Yle Uutisten verkossa tekemä kysely suomalaisten alkoholin kulutuksesta täydentää tuttua tarinaa Turmiolan Tommista. Alkoholi maistuu. Vaikka naiset juovat selvästi miehiä vähemmän, on heidänkin alkoholin kulutuksensa kasvanut.
Tämä johtuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) erikoistutkija Esa Österbergin mukaan siitä, että alkoholikulttuuri on muuttunut. Ennen miehet katosivat juottoloihin, eikä kotona juotu juuri lainkaan. Jos juotiin, sekin tehtiin poissa naisten silmien alta, jotka pyrkivät puuttumaan miesten juomiseen.
– Nykyään on tavanomaista, että naiset ja miehet juovat kotona yhdessä. Naiset juovat varmaankin sen takia vähemmän, että vastuu lapsista ja kodinhoidosta jää enemmän heidän harteilleen, mutta uskon, että naisten alkoholin kulutus tulee lisääntymään. Raittiit naiset alkavat olla mennyttä tavaraa.
Kymmenesosan suuhun katoaa puolet kaikesta juodusta alkoholista
Valtaosa kyselyyn vastaajista juo kohtuullisesti, mutta eniten juova kymmenys kumoaa 43 prosenttia kaikesta alkoholista. Tulokset menevät lähelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemien tutkimusten kanssa, jonka mukaan kymmenys eli yli 540 000 suomalaista juo puolet kaikesta maassa kulutetusta alkoholista.
– Se on niin hirveä määrä, mitä suurkuluttajat juovat, ettei sitä pysty käsittämäänkään, Österberg sanoo.
Eniten käyttävä kymmenys juo arviolta yhden viinapullon edestä alkoholia päivässä
Yle Uutisten kyselyn vastauksista 286 ilmoitti nauttivansa 50 annosta tai yli. Heistä naisia oli 15 prosenttia. Keskiarvo miesten alkoholin kulutuksessa oli kyselyyn vastanneilla miehillä 11 annosta viikossa ja naisilla 5 annosta viikossa.
Kyselyyn vastanneiden annosmäärät ovat puolet pienempiä kuin THL:n arvioimat luvut, jotka perustuvat ostettuun alkoholiin. Österbergiä tulos ei yllätä.
– Haastattelututkimuksissa on havaittu, että ihmiset vastaavat puolet pienempiä määriä kuin mitä kulutus todellisuudessa on. Se on ymmärrettävää. Jos itse yrität muistella, kuinka paljon alkoholia olet juonut, osaisitko sanoa täsmällisiä lukuja? Juominen koetaan häpeälliseksi, ja muistikin vääristää. Toiset myös valehtelevat.
"Eläkkeelle tullessa juomisella ei enää väliä"
Mitä vanhemmaksi suomalainen tulee, sitä enemmän hänelle maistuu alkoholi. Kyselyyn vastanneiden alkoholin kulutuksen keskiarvo kasvoi 41 vuodesta ylöspäin. Österberg arvioi, että tähän vaikuttaa työelämä.
– Kun ihminen rupeaa lähestymään eläkeikää, alkoholikäytöksellä ei ole enää mitään väliä. Kun pitää hoitaa uraa ja perhettä, alkoholi ei ole niin kovasti mukana. Jos haluat edetä urallasi, ei työpaikan juhlissa kannata vetää kaatokännejä.
Kyselyyn vastanneita alle 18-vuotiaita oli vain 1 prosentti kaikista vastanneista. Sen vuoksi tilasto heilahtaa ja näyttää, että kulutus olisi runsasta. Todellisuudessa alaikäisten alkoholin kulutus on vähentynyt. THL:n erikoistutkija Österbergin arvion mukaan tämä johtuu perheiden suhtautumisen tiukentumisesta.
– Vanhemmat eivät enää välitä alaikäisille alkoholia ja katsovat muutenkin tarkemmin perään. Nuorten täysi-ikäistyttyä alkoholin kulutus kasvaa jälleen.
Suomalaiset rajat eivät perustu turvallisuusrajoihin
Suomessa tutut viikkorajat 24 annosta miehille ja 16 annosta naisille eivät Österbergin mukaan ole millään tavalla turvarajoja alkoholin kulutukseen.
