Synkän taantumuksen välikausi katolisessa kirkossa näyttää todellakin päättyneen uuden paavin myötä ja suvaitsevaisuus on voittamassa kaikilla rintamilla. Paavi Fransiscuksen kirkko on kirkko joka ei tuomitse, ei syytä, ei syrji, ei käännytä ketään pois:
"Franciscus sanoi haastattelussa tänään, että myös homoseksuaalit voivat toimia katolisen kirkon pappeina. Hän on asiassa täysin eri linjoilla edeltäjänsä Benedictus XVI:n kanssa. Benedictuksen julkistaman kirjallisen kannanoton mukaan homoseksuaalit eivät missään tilanteessa voi toimi katolisina pappeina.
Paavi Franciscus sanoi toimittajille paluulennollaan Brasiliasta Vatikaaniin, että homoseksuaaleja ei pidä marginalisoida tai tuomita heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella.
- Jos joku on homoseksuaali ja etsii Jumalaa ja hänen hyvyyttään, kuka minä olen tuomitsemaan, Franciscus sanoi BBC:n mukaan."
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/61050-paavi-hammentaa-homolausunnollaan-kuka-mina-olen-tuomitsemaan
Kiitos Franciscuksen paaviuden, tuntuu kuin kristillisen armon ja laupeuden raikkaat tuulet puhaltaisivat Vatikaanissa ja kaikkialla kirkossa ensi kertaa vuosiin. Älkää tuomitko, jotta teitä ei tuomittaisi. Älkääkä kootko aarteita maan päälle. Kristuksen alkuperäisen kirkon puhdas henki elää voimakkaana Franciscuksessa. Hän jatkaa 1900-luvun loppupuolen suurten uudistajapaavien humaania perintöä.
"Franciscus sanoi haastattelussa tänään, että myös homoseksuaalit voivat toimia katolisen kirkon pappeina. Hän on asiassa täysin eri linjoilla edeltäjänsä Benedictus XVI:n kanssa. Benedictuksen julkistaman kirjallisen kannanoton mukaan homoseksuaalit eivät missään tilanteessa voi toimi katolisina pappeina.
Paavi Franciscus sanoi toimittajille paluulennollaan Brasiliasta Vatikaaniin, että homoseksuaaleja ei pidä marginalisoida tai tuomita heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella.
- Jos joku on homoseksuaali ja etsii Jumalaa ja hänen hyvyyttään, kuka minä olen tuomitsemaan, Franciscus sanoi BBC:n mukaan."
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/61050-paavi-hammentaa-homolausunnollaan-kuka-mina-olen-tuomitsemaan
Kiitos Franciscuksen paaviuden, tuntuu kuin kristillisen armon ja laupeuden raikkaat tuulet puhaltaisivat Vatikaanissa ja kaikkialla kirkossa ensi kertaa vuosiin. Älkää tuomitko, jotta teitä ei tuomittaisi. Älkääkä kootko aarteita maan päälle. Kristuksen alkuperäisen kirkon puhdas henki elää voimakkaana Franciscuksessa. Hän jatkaa 1900-luvun loppupuolen suurten uudistajapaavien humaania perintöä.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Huomattava on kuitenkin, että niin hetero- kuin homomiehiä vaaditaan elämään täydessä selibaatissa, ensin pappiskokelaina ja sitten pappeina. Homoseksuaalisuuttaan toteuttava kokelas ei voi päästä papiksi edelleenkään.
Paavi Benedictus oli tiukka, mutta periasate oli hänen aikanaan kuitenkin sama. Pappisseminaariin oli kyllä homonkin sallittua mennä, ellei hän ollut aktiivisesti toteuttanut homoseksuaalisen identiteetin mukaista elämäntapaa kolmeen vuoteen.
B16:lla oli kurinpitotoimi seksuaalisen hyväksikäyttöskandaalin takia.
Asia on miten se esitetään...
Mikään ei käsittääkseni ole muuttunut, mitään uutta ei käsittääkseni ole sanottu...revittiin vain juttu asiasta, kysymällä sitä tietyllä tavalla.
