Kokeillaan rautalankaa, vaikka ei tämä ehkä uppoa silti...
Ostan asunnon, hinta 100,000 euroa. Myyn sen melkein heti, hinta 100,000. Tulos tasan nolla.
Ostan asunnon, hinta 100,000 euroa. Myyn sen melkein heti, hinta 110,000. Tulos voittoa 10,000.
Ostan asunnon, hinta 100,000 euroa. Odottelen. Alueen asuntojen keskihinta nousee noin 5000 euroa vuodessa. Kymmenen vuoden kuluttua omistan todellisuudessa noin 150,000 euron asunnon, jonka kirjanpitoarvo on 100,000 euroa. Myyn asunnon ja saan tuon 150,000.
Myyntivuonna olen näennäisesti saanut 50,000 tuloa. Kuitenkin todellisuudessa myyntivuoden oikea voitto on noin 5000 euroa, mutta kääntäen myös edellisinä vuosina olen saanut 5000 euroa.
Olennainen kysymys: Kun seurakunnat ovat myyneet kiinteistöjä ja saaneet niistä rahaa, millaisia summat ovat olleet suhteessa kirjanpitoarvoon?
Jos korkeita, tämä kertoo kahdesta asiasta: 1) Aiempien vuosien nollatulos on oikeasti ollut positiivinen tulos ja 2) myyntivuoden nollatulos on oikeasti negatiivinen tulos. Ja johtopäätöksenä 3) kirkon talous on jyrkemmässä alamäessä kuin numeroista luulisi.
Jos taas myyntihinnat ovat olleet alle kirjanpitoarvon, em. menee päinvastoin.
Ostan asunnon, hinta 100,000 euroa. Myyn sen melkein heti, hinta 100,000. Tulos tasan nolla.
Ostan asunnon, hinta 100,000 euroa. Myyn sen melkein heti, hinta 110,000. Tulos voittoa 10,000.
Ostan asunnon, hinta 100,000 euroa. Odottelen. Alueen asuntojen keskihinta nousee noin 5000 euroa vuodessa. Kymmenen vuoden kuluttua omistan todellisuudessa noin 150,000 euron asunnon, jonka kirjanpitoarvo on 100,000 euroa. Myyn asunnon ja saan tuon 150,000.
Myyntivuonna olen näennäisesti saanut 50,000 tuloa. Kuitenkin todellisuudessa myyntivuoden oikea voitto on noin 5000 euroa, mutta kääntäen myös edellisinä vuosina olen saanut 5000 euroa.
Olennainen kysymys: Kun seurakunnat ovat myyneet kiinteistöjä ja saaneet niistä rahaa, millaisia summat ovat olleet suhteessa kirjanpitoarvoon?
Jos korkeita, tämä kertoo kahdesta asiasta: 1) Aiempien vuosien nollatulos on oikeasti ollut positiivinen tulos ja 2) myyntivuoden nollatulos on oikeasti negatiivinen tulos. Ja johtopäätöksenä 3) kirkon talous on jyrkemmässä alamäessä kuin numeroista luulisi.
Jos taas myyntihinnat ovat olleet alle kirjanpitoarvon, em. menee päinvastoin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Myyntivuonna olen näennäisesti saanut 50,000 tuloa."
Vain hyvin näennäisesti. Useat kirkon omistamat kiinteistöt ovat tuottaneet tappiota vuosikausia, koska hoitokulut ovat suuremmat kuin tuotot. Usein vuosittainen tuotto on myös tasan nolla, koska kirkko pitää monia seurakuntatiloja mielummin esim omana varastonaan sen sijaan että vuokraisi ne ulkopuoliselle. Tilat ovat myös usein sen kaltaisia ja sellaisissa paikoissa, että taloudellinen toiminta niissä ei ole kiinnostavaa.
Myös jos tiloja on luovutettu oman henkilökunnan esim työsuhdeasunnoksi, voi haaveet järkevistä voitoista heittää menemään. Ulkopuoliselle vuokraamalla saisi markkinahinnan, nimellistä korvausta vastaan henkilökunnalle voi tuottaa lähes nollatuloksen.