– Suomalaiset rajat on tehty sen mukaan, milloin lääkäri voi puuttua potilaan alkoholin käyttöön. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset alkoholin kulutuksen rajat ovat tehty turvallisen juomisen lähtökohdista ja ne ovat miehille kaksi annosta päivässä ja naisille yksi annos.
Kyselyssä paljon absolutisteja
Kyselyn mukaan alkoholista kieltäytyviä absolutisteja on Suomessa peräti 22 prosenttia. Vastaukset poikkeavat tältä osalta paljon todellisuudesta.
– Oho! Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Heitä on oikeasti 10 prosenttia kaikista suomalaisista, Österberg sanoo.
Österberg pitää ongelmallisena alkoholipolitiikan kaksinaismoralismia. Ensin kokoushuoneissa puhutaan tunteja alkoholin kulutuksen haitoista, ja kun kokous päättyy, huoneeseen kannetaan viiniä.
Österbergin mielestä alkoholin haitat pitäisi ottaa tosissaan myös päättäjien tasolta.
– Peruspalveluministeri Susanna Huovisen keskustelunavaus alkoholihaittojen hoitoon kuluvista miljardeista euroista oli hyvä herätys. Jos tällainen ajattelu lisääntyisi, voisi muutokset alkoholikulttuurissa olla mahdollisia.
http://yle.fi/uutiset/alkoholitutkija_raittiit_naiset_alkavat_olla_historiaa/6748100
Tämä johtuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) erikoistutkija Esa Österbergin mukaan siitä, että alkoholikulttuuri on muuttunut. Ennen miehet katosivat juottoloihin, eikä kotona juotu juuri lainkaan. Jos juotiin, sekin tehtiin poissa naisten silmien alta, jotka pyrkivät puuttumaan miesten juomiseen.
– Nykyään on tavanomaista, että naiset ja miehet juovat kotona yhdessä. Naiset juovat varmaankin sen takia vähemmän, että vastuu lapsista ja kodinhoidosta jää enemmän heidän harteilleen, mutta uskon, että naisten alkoholin kulutus tulee lisääntymään. Raittiit naiset alkavat olla mennyttä tavaraa.
Kymmenesosan suuhun katoaa puolet kaikesta juodusta alkoholista
Valtaosa kyselyyn vastaajista juo kohtuullisesti, mutta eniten juova kymmenys kumoaa 43 prosenttia kaikesta alkoholista. Tulokset menevät lähelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemien tutkimusten kanssa, jonka mukaan kymmenys eli yli 540 000 suomalaista juo puolet kaikesta maassa kulutetusta alkoholista.
– Se on niin hirveä määrä, mitä suurkuluttajat juovat, ettei sitä pysty käsittämäänkään, Österberg sanoo.
Eniten käyttävä kymmenys juo arviolta yhden viinapullon edestä alkoholia päivässä
Yle Uutisten kyselyn vastauksista 286 ilmoitti nauttivansa 50 annosta tai yli. Heistä naisia oli 15 prosenttia. Keskiarvo miesten alkoholin kulutuksessa oli kyselyyn vastanneilla miehillä 11 annosta viikossa ja naisilla 5 annosta viikossa.
Kyselyyn vastanneiden annosmäärät ovat puolet pienempiä kuin THL:n arvioimat luvut, jotka perustuvat ostettuun alkoholiin. Österbergiä tulos ei yllätä.
– Haastattelututkimuksissa on havaittu, että ihmiset vastaavat puolet pienempiä määriä kuin mitä kulutus todellisuudessa on. Se on ymmärrettävää. Jos itse yrität muistella, kuinka paljon alkoholia olet juonut, osaisitko sanoa täsmällisiä lukuja? Juominen koetaan häpeälliseksi, ja muistikin vääristää. Toiset myös valehtelevat.
"Eläkkeelle tullessa juomisella ei enää väliä"
Mitä vanhemmaksi suomalainen tulee, sitä enemmän hänelle maistuu alkoholi. Kyselyyn vastanneiden alkoholin kulutuksen keskiarvo kasvoi 41 vuodesta ylöspäin. Österberg arvioi, että tähän vaikuttaa työelämä.
– Kun ihminen rupeaa lähestymään eläkeikää, alkoholikäytöksellä ei ole enää mitään väliä. Kun pitää hoitaa uraa ja perhettä, alkoholi ei ole niin kovasti mukana. Jos haluat edetä urallasi, ei työpaikan juhlissa kannata vetää kaatokännejä.
