riippa myös siitä, minä kirkon kirkkokahveille eksyy. Joissakin paikoissa on sulkeutuneita pöytäryhmiä ja isommassa pöydässä näyttää olevan enemmän niitä, joiden ei tarvitse tarkistaa pankki/luottotilinsä saldoa. Siinä pöydässä ovat useimmat viitankantajatkin.
Kun viittaat toiseen kirkkokuntaan, niin siellä, missä minä kerran, pari piipahdin, näytti olevan vielä jyrkempi ryhmittely. Oli kirkkoherran pöytä ja sitten muiden pappien johtamia pöytiä ja sitten reunalla rahvaan pöydät. Ja kuulemani keskustelun muodollisuus muistutti jossain määrin brittiläisiä TV-sarjoja ...
Edellä mainituista syistä käyn useimmin pienissä kirkoissa, joissa kaikki ovat saman pöydän ympärillä tai pöytiä on vain pari-kolme.
Ehdotan että siirrytään kahden kerroksen kirkkokulttuuriin: Ylemmässä kerroksessa ovat ne, jotka tuntevat olevansa ylempänä. Muut sitten menevät kansankirkkoon, jossa on pappina hyljeksitty ja solvattu ja kanttorina joku asiaan vihkiytynyt henkilö.
Haluaisin nähdä ne jotke tavoittelisivat ylempään kerrokseen...
Pöydistä puheen ollen: Turussa on istuttu asemissa ainakin 1970-luvulta lähtien.
Takaseinällä istuvat kuorolaiset; sinne ei pidä mennä. Keskellä on pappien ja muiden kirkollisten pöytä, jossa jotkut armoitetut maallikotkin istuvat. Sitten on tiisteiseuran pöytä, jossa istuvat mummot, frouvat ja tiedustelijat ja otattelijat.
Sitten on näkymättömien pöytä jossa istuvat ne jotka eivät kuulu klikkeihin.
Kun piispa on paikalla hän tuntuu olevan tietoinen vähän kaikista ja kaikesta. Hänellä on ylimielinen hymy naamalla katsellessaan noita näkymättömiä.
Kummallista miten ensimmäinen tuntuma Ambrosiukseen oli tuo "Hymyily".
Leo taas katsoi tuomitsevasti kuin tiistaiseuran tantta!
Kerran meillä oli piispat ja mikähän tilaisuus liekkin ollut istuin salin takaosassa ja kaksi nunnaa olikohan vielä silloin Marina ja Mikaela tulivat myös sinne.istuivat meidän pöydän päähän taaimmaiseen pöytään istumaan.
Eikös sieltä vasko kipittänyt hakemaan nunnat piipojen pöytään eturiviin.Tiedän mitä äiti Marina ajatteli tietyistä asioista ja heille olisi varmaankin sopinut aivan hyvin että olisivat istuneet muualla kuin piispan pöydässä.
Olen nimittäin äiti Marinan suusta omin korvin kuullut mitä hän ajatteli joistakin ihmisistä.Rauha hänen sielulleenJa paikalla oli silloin Lintulan kirkossa minä, äiti Marina ja eräs pappi.
Muistan että uutena tulokkaana itsekkin istuin erääseen aika eturivin pöytään kerran.Pöydällä oli yksi pieni käsilaukku.Sitten viereen istahti joku kaveri.Kohta tuli siihen täti kahden miehen kanssa kovin suu mutrussa ja vihainen ilme päällä ja naamalla ilme mihis me nyt istutaan.Totesin että voi olikohan väärä pöytä kun ei tuo käsilaukku osannut puhua että on varattu.Samassa pöydässä taisi olla jäljellä ne viimeiset vapaat paikat ja seurue istahti siihen mutta olipa perin nyrpeän ja happaman näköiset naamat.Kuin olisivat olleet täysin väärässä seurassa.No kuorolainenpa tämä nainenkin taisi olla.
alahuoneen ja ylähuoneen vartijat.
Facebook on ihan hyvä jos haluaa jonkun asian nopeasti toimittaa: kuten mistä löytää jonkun tarvittavan työkalun tai rautakaupan. Muu plätinä on ajankulua. Sukulaisten kanssa on hyvä pitää yhteyttä Facebookin avulla.
Et sinä siihen facebookia tarvitse vaan ihan simppelin googlen hakukoneen.
Google laahaa jäljessä. Kauppa oli lopetettu ja facebookissa yksi tiesi missä se on.
Kyllä on olemassa lista suvaituista feispuukki-ortodokseista:
http://www.yhteys.org/ortodoksit.html