Aito usko, aito katumus, Jeesuksen löytyminen ja Jumalan ohjeiden mukaan eläminen.
Ihan samalla tavalla kuin playboy elämää viettänyt voi saada uuden mahdollisuuden,niin voi saada muutkin.
Varmaan jo hyvin alusta asti on ollut pappeja, jotka on ennen kutsumustaan pitänyt omasta sukupuolesta enemmän kuin toisesta sukupuolesta. Kutsumuksen jälkeen se halu on hiipunut pois (oli se halu ollut sitten kumpaan vain)
Ei ole homo pappeja tai hetero pappeja.
Eli mikään ei ole muuttunut lähes 2000 vuoteen tällä saralla!
Minustakin tämä taas on sitä tyhjästä kohun nostamista Franciscuksen kohdalla. Kysyttiin voisiko hän hyväksyä homoseksuaalista pappia hiippakuntaansa ja hän sanoi, että mikä hän on tuomitsemaan sellaista henkilöä joka aidosti pyrkii elämään Jumalan tahdon mukaista elämää. Tätä samaahan jo katekismuksemme opettaa: taipumus ei ole synti, homoseksin harjoittaminen on.
Ei todella mitään uutta.
kohun niin, että annettiin kuvaa kuin B16 olisi vihannut homoja ja ilkeyttään estänyt seminaariin pääsyn suurinpiirtein dogmalla, ja Franciskus nyt olisi pelastanut tilanteen kumoamalla emerituksen uskonnollisen opin.
Eikö tosiaan paavi Benedictus XVI:n olisi pitänyt harkita vähän enemmän sanavalintojaan. Todellisuudessa hän aivan varmasti tuntee henkikökohtaisesti erittäin monta homseksuaalista roomalaiskatolisen kirkon pappia, piispaa ja kardinaalia. Todellisuudessa hän myös tietää, kuinka monilla heistä saattaa olla nuori pappi vakituisena rakastajanaan tai lähimpänä ystävänään. Pappien homous ei siten ole koskaan ollut mikään ongelma roomalaiskatolisessa kirkossa.
Benedictus XVI:n olisi pitänyt olla rohkea ja mainta suoraan, että pappeuteen ei voida vihkiä pedofiileja, joiden määrä on kasvanut vuosikymmenten ja -satojen aikana, ja nyt voidaan jo nähdä, millaisen skandaalin he ovat aiheuttaneet turmellessaan pieniä lapsia seurakunnissa.
Tuskinpa Benedictus XVI on erityisen tyhmä, mutta mitenkään viisanaan häntä ei voitane enää pitää.
Ainakaan tässä tapauksessa Benedictus XVI ei ollut mitenkään erehtymätön, oikeasti hän erehtyi oikein pahasti.
Erään brittiläisen ortodoksipapin kokemuksia katolilaisten kirkonmiesten "selibaatista", homoseksuaalisuudesta ja kaksinaismoraalista:
"I have to say that he was one of only two Catholic priests I have ever met (true, I have not met many) who was not homosexual. The other one was Portuguese and he of course was married and had two children. In the north of Portugal this is not only acceptable but normal and parishioners would not even accept ‘celibates’, full well knowing what they really were.
This situation is common in Spain, the south of Italy, Africa and Latin America. Latin and African blood will not take this nonsense. Only a few months ago I was talking to a Polish taxi-driver in Colchester. He was from Krakow, the centre of Polish Catholicism, and he described to me how much of his income there had come from taxiing Polish priests and seminarians to and from local brothels…"
http://www.events.orthodoxengland.org.uk/a-cardinal-error/
Järki käteen nyt, paavi ja katolilaiset. Jospa tämä tuhannen vuoden epäonnistunut pappien naimattomuus & selibaatti -kokeilu vihdoin lopetettaisiin. Roomalaiskatolinen kirkko tervehtyisi itsestään. Papeiksi pyrkisi normaaleja ihmisiä eikä vain miehimyksiä. Homo- ja pedofiilirinkien kulissien takainen valta romahtaisi kirkossa.