Tiedän ainakin yhden kirkon kerrostalon hyvällä kaupunkialueella, jossa kirkko myi kiinteistön romukunnossa, koska sillä ei ollut rahaa mittavaan peruskorjaukseen. Pienehkö rakennusliike osti kiinteistön ja teki sille täydellisen korjauksen ja myi asunnot ja tilat hyvällä hinnalla. Kirkko pääsi toki kiinteistöstä eroon, mutta varsinaiset voittoeurot siitä kyllä keräsi rakennusliike.
Vaikka kirkko näennäisesti tekisi millaisia voittoja joillakin kiinteistöillä, niin kokonaiskuvaa tarkastellessa tilanne on toinen. Kirkon omaisuusmassa jatkaa kuihtumistaan, koska jäljellä olevan omaisuuden hoito ja omistaminen on tappiollista. Uskallan väittää että esim yksikään kirkkorakennus ei tule koskaan tekemään voittoa. Hää- ja hautajaismaksut eivät voi olla koskaan niin suuria, että niillä katettaisiin kirkkorakennusten ylläpito. Sama pätee melko varmasti useimpiin seurakuntakeskuksiin, leiripaikkoihin yms. Aina kun joku paikka on ollut tarpeeksi pitkään ilman korjausta niin sen kunnostamiseen ei olekaan rahaa vaan se on myytävä halvalla pois tappiota tuottamasta.
Tämä on tietysti totta. Jos kohde on tuottanut vuosittain tappiota, sen myynti välittömän tulon lisäksi säästää jatkossa. Tosin tällöinhän "välitön tulo" voi olla kirjanpidollisesti tappiota, jos myyntihinta menee juurikin jatkuvien kulujen takia alle kirjanpitoarvon.
Onko kenelläkään tietoa kirkon kiinteistöomaisuudesta ja sen määrän kehityksestä viime vuosilta?
En äkkiseltään löytänyt. evl.fi/tilastot sisältää paljon dataa, vaikeampi on sitten nähdä lukujen taakse. Mutta tässä esimerkki 2008-2011 vuokratuotoista:
2008 22370361
2009 21988802
2010 22671008
2011 23358528
Jos heitetään tuohon 2% inflaatio vuotta kohti, tulos on 2008 rahan mukaan
2008 22370361
2009 21557649
2010 21790665
2011 22011263
Vähän karkea arvio, mutta selvää on, ettei omaisuus ainakaan tuon osalta syöksykierteessä ole. Absoluuttisin luvuin suuruusluokka on siis noin 20 miljoonaa per vuosi, eli omaisuuden arvo on ehkä luokkaa 200 miljoonaa, ts. luokkaa kahden kuukauden verotulot.
"Vähän karkea arvio, mutta selvää on, ettei omaisuus ainakaan tuon osalta syöksykierteessä ole."
Ja miksi olisikaan. Hölmöähän se olisi myydä ensimmäisenä vuokratuloa tuottavia (sijoitus)kiinteistöjä.
Uskoisin että syöksykierteessä ollaan lähinnä niiden kiinteistöjen kanssa, jotka tuottavat tappiota. Ja juuri näistä on tuolla uutislinkeissäkin esimerkkejä. (myydään kerhotiloja, joita käytetään vaan varastoina tai ei yhtään mihinkään jne)
Valitettavasti (tai ilolla todeten) voi kuitenkin tehdä sen johtopäätöksen että mitä enemmän kirkko myy kerhotiloja, lopettaa iltäpäiväkerhoja yms ja keskittyy "ydinsanomaan", sitä vähemmän kenelläkään normaalilla ihmisellä on syytä ja halua maksaa kirkollisveroa.
Jos kirkko saa voittoa kiinteistöjen myynnistä, niin maksaako kirkko voitoista veron vai onko tämäkin yksi kirkon etuoikeuksista?