Kyselyyn vastanneita alle 18-vuotiaita oli vain 1 prosentti kaikista vastanneista. Sen vuoksi tilasto heilahtaa ja näyttää, että kulutus olisi runsasta. Todellisuudessa alaikäisten alkoholin kulutus on vähentynyt. THL:n erikoistutkija Österbergin arvion mukaan tämä johtuu perheiden suhtautumisen tiukentumisesta.
– Vanhemmat eivät enää välitä alaikäisille alkoholia ja katsovat muutenkin tarkemmin perään. Nuorten täysi-ikäistyttyä alkoholin kulutus kasvaa jälleen.
Suomalaiset rajat eivät perustu turvallisuusrajoihin
Suomessa tutut viikkorajat 24 annosta miehille ja 16 annosta naisille eivät Österbergin mukaan ole millään tavalla turvarajoja alkoholin kulutukseen.
– Suomalaiset rajat on tehty sen mukaan, milloin lääkäri voi puuttua potilaan alkoholin käyttöön. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset alkoholin kulutuksen rajat ovat tehty turvallisen juomisen lähtökohdista ja ne ovat miehille kaksi annosta päivässä ja naisille yksi annos.
Kyselyssä paljon absolutisteja
Kyselyn mukaan alkoholista kieltäytyviä absolutisteja on Suomessa peräti 22 prosenttia. Vastaukset poikkeavat tältä osalta paljon todellisuudesta.
– Oho! Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Heitä on oikeasti 10 prosenttia kaikista suomalaisista, Österberg sanoo.
Österberg pitää ongelmallisena alkoholipolitiikan kaksinaismoralismia. Ensin kokoushuoneissa puhutaan tunteja alkoholin kulutuksen haitoista, ja kun kokous päättyy, huoneeseen kannetaan viiniä.
Österbergin mielestä alkoholin haitat pitäisi ottaa tosissaan myös päättäjien tasolta.
– Peruspalveluministeri Susanna Huovisen keskustelunavaus alkoholihaittojen hoitoon kuluvista miljardeista euroista oli hyvä herätys. Jos tällainen ajattelu lisääntyisi, voisi muutokset alkoholikulttuurissa olla mahdollisia.
http://yle.fi/uutiset/alkoholitutkija_raittiit_naiset_alkavat_olla_historiaa/6748100
Vastaukset 4
Vanhimmat
Arvion mukaan Suomessa syntyy vuosittain 600 - 3 600 alkoholivaurioitunutta lasta. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska tutkimusta ei tehdä. Tähän neuropsykologi Åse Fagerlund haluaa muutoksen.
- Ensimmäiseksi Suomessa pitää tehdä esiintyvyystutkimus, niin että tiedämme kuinka laaja ongelma tämä on meillä. Onko tämä todella samanlainen kansanterveysongelma kuin muissa länsimaissa. Niissä länsimaissa, joissa esiintyvyystutkimus on tehty, on todettu, että näitä lapsia syntyy 1-6 % vuodessa, Fagerlund toteaa.
Alkoholivaurioituneet lapset tarvitsevat enemmän yhteiskunnan tukea, toteaa Fagerlund väitöstutkimuksessaan. Merkittävä osa lapsista, joilla on FASD eli alkoholin altistuksen aiheuttama monimuotoinen oireyhtymä jää diagnosoimatta.
Sikiöaikainen alkoholialtistus on tällä hetkellä yksi länsimaiden suurimmista kehitysvammaisuuden syistä. Lapsi, jolla todetaan FASD altistuu usein kaksinkertaisille haittavaikutuksille.
- Nämä lapset syntyvät neurologisilla vaurioilla. Mutta ongelma tulee siitä, kun he syntyvät perheeseen, jossa ainakin yksi aikuinen käyttää alkoholia tai muita aineita väärin tai liikaa. Minkälainen lapsuus siitä sitten syntyy lapselle? Meidän tutkimusryhmässä hyvin moni lapsi oli huostaanotettu ja moni asuu sijaisperheessä tai lastenkodissa.
Alkoholivaurioituneiden lasten ongelmat moninaiset
Tutkimuksen yhteenvetona Fagerlund toteaa, että ilman riittävää tukea alkoholivaurioituneet lapset ja nuoret ovat vaarassa syrjäytyä.
