Tässä muutama