Vaikeita kysyt. Tuloverolain 21 § mukaan "Maakunta, kunta ja kuntayhtymä, evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta sekä niiden seurakunta ja muu uskonnollinen yhdyskunta ovat verovelvollisia 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ainoastaan elinkeinotulosta ja muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta."
Mutta hommahan on sekava. Normaali pieni yhdistys ei maksa veroja, kun ei sillä ole isommin tulojakaan; yhdistys voi joutua maksamaan veroja, mutta se voidaan vapauttaakin yleishyödyllisyyden takia. Ilmeisesti vastaava vapautus koskee automaattisesti uskontokuntia.
Tämä pitäisi kuitenkin selvittää jonkun, joka asiasta oikeasti tietää.
Eroakirkosta.fi yllyttää ihmisiä siihen, että kirkollisveron määrä säästyisi heille itselleen. Eroakirkosta.fi ei tee mitään konkreettista sen eteen, että tuo summa siirtyisi valtiolle tai jollekin hyvänteväisyys laitokselle.
Joku vertasi Eroakirkosta.fi palvelua maistraattiin. Tämä on huono vertaus koska maistraatti ei yllytä ketään se ei mainosta mitenkään miksi kirkosta kannattaa erota.
Miksi eroakirkosta.fi:n pitäisi ohjailla ihmisten rahankäyttöä? Eroakirkosta.fi on pelkkä nettipalvelu, jossa voi täyttää yhden lomakkeen.
Sitä paitsi on saivartelua todeta, että kun raha jää ihmisille itselleen, se on pois valtiolta tai hyväntekeväisyydestä. Valtion ja hyväntekeväisyyden kauttahan raha palautuu nimenomaan ihmisille.
Mitä mäntysalo vouhkaa. Tuossahan on jo avaus kirkon tilinpäätöksistä jotka joka vuodelta voitollisia, taisi tulla pojulle hätä käteen..
Totta, totuuden karvas kaikki Mäntysalolle liikaa ja aloitti jatkeeksi runoilun.
Joitakin kirkon menestys pännii näköjään todella.
Attea sapettaa, kun olen kehittynyt. Sapettaa on uusi, perinteitä kunnioittava sanainnovaationi! Samoin pänniminen ja vouhkaaminen ovat hienoja perinteisiä sanoja, joita me keski-ikäiset jäärät voimme ylpeydellä käyttää! Poju-sanalla painotan ikäni tuomaa epävarmuutta.
Porskuttamisesta en halua enää puhua. Vaikka kirkko porskuttaakin, niin kirkon taloudesta puhun nykyään mieluummin asiatermeillä: tilinpäätös, voitollinen tulos, kirkolla menee hyvin, jne.
Kirkolla menee hyvin ja sehän attea sapettaa! Toistoa, toistoa, multinikkeilyä ja aina vaan paremmin menee! Ei huolta huomisesta ja sen vuoksi täällä palstalla vietänkin kaiken vapaa-aikani.
Mitä ihmettä, kirkkoherra Jouni Turtiaisen mukaan kirkkoherra Vihko vaikuttaa Kauniaisissa???
"Kauniaisissa, jossa Vihko on kirkkoherrana, taitaa olla harvoja kunnallisia hautausmaita"
http://www.kotimaa24.fi/blogit/uskontovero-puoluevero-ja-urheiluvero
(ensimmäinen kommentti)
Kunhan ennätän niin laadin Top Ten -listan perusteluineen tämän maan m*lkuimmista kirkkoherroista. Mukaan pääsevät ainakin Turtiainen, Tammisalo, Vihko, Torsten Sandell ja entisenä Pekka Särkiö.
Kauniaisissa kaupunki kantaa päävastuun hautaamisesta, mutta kirkko saa täyden yhteisövero-osuutensa.
Jep. Kauniaisten seurakunta, kirkkoherrana Mauri Vihko.
http://www.kauniaistenseurakunta.fi/yhteystiedot