"Paavina" esiintyvä teatteripellemme on taas kerran vauhdissa. Kuulemma sama ammattihauskuttaja oli tänään sanonut senkin, että naiset ovat piispoja ja pappeja tärkeämpiä. Tarkoittiko hän maksullisia naisia?
Voi kirkkoparkaamme, joka joutuu maksamaan hinnan teatteripellen seikkailuista.
Sinun on aika perustaa uusi oikeauskoinen kirkko, kun et tule toimeen paavimme kanssa. Katolisen kirkon ydin on yhteys paaviin. Sinulla ei ole sitä ja halveksit paaviamme.
Et ole ennenkään kunnostautunut koko katolisen opin puolustajana, vaan olet valikoinut siitä osia teatteripelleille, jotka haluavat esiintyä eliittinä. Tyypillistä käännynnäisen uhoa.
Nöyrry, kuten kristityn kuuluu.
Ellei nyt ole tahallisesti väärin uutisoitu paavin puheita, niin ovat kyllä kerrassaan huolestuttavia. Suorastaan jumalattomia! Homoseksuaalinen propaganda ja patriarkaalista arvomaailmaa vastaan sotiva feminismi turmelevat lapsiamme tunnetusti vähintään yhtä pysyvästi ja pahasti, kuin yksikään satunnainen pedofiilitapaus ikinä voi. Mitenköhän nämä paavin antamat lausunnot mahtavat vaikuttaa suhteisiin Moskovan patriarkaatin kanssa? Paavi Benedictus näki paljon vaivaa solmiakseen Pyhän liiton Vatikaanin ja Moskovan patriarkaatin välille. Venäjä on uurastanut jo pitkään turvatakseen lainsäädännöllään nuorisolleen kristillisten arvojen mukaisen kasvuympäristön sekä puhunut hanakasti tiettyjen vähemmistöjen terroria vastaan, mutta nyt paavi näyttääkin signaalia jumalattomuuden puoleen? Ortodoksien ja roomalaiskatolilaisten välisen ekumenian ystävänä olen tästä kehityssuunnasta huolissani. Pyhän liitomme tarkoitushan oli lopullisesti panna piste skismalle ja lujittaa yhteisrintamamme protestanttien aiheuttaman lännen sekularisaation voimia vastaan - eikä missään nimessä taipua niiden virtausten mukaan!
Paavihan on asiasta aivan samaa mieltä kuin ortodoksit. Kukaan ei tuomitse homotaipumusta, mutta homouden lobbaaminen ei ole sopivaa. Homonakin voi rukoilla, kukaan ei sitä voi kieltää.
Tässä paavin puheista todenmukaisempi referaatti kuin suomalaisilta uutisoijilta:
http://vaticaninsider.lastampa.it/en/the-vatican/detail/articolo/gmg-26831/
Paavi Franciscus ei todellisuudessa puhunut siitä, tuleeko pappisseminaariin hyväksyä homoja. Siitä asiasta on voimassa se mitä edellinen paavi Benedictus jo sanoi: pappisseminaariin voi päästä 3 edellistä vuotta selibaatissa elänyt homoseksuaalisen taipumuksen omaava kokelas, jos hän haluaa antaa elämänsä Jumalan palvelukseen ja elää elämänsä selibaatissa (kuten kuka tahansa heteropappikin).
Paavi Franciscus todellisuudessa vastasi kysymykseen Vatikaanin väitetystä homo-lobbysta. Hän vastasi, että jonkun kuurian jäsenen mahdollinen homoseksuaalinen suuntautuminen ei ole ongelma sinänsä, jos hän elää selibaatissa eikä tue homokulttuuria. Se on ongelma, jos on olemassa homo-lobby, ja siihen ongelmaan on puututtava.
