suomalaisissa

Neuvostoliiton kulta-ajan jälkeen Venäjän armeija vajosi todella syvään suohon. Sen mahti onkin pitkälti perustunut toimivaan ydinaseeseen, kun samanaikaisesti tavanomaisten joukkojen koulutus ja aseistus on jäänyt jälkeen länsimaista. Kun kylmän sodan loppumetreillä Neuvostoliitolla oli aseissa 4,5 miljoonaa sotilasta, on Venäjän asevoimien miesvahvuus pudotettu tämänhetkiseen runsaaseen miljoonaan.

Venäjän asevoimien hankinnat ovat supistuneet ällistyttävällä tavalla NL:n parhaista vuosista. Esimerkiksi vuonna 2002 armeija sai 6 mannertenvälistä Topol-M -ohjusyksikköä, 4 laukaisuajoneuvoa, 6 tietoliikennesatelliittia, dieselsukellusveneen, 3 sukellusveneentorjunta-alusta, 132 haupitsia ja 10 ilma-alusta merivoimille.

Vastaavasti esimerkiksi vuonna 1985 puna-armeijan hankinnat olivat tyystin toista luokkaa: lähes 450 hävittäjäkonetta, 346 helikopteria, 14 laivaa, kuusi ydinsukellusnenettä sekä 36 000 ajoneuvoa. Aivan viime vuosina kehityksen suunta on kuitenkin kääntynyt, kun Venäjän hallitus on päättänyt lisätä maan asevoimien menoja; esimerkiksi viime vuonna peräti kolmanneksella eli 3,25 miljardilla eurolla. Suomalaisasiantuntijan mukaan Venäjän armeijan alennustila alkaakin jo olla taakse jäänyttä elämää:

Kommodori Georgij Alafuzoff, Maanpuolustuskorkeakoulu: "Tällä hetkellä on hyvä pitää mielessä se, että 10 vuoden asevoimien alasajo on luonut kuvan siitä, että ikäänkuin Venäjän asevoimat eivät olisi toimintakykyisiä ja asevoimien olemassaoloa kuvaa pelkkä kurjuus ja kyvyttömyys. Tosiasia kuitenkin on, että viimeisten kolmen vuoden aikana Venäjän armeija on ja niiden rooli valtion ulkopolitiikan taustatukena on selkeästi kohoamassa."

Kommodori Georgij Alafuzoff opiskeli 90-luvun loppupuolella Venäjän asevoimien korkeinta opetusta antavassa yleisesikunta-akatemiassa Moskovassa. Hän tietääkin Venäjän asevoimista todennäköisesti enemmän kuin kukaan muu suomalainen. Työhuoneessa raikaa radio Sputnik.

Alafuzoff näkee joukkojen vetämisen itärajalta heijastelevan myös Venäjän armeijan sotilasopin muutosta.

Kommodori Alafuzoff: "Ei niinkään enää painoteta pysyviin joukkoihin jossain rajan pinnassa vaan lähdetään siitä, että valmiudessa olevia joukkoja voidaan koko maan mittapuissa siirtää tarvittaville alueille."

Venäjän sotilasoppia on rukannut uuteen uskoon ennen muuta meneillään oleva taistelu kansainvälistä terrorismia vastaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Venäjä on suunnannut sotilaansa erityisesti Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan. Maanpuolustuskorkeakoulun jatko-osaston johtajana Santahaminassa työskentelevä Georgij Alafuzoff katsoo yksiselitteisesti, etteivät Venäjän asevoimat uhkaa Suomea.

Alafuzoff: "Niin kauan kun Suomi ei ole Venäjälle minkäänlainen uhka, niin on hyvin vaikeaa nähdä myöskään Venäjän konkreettisesti uhkaavan Suomea."

Boris Jeltsinin presidenttikaudella Venäjän asevoimat olivat völillä pelinappuloina maan sisäisissä kiistoissa. Kommodori Alafuzoff on vakuuttunut, että tänä päivänä Venäjän armeija tottelee ylihuomenna toiselle kaudelleen valittavaa presidentti Putinia.

Alafuzoff: "Kaiken kaikkian Venäjän asevoimat on aina olleet hyvin lojaaleja sille hallinnolle ja sille järjestelmälle, jonka alaisiksi ne ovat tulleet. Näin ollen en nää mitään tällasta sotilaskaappauksen tai itsenäisen sotilaallisen toiminnan uhkaa -kyllä se kaikki tapahtuu selkeästi valtion johdon kontrollissa."

Eversti Erkki Nordberg arvioi, että Suomi joutuu jatkossa taas läheltä seuraamaan kehitystä, joka tähtää itänaapurimme suurvalta-aseman palauttamiseen. Tällä hetkellä Venäjän asevoimat eivät ole uhka Suomelle, mutta kehitystä Venäjällä pitää jatkossakin seurata tuntosarvet äärimmäisen herkkinä.

Eversti Erkki Nordberg: "Täs onkin nyt mielenkiintosta kattoo, et saaks presidentti Putin ja hallitus rahotettua tään asevoimien uudistamisen -se on ihan rahasta kiinni."

"Meillä on syytä jatkossakin seurata Venäjän sotilaspoliittista ja yhteiskunnallista kehitystä?"

Kyllä se ihan umpisuomalainen oli.
Suomi alkaa olla jo sen verran kansainvälinen maa, että ihan suomalaisilla on myös "ulkomaalaisiksi" luettavia nimiä. Ei kai nimi miestä pahenna...?