- Suomeen tulisi perustaa erikoistuneita asiantuntijaryhmiä, jotka osaisivat diagnosoida FASD-ongelmaa. Asiantuntijoita, jotka osaisivat puhua ääneen tästä asiasta ja tarjoaisivat apua perheille ja lapsille. Näille lapsille ja nuorille ongelmat jopa korostuvat nuoruusiällä, kun elämä vaatii enemmän itsenäisyyttä. Nämä nuoret eivät vaan pysty itsenäiseen elämään.
Alkoholi aiheuttaa erityyppisiä ja moninaisia neurologisia vaurioita. Joillakin se näkyy ulkonäössä epämuodostumina tai kasvuhäiriöinä.
- Kun keskushermosto ja aivot eivät ole kehittyneet niin kuin olisi pitänyt, se näkyy lapsen arjessa oppimisvaikeuksina. Monella alkoholiin altistuneella lapsella on keskittymisvaikeuksia, vaikeuksia suunnitella työtään, siirtää huomiota tehtävästä toiseen. Aikuistuessaan itsenäinen elämä voi monella olla hyvin haasteellista.
Väitöstutkimuksen mukaan lasten, joilla on todettu FASD, tulevaisuus ei näytä valoisalta.
- Tutkimuksessamme oli mukana 8-21-vuotiaita lapsia ja nuoria. Heistä huolestuttavan suurella määrällä oli käyttäytymisongelmia sekä psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Reilulla 40 prosentilla oli sen verran ongelmia, että he olisivat tarvinneet psykoterapeuttista apua.
Fagerlundin väitöskirja on osa suurempaa Yhdysvaltain alkoholitutkimuskeskus NIAAA:n rahoittamaa monikansallista CIFASD-tutkimusprojektia (The Collaborative Initiative on Fetal Alcohol Spectrum Disorders).
http://yle.fi/uutiset/alkoholivaurioituneet_lapset_tarvitsevat_enemman_tukea/6586092
Ei naisten raittius vaikuta suoran alkoholivaurioisen lapsen syntymiseen. Suurin osa naisista on raskauden ajan täysin ilman alkoholia, tupakkaa ja muita haitallisia aineita vaikka muulloin eivät absolutisteja olisikaan. Jokainen edes vähän älykäs nainen tekee niin sillä harvapa haluaa tuhota jäkikasvunsa mahdollisuuksia.
Ongelmana on kuitenkin se, että ennen raskauden toteamista voi nainen ryypätä reippaasti. Sikiö voi vaurioitua jo alkuvaiheessakin. Ei sinä sitte enää auta vaikka raskauden loppuajan olisi kiltisti.
Joo mutta ne sikiövauriot kuule ehtii tapahtua todella aikaisin eli ennen kuin nainen tietää olevansa raskaana ja on bilettämässä niin epämuodostunut vajakki on tulossa.Pitäisikö se kannabis laillistaa?
Yhdysvalloissa kannabis-huumeen käyttö on sallittua lääkeaineena. Yksin Montanan osavaltiossa on lääkekannabiksen käyttöluvan saanut 28 000 henkilöä, joista 51 on alaikäisiä.
Yksi Montanan nuorimmista kannabisluvan haltijoista on 2,5-vuotias Cash Hyde.
Poika sairasti aivosyöpää, mutta parantui siitä. Pojan isän Michael Hyden mukaan huumeen käyttö auttoi Cashia voittamaan taistelun syöpää vastaan.
- Uskon, että Cashy on luonamme useista syistä, yksi niistä ovat lääkekannabis, jonka uskon auttaneen merkittävästi sairautta vastaan, isä kertoi KPAX Newsin haastattelussa.
Cashin vanhempien mukaan lääkäreiden määräämät lääkkeet saivat lapsen hallusinoimaan ja jopa pysäyttivät tämän sydämen.
Cashin isän mukaan pojan saama lääkekannibis auttoi lapsen kehoa korjaamaan elimiä, joita kemoterapia oli vahingoittanut. Lisäksi se auttoi lapsen ruokahaluun ja nukkumiseen.
Lapsille lääkekannabista ei anneta poltettavassa muodossa vaan esimerkiksi leivonnaisissa, pillereinä tai nesteenä.
http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288371381554.html