1. Kysymystä pyhityksestä ei voi ihminen lähestyä, ennen kuin hän on tajunnut ettei hänestä ole uskojaksi.
2. Kristuksen armon ymmärtämisestä seuraa itsestään johtopäätöksenä pyhitys. Tämän johtopäätöksen varmistamiseksi ja vahvistamiseksi tarvitsemme jatkuvaa Jumalan sanan tutkimista ja konkreettisten raamatunkohtien tutkimista.
Parhaimpia sielunhoitajia ovat Johanneksen evankeliumin rakkaat pölkkypäät. Natanael ei tajunnut juuri mitään (1. luku), Nikodemos oli Jeesuksen kanssa keskustellessaan ulkona kuin lumiukko (3. luku), samarialainen nainen sekoitti kaikki mahdolliset asiat (4. luku), Tuomas on altis mutta auttamattoman yksinkertainen (11. luku). Läpi koko evankeliumin kulkee juonne, jonka mukaan "uskovaiset" ihmiset ovat kyllä alttiita, mutta ymmärtämättömiä. Siihen joukkoon on tätä päivää elävän kristityn mahdollista sovittaa itsensä.
Kovin paljon toisenlainen ei ole kuva myöskään Markuksen evankeliumissa. Pietari on rohkea, mutta erehtyy raskaasti (8. luku), opetuslapset surevat ruokkimisihmeen jälkeen leivän unohtumista (8. luku) ja jakavat keskenään ministerinsalkkuja (9. luku). Jeesus toimitti lunastustyönsä yksin, ilman ihmisten tukea.
Koskenniemen sanoja pyhityksestä lisää.
Roomalaiskirjeeseen syventyminen raamattukurssilla on ollut monelle hämmentävää touhua. Ensin puhutaan ankarasti Jumalan vihasta, sitten Kristuksen pelastusteosta ja sen merkityksestä. Ehtoja, ennakoivaa parannusta tai kynnyksiä ei aseteta. Mihin ihmeen väliin tunget tuossa kaavassa pyhityksen? Paavali itse on huomannut saman asian ja puuttuu siihen 6. luvun alussa ja käsittelee sitä sitten koko 6. luvun. Jakso on merkittävä etsiessämme vanhurskauttamisen ja pyhityksen oikeaa suhdetta.
2. Kristuksen armon ymmärtämisestä seuraa itsestään johtopäätöksenä pyhitys. Tämän johtopäätöksen varmistamiseksi ja vahvistamiseksi tarvitsemme jatkuvaa Jumalan sanan tutkimista ja konkreettisten raamatunkohtien tutkimista.
Parhaimpia sielunhoitajia ovat Johanneksen evankeliumin rakkaat pölkkypäät. Natanael ei tajunnut juuri mitään (1. luku), Nikodemos oli Jeesuksen kanssa keskustellessaan ulkona kuin lumiukko (3. luku), samarialainen nainen sekoitti kaikki mahdolliset asiat (4. luku), Tuomas on altis mutta auttamattoman yksinkertainen (11. luku). Läpi koko evankeliumin kulkee juonne, jonka mukaan "uskovaiset" ihmiset ovat kyllä alttiita, mutta ymmärtämättömiä. Siihen joukkoon on tätä päivää elävän kristityn mahdollista sovittaa itsensä.
Kovin paljon toisenlainen ei ole kuva myöskään Markuksen evankeliumissa. Pietari on rohkea, mutta erehtyy raskaasti (8. luku), opetuslapset surevat ruokkimisihmeen jälkeen leivän unohtumista (8. luku) ja jakavat keskenään ministerinsalkkuja (9. luku). Jeesus toimitti lunastustyönsä yksin, ilman ihmisten tukea.
Koskenniemen sanoja pyhityksestä lisää.
Roomalaiskirjeeseen syventyminen raamattukurssilla on ollut monelle hämmentävää touhua. Ensin puhutaan ankarasti Jumalan vihasta, sitten Kristuksen pelastusteosta ja sen merkityksestä. Ehtoja, ennakoivaa parannusta tai kynnyksiä ei aseteta. Mihin ihmeen väliin tunget tuossa kaavassa pyhityksen? Paavali itse on huomannut saman asian ja puuttuu siihen 6. luvun alussa ja käsittelee sitä sitten koko 6. luvun. Jakso on merkittävä etsiessämme vanhurskauttamisen ja pyhityksen oikeaa suhdetta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kirjoittaja ei ainakaan mairittele Raamatun pyhiämiehiä. Niin on ihminen aina ollut erehtyväinen ja sama linja jatkunee.
42 Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: "Sinä olet Simon, Johanneksen poika; sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on Pietari.
43 Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua."
44 Ja Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista.
45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista."
46 Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso."
47 Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!"
48 Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut."
49 Natanael vastasi ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas."
50 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sentähden, että minä sanoin sinulle: 'minä näin sinut viikunapuun alla', sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia, kuin nämä ovat."
51 Ja hän sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle."
pyhitti Jerusalemissa alkuseurakunnan pelosta rohkeaksi ja rakkaudelliseksi. Samoin Jumala vuodatti Henkeään runsaasti sen jälkeenkin sillä mielistyi Totuuden Hengessä anomuksiin että Jeesuksen kirkkaus saavuttaisi monet alkuseurakunnan kautta.
Paavalin elämässä myös suuri muutos hänen kohdattuaan Jeesuksen ja saatuaan Pyhän Hengen kasteen.
Näin on myös meillä ja pyhitys on Jeesuksen kasteen hyvää hedelmää.
---