Jos homoseksuaalisen taipumuksen omaava mutta jo pitkään selibaatissa siveästi elänyt kuurian jäsen on nuoruudessaan tehnyt (homoseksuaalisuuteensa liittyen) syntiä ja asianmukaisesti ripittäytynyt, hän on saanut Jumalan anteeksiaanon teostaan. Myös ihmisten tulee antaa tuo menneisyyden teko anteeksi. "He ovat veljiämme", sanoi paavi näistä mahdollisista kuurian jäsenistä.
Tuota "veljeyttä" nyt sitten suomalaiset toimittajat ovat venyttäneet ja vanuttaneet, niin että on saatu uutisiin muka "huomattava linjamuutos" suhtautumisessa pappien homoseksuaalisuuteen .
Tässä kaikessa, mitä paavi lentokoneessa sanoi, ei kuitenkaan ole mitään uutta ja mullistavaa aikaisempien paavien opetukseen verraten, ei ainakaan edellisten, 1900-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun paavien opetukseen.
No niin, tuo kuulostaakin jo paljon järkevämmältä. Suomen sosialistinen media näköjään taas kerran halusi vääntää asioita oman etunsa mukaiseen muotoon.
Näinhän se toki on, ja mitä taas tulee Putinin neuvostoliittolaiseen mediaan, niin siellä sosialistiset ajatukset ovat aina paikallaan, ovathan neuvostoihmiset toki omaksuneet jo lastentarhoissaan - eli kommunistisen aivopesun varhaisimmassa vaiheessa - täydellisen sosialistisen ajattelun.
Huomaatkohan sinä, Konservatiivinen sielu, että olet toistuvasti levittänyt paavista ja samoin Helsingin piispasta raskaasti parjaavia mielipiteitä ja myös perättömiä väitteitä, ja nämä ihan julkisesti, kenen tahansa luettaviksi?
Katolilaiselle sellainen toiminta on erittäin vakava asia. Olisi varmaan pysähtymisen ja itsetutkistelun paikka, ihan ystävällisesti sanoen.
Nim yhteys tai ulos, Siinäpä se katolilaisuus tulikin pähkinänkuoressa!
Katolilaisen kirkon ydin on yhteys paaviin ei Jeesukseen!
Tämä on ollut linja jo pitkään.
Mikään ei suututa ihmisiä niin paljon kuin totuus silloin kun he sydämessään tietävät olevansa väärässä.
Härskit valheet, valkoiset valheet, sanojen muuntelut, asioiden suurentelu, kärjistämine, vaikeneminen, asioiden näyttäminen väärässä valossa, epäolennaisuuksien nostaminen esille... Tätä mustamaalausta on jatkunut pitkään.
Jotkut käännynnäiset ovat kertoneet, että he osallistuivat hyökkäyksiin Katolista kirkkoa kohtaan, ennen kuin löysivät totuuden. Hyökkäykset johtuivat ilmeisestikin siitä sisäisestä tuskasta todistaa itselleen olevansa oikeassa asiassa, jossa he sydämessään tiesivät olevansa väärässä.
Asia on juuri näin, ja miten yleistä onkaan monien itseään uskovaisina pitävien keskuudessa, että he mieluummin tuomitsevat homot ja kaikki muutkin erilaiset lähimmäisensä kuin uskaltavat edes itselleen tunnustaa omaa homoseksuaalista taipumustaan.
Totuus tulee kuitenkin aina esille, ennen pitää totuutta on katsottava silmiin.
Paavi Fransiscus on oikea kristitty, joka ei asemastaan huolimatta voi asettaa itseään Jumalan edelle ja arvottaa Hänen luomistyötään kuten protestantismissa on tapana tehdä.
Yksi homoille tyypillinen päähänpiintymä on kuvitella, että kaikki muutkin ovat homoja. Ja mekin jotka emme todella ole, emme ole heidän mukaansa vain tunnustaneet asiaa itsellemme. Voi pyhä yksinkertaisuus!
Asia ei ehkä olekaan niin yksinkertainen, kuin te 'Beelö meta, meta' kuvittelette.
