Suomen perustuslaki on alisteinen EU-direktiiveille. DIrektiivi EY 2000/43 edellyttää, että jäsenmaan kaikki lait, asetukset, sopimukset ym. sekä julkisella että yksityisellä puolella on tarvittaessa uusittava sellaisiksi, että ne eivät estä yhdenvertaisuutta.
Perustuslain pykälä kansalliskielistä: suomi ja ruotsi on sellainen. Se on korottanut perusteettomasti yhden vähemmistöryhmän muiden vähemmistöryhmien edelle.
Perustuslaki on tunteeton todellisia suuria kielivähemmistöjä kohtaan, kuten venäläisiä, virolaisia, somaleja jne. Ei ole olemassa minkäänlaista hyväksyttävää perustetta, miksi nuo suomea ja suomalaista kulttuuria huonosti tuntevat ihmiset eivät saisi samaa tukea kuin heihin kokonsa perusteella samansuuruinen ruotsalaisryhmä saa.
Perustuslakimme antaa ilman muuta Venäjän johdolle oikeuden seuraavaan asiaan:
Vaatia Suomen venäjänkielisille täsmälleen samat oikeudet kuin on ruotsinkielisillä ja laajentaa vastaavasti muiden Suomen kansalaisten riesaksi pakkovenäjä ja venäjän osaamispakko ehdoksi julkisiin toimiin ja kaikille henkilöille viimeistä aputyöntekijää myöten, joilla on tehtäviä Venäjään liittyen.
Juridisesti pulmallinen tilanne.
Perustuslain pykälä kansalliskielistä: suomi ja ruotsi on sellainen. Se on korottanut perusteettomasti yhden vähemmistöryhmän muiden vähemmistöryhmien edelle.
Perustuslaki on tunteeton todellisia suuria kielivähemmistöjä kohtaan, kuten venäläisiä, virolaisia, somaleja jne. Ei ole olemassa minkäänlaista hyväksyttävää perustetta, miksi nuo suomea ja suomalaista kulttuuria huonosti tuntevat ihmiset eivät saisi samaa tukea kuin heihin kokonsa perusteella samansuuruinen ruotsalaisryhmä saa.
Perustuslakimme antaa ilman muuta Venäjän johdolle oikeuden seuraavaan asiaan:
Vaatia Suomen venäjänkielisille täsmälleen samat oikeudet kuin on ruotsinkielisillä ja laajentaa vastaavasti muiden Suomen kansalaisten riesaksi pakkovenäjä ja venäjän osaamispakko ehdoksi julkisiin toimiin ja kaikille henkilöille viimeistä aputyöntekijää myöten, joilla on tehtäviä Venäjään liittyen.
Juridisesti pulmallinen tilanne.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kokonaan ruotsinkielinen SUomi olisi paras, kuten aikaisemmin olikin.
No tuollahan se on lahden takana ruotsinkieline maa. Sinne saa kaikki muuttaa jos haluaa
Koska Suomi on ollut kokonaan ruotsinkielinen?
Ei koskaan ei edes nykyään
Suomi on alkuperäiskieli Ruotsissakin jopa enemmän kuin ruotsi.
Mikael Reuter
Söndra och härska
Finska språkets särställning
Finnar är ingen minoritet i riket (i Sverige) utan landets ursprungsbefolkning, som bebott landet inte i 500 år utan från första början efter isens senaste retirering, och före indoeuropéernas inträngande långt ifrån öster. Det finns en kontinuitet av flyttningar i detta område, redan före några statsbildningar.
Finska språkets historia i landet är lika långt som befolkningens, men präglad av språkbytet. Detta språkgränsens glidande norrut är en process som började ca 5500 fvt, och som fortgår än idag. Språkbytet från uralsk/finsk-ugriskan U/SU till ett indoeuropeiskt språk IE har medfört assimileringen av dessa tidiga folk i den germanska folkmassan. Detta innebar också att SU språken medverkade i syntesen av germanska språk (IE su), dvs deras urskiljande från andra indoeuropeiska språk. De som talade ett IE språk, ändrade ursprungsbefolkningens språk, men förändrades även själva.
Bronstidens finska i Mellansverige försvann efter år 700 fvt. Svedjefinnarna, som bosatte sig i 150 kommuner i 10 län på 1500- och 1600-talen, kom i språkbytets sista skede på 1960-talet; dvs deras modersmål försvann för gott. I vilket skede av språkbytet tror Du befinna dig i? Du kan kanske både tänka, tala och skriva på finska. Dina barn? Deras barn?
Kronan importerade know-how i riket i form av några tusen (högst tiotusen, troligen inte ens hälften) valloner, främst på 1600-talet. Deras ättlingar menar idag att kanske uppemot en miljon svenskar är av vallonsk härkomst, vilket är en ganska optimistisk kalkyl. Hur många svenskar kan man beräkna vara av finskt blod när man vet att antal inflyttade finnar är betydlig högre än valloner någonsin? Om vi skulle räkna med Sveriges ursprungsbefolkning av finsk-ugrer som är en beståndsdel i den germanska och svenska folkhopen? Uppdraget är ogenomförbart - svenskar och finnar är så pass sammanflätade.
Officiella språk och minoritetsspråk
Republikens president sänder sina bästa hälsningar till minoritetsveckan i Umeå våren 2000, och uttalar sig om finska språkets flera sekler långa rötter i Sverige, och att Sverige "förlorat" Finland. Presidenten är en feminist, och känd för sitt engagemang för olika etniska och sexuella minoriteternas rättigheter i Finland. Hon även vill behålla Finland officiellt tvåspråkigt, och Sverige officiellt enspråkigt. Varför denna inställning i språkfrågan, fast de finlandssvenska och sverigefinska minoriteterna i resp land är ungefär lika stora, och finska språkets rötter i Sverige är betydligt längre än svenska språkets i Finland.
Många sverigefinländare ser presidenten som sin högsta beskyddare. Men hon verkar vara totalt okunnig om att finskans rötter i Sverige är betydligt längre än hennes nämnda femhundra år. Finskan i Sverige är ett ursprungsspråk, som enligt den eniga politiska klassen i både Sverige och Finland, får nöja sig med ett minoritetsstatus i Sverige, medan svenskan som tvingades på Finland först efter den svenska erövringen från 1200-talet, är ett officiellt nationellt språk.
http://finnpro2000.tripod.com/spraket.htm
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Olet oikeassa.
Ruotsin asema kansalliskielenä suomen rinnalla on ongelma. Venäjä voi käyttää sitä taas kerran venäjän kielen oikeuksien nostamiseen. 1900-luvun alussa Venäjä jo tekin niin.
Ruotsin asema on laskettava vähemmistökieleksi. Suomenruotsalaiset itsekin huutavat olevansa vähemmistö ja heidän huutoonsa on vastattava.
"Ruotsin asema kansalliskielenä suomen rinnalla on ongelma."
Kyllä, nyt 21. vuosisadalla.
"Venäjä voi käyttää sitä taas kerran venäjän kielen oikeuksien nostamiseen."
Ainakin ruotsin- ja venäjänkielisten yhdenvertaisuus on Suomessa välttämätöntä saavuttaa. Mitä pikemmin, sen parempi.
"1900-luvun alussa Venäjä jo tekin niin."
Olihan toisaalta toki ihmeellistä, että suomalaiset kieltäytyivät oppimasta emämaan pääkieltä, valtakunnan yhteistä kieltä.
"Ruotsin asema on laskettava vähemmistökieleksi."
Ajan oloon suomenvenäläisten kasvava määrä tekee muutoksesta välttämättömän. Venäläisillä ei voi olla Suomessa vähemmän oikeuksia kuin ruotsinkielisillä. Sellainen ajatus on tämän vuosisadan näkökulmasta järjetön.
"Suomenruotsalaiset itsekin huutavat olevansa vähemmistö ja heidän huutoonsa on vastattava."
Venäjällä ei yhtä vähemmistökansallisuutta ole korotettu muita ylemmäksi. Suomalainen järjestelmä, vaikka sillä onkin historialliset syynsä, herättää venäläisissä hämmästystä.
Venäjän liittovaltion alueella on yli sata virallista kieltä on joku kirjoittanu wikipediaan.
Periaatteessa perustuslaki ja sen ruotsin kansalliskieli-status ei ole ongelma. Käytännön vaatimukset ovat melko vähäisiä. Julkisen vallan pitää tuottaa peruspalvelut(jollain tavalla!) suruille heidän kielellään.
Kaikki KOHTUUTTOMUUDET löytyvät RKP:n muotoilemasta kielilaista ja muista tavallisten lakien kielipykälistä.
Mutta olet oikeassa siinä, että nykyaikaiseen demokratiaan ei voi kuuluua se, että yksi vähemmistö nostetaan lain voimalla muiden vähemmistöjen yläpuolelle.
Svekot tietävät tämän hyvin. SIKSI meriselityksenä esitetään, että surut ovatkin toinen pääväestö(?) eikä mikään vähemmistö! Tosin he eivät usko tuohon itsekkään, saatikka ketkään muut maailmassa.
On iso ongelma kun 1 %:a väestöstä pyritään nostamaan tasa-arvoiseksi 99 %:n kanssa eli enemmistöksi.
Pitää olla massiivista tukea eikä mikään tule riittämään.
On suomenruotsalaisille varatut peruskoulut, tarhat, lukiot, yliopistot, terveskeskukset, leikkausjonot, korttelit, maakunta jne.
Perustuslaki on muutettava todellisuutta vastaavaksi ja luovuttava utopian ja illuusion eli harhan luomisesta lain voimalla.
Ymmärrät asiasta saman kuin sika dsg:stä.