Oman seksuaalisuutensa ja ehkä oman homoseksuaalisen identiteettinsäkin itselleen selvittäneet ihmiset ovat vain käyneet omassa mielessään läpi sellaisen prosessin, jota kukaan tavallinen hetero ei ole tehnyt.
Sellainen ihminen voi nähdä selvästi yleisenä vallitsevan tekopyhyyden ja kaksinaismoraalin, joka liittyy hyvin usein seksuaalisuuteen. Omat toiveet voivat olla hyvin kaukana todellisuudesta, ja silloin myös tukahdutettu seksuaalisuus näkyy selvästi ihmisen koko olemuksesta. Hyvin pienet viitteet voivat paljastaa todellisen kiinnostuksen.
Niin, että näin tällä kertaa. Jokainen tietenkin elää tyylillään, ja vain rohkeimmat uskaltavat elää täysillä, omana itsenään.
Siis väkisin yritetään tehdä kaikista jonkinlaisia piilohomoja! Ne luulevat, että kaikki ovat samanlaisia kuin he itse. Itserakkaus ei tuosta enää tule suuremmaksi, se on sokaissut heidät täysin!
On mielenkiintoinen kysymys, miksi homot viljelevät käsitystä, että kaikki ovat itse asiassa jonkunlaisia piilohomoja.
Jos homoseksuaalisuus olisi todella biologinen asia, hyväksyisivät he itsensä sellaisina kuin ovat ja kaikki muut samoin eli hetero heteroina ilman, että heitä yritetään kääntää homouteen. Käännyttäminen on merkki siitä, että he eivät itsekään usko, että homous on normaalia, ennen kuin kaikki ovat homoja. Mutta todellisuus ja totuus eivät ole heidän puoleölaan.
Homoseksuaalista elämää eläviä henkilöitä tosiaankin leimaa yleispätevästi itsekeskeinen ajattelu. Ei välitetä ollenkaan, miten heidän propagandansa mahdollisesti vaikuttaa lapsiimme, nuoriimme, koko elinympäristöömme. Tiedättehän, että satanismin kenties keskeisin ajatus on äärimmäinen hedonismi; oman menestyksen ja onnellisuuden häikäilemätön tavoittelu. Täydellinen vastakohta kristinuskon nöyryydelle ja hengelliselle kilvoittelulle. Kumpaa näistä lähempänä mahtaa olla homoseksuaalinen elämäntapa? Siitä voi päätellä mistä se on peräisin.
"On mielenkiintoinen kysymys, miksi homot viljelevät käsitystä, että kaikki ovat itse asiassa jonkunlaisia piilohomoja. "
Varmaan siksi, kun useissa kyselytutkimuksissa alkaen kuuluisasta Kinseyn tutkimuksesta vuonna 1948, on havaittu yllättävän monien tunteneen tai tehneen jotain homoseksuaalista, muusta poikkeavana pidetystä seksuaalisuudesta puhumattakaan.
Homoksi käännyttäminen, jos joku nyt sellaista yrittää, menee tietysti liian pitkälle, koska eivät kaikki vähän homostelleet enää halua kokea sellaista uudelleen. Monet homot ja lesbot sitä paitsi inhoavat biseksuaaleja, koska eivät tiedä milloin he taas rupeavat heteroiksi.
"Homoseksuaalista elämää eläviä henkilöitä tosiaankin leimaa yleispätevästi itsekeskeinen ajattelu."
Sehän leimaa koko 21. vuosisadan länsimaista yhteiskuntaa, jossa ihmisestä on tehty uskonnon, tradition ja kulttuurin käskyjen ja kieltojen "kahleista" irrotettu individualistinen atomi ja yksilön elämän tarkoitukseksi on muodostunut tavaroiden, elämysten ja nautintojen maksimaalinen kuluttaminen. Jumalattomuus johtaa aina nihilismiin tai uuspakanuuteen. Moni sanoisi, että länsimaat ovat Sodoma, Sybaris, Babylon, kristinuskoa edeltänyt Rooma viimeisessä rappiovaiheessaan. Mutta jälkimodernissa tilanteessa kysymys on syvemmästä nihilismistä. "Jumalan kuoleman" myötä on hävitetty myös ihminen. Länsimainen nykyihminen on jo transhumanistinen, posthumaani olento. Sitäkään kaikkea ei ole syytä liikaa ihmetellä. Transgressio on edennyt hyvin pitkälle kaikilla rintamilla.
Homoseksuaaleissa jälkikristillinen nykylänsimainen ajattelutapa ja elämänasenne tulee näkyville kaikkein paljaimmin, ja siksi he ovat länsimaiden konservatiivisille piireille silmätikku, mikä on tekopyhää, koska vanhoilliset ovat jo hävinneet kaikki "kulttuurisodan" aiemmat taistelut ja joutuneet perääntymään jokaisesta puolustusasemastaan. Niin käy vielä kaiken lopunkin kohdalla. Varautukaa pöyristyttäviin asioihin, joista tulee arkipäivää ja joille konservatiivitkin löytävät jonkin rationalisoinnin. Länsimaisen saatanallisuuden, länsimaiden gnostilaisen kapinan Jumalan luomaa maailmaa vastaan täytyy saavuttaa huipentumisensa ennen tuhoutumistaan. Venäläiset ajattelijat ennustivat niin jo 1800-luvulla.
"Tiedättehän, että satanismin kenties keskeisin ajatus on äärimmäinen hedonismi; oman menestyksen ja onnellisuuden häikäilemätön tavoittelu."
1960- ja 1970-luvun seksuaalisen vallankumouksen myötä heteroseksuaalit ovat länsimaissa omaksuneet homoseksuaalien perinteisen elämäntavan; kuten sanottu, "arvokonservatiivien" homoseksuaalisuuden kauhistelu on tekopyhää siinä mielessä, että huorinteon kieltävä seitsemäs käsky on ajat sitten menettänyt voimansa.
"Täydellinen vastakohta kristinuskon nöyryydelle ja hengelliselle kilvoittelulle."
Aikakautemme tärkein länsimainen symboli on "gay pride" - ajatus siitä, että ihmisellä on oikeus, jopa velvollisuus tuntea YLPEYTTÄ omasta itsestään, identiteetistään, tai vanhoilliskristillisesti sanoen heikkoudestaan ja lankeamisestaan lihan himoihin. Tällainen identiteettiylpeys onkin täysin kehittyneessä myöhäiskapitalistisessa yhteiskunnassa ainoa atomisoituneita yksilöitä yhteen liittävä tekijä. (Symbolisella tasolla voi sanoa, että sotaliitto Naton oli pommitettava ortodoksinen Serbia alistumaan, jotta joitakin vuosia myöhemmin Belgradissa voitaisiin järjestää maan ensimmäinen gay pride -kulkue, jota USA:n suurlähettiläs tietysti kunnioitti läsnäolollaan, tietenkin. Näin kapitalistista bolševismia levitetään, näin viedään länsimaista kulttuurivallankumousta.)
Ehkä kaikki alkoi "filioquesta" ja tässä sitä ollaan tuhat vuotta myöhemmin. Ensin asetettiin Poika Isän edelle; paavi otti itselleen Pojan aseman; reformaatiossa jokaisesta kristitystä tuli oma paavinsa; sekularismin myötä kumottiin ensimmäinen käsky ja sekä yksilön omasta itsestä että kaikesta tämänpuoleisesta tuli palvonnan kohde... Yritän palata näihin asioihin myöhemmin, selkeämmin. Allekirjoittanut ei koskaan ole ollut hyvä filosofiassa, vaikka onkin lukenut melko paljon.
"Ehkä kaikki alkoi 'filioquesta' ja tässä sitä ollaan tuhat vuotta myöhemmin. Ensin asetettiin Poika Isän edelle..."
Tuo on täysin puppu puhetta, eikä itse aiassa ymmärretä tippaakaan, mistä filioquessa on kysymys. Isän on filioquessakin Jumaluuden yksi ja ainoa lähde eikä Poikaa ole asetettu Isän edelle. Näin se menee roomalaiskatolisessa kolminaisuusopissa: Isä on siinäkin Jumaluuden ainoa lähde, mutta Poika on syntyessään saanut Isältä kaiken, mitä Isällä on: "Kaikki, mikä on Isän, on myös minun..." (Joh 6:15); "Minä ja Isä olemme yhtä" (Joh 10:30); "Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän (14:9).
Poika on siis saanut syntyessään Isältä kaiken, mitä Isällä on - paitsi tietysti isyyttä. Isä on filioquessa edelleenkin Jumaluuden lähde (koska hän on edelleenkin ainoa Isä), eli on olemassa ainaostaan yksi Jumala, josta Poika on syntynyt ja Henki lähtee, kummatkin ovat samaa olemusta Isän kanssa (homousios).
Mutta jos Pojalla on kaikki, mitä Isällä on, silloin hänellä on myös Pyhä Henki - eikä pelkästään Isällä - ja valta ja kyky lähettää se: "Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika." (Joh 5:19). Isä lähettää Pyhän Hengen - Poika lähettää myös Pyhän Hengen.
Poikaa ei siis ole roomalaiskatolisen kolminaisuusopin mukaan, vaikka Pyhä Henki lähteekin myös Pojasta, pantu mitenkään Isän edelle, mutta Poika jakaa syntymästään Isän kanssa kaiken (paitsi isyyden), siis myös Pyhän Hengen ja vallan lähettää se. He ovat sama ei pelkästään mitä tulee Jumaluuteen vaan myös valtaan. Ei ole olemassa mitään hierarkiaa, mutta Isä on edelleenkin Jumaluuden yksi ja ainoa lähde, koska Poika omistaa kaiken, mitä Isä omistaa, paitsi isyyden.
Paremminkin ortodoksisessa kolminaisuusopissa Isä on asetettu Pojan yläpuolelle, on olemassa jonkunlainen hierarkia, mikä ei varmasti ole oikeaoppista kristinuskoa.
Palatkaa Kristuksen alkuperäiseen kirkkoon!
PP, oletko mennyt jotenkin sekaisin?
Minulle on aiemmilta ajoilta syntynyt kuva että olisit ihan järkevä keskustelija, mutta viime viesteissäsi olet alkanut solvaamaan, haastamaan riitaa ja vedättämään näiden johanna-tätien ja muiden patarouvien letkan jatkona?
Vai sekoitanko ehkä viestihistoriasi alkupään johonkin toiseen kirjoittajaan?
On ikävä, että todellakaan ei osata keskustella asiallisesti argumentoimalla vaan hyökätään henkilön persoonaan.
Olisi helpompi keskustella, jos tarkentaisit, ketä olen solvannut tai kenen kanssa olen haastanut riitaa ja milloin.
Vaikeneminen on myöntymisen merkki!
Sinunkaltaisellesi ihmiselle on tyypillistä valheet.
Olen törmännyt aikaisemmin samaan asiaan, että katsotaan pikku valehtelun olevan täysin ok...koska se on niin pientä.
- Se oli vain sanonta...mitä väliä
- Se on vain keskustelupalsta...ei kukaan sitä vakavasti ota
- Kaikki vedättää...big deal
Kärjistäminen, yleistäminen, toisten aliarviointi...
Sinä et tiedä minkälaisia prosesseja eri ihmiset on käyneet läpi, etkä tiedä millaista on elää kristittynä Suomessa. Tosin se tuskin sinua kiinnostaakaan tai totuus.
Olisi aika kiinnostavaa tietää, kenenlaisille ihmisille tämä purkaus oli tarkoitettu. Toki en itse tunnista itseäni, olenhan aina korostanut kristillistä lähimmäisenrakkautta ja toisaalta ihmetellyt julkisesti protestanttien fanaattisten asenteiden leviämistä myös kristillisiin piireihin.
Toki aika hurjaa on, eikö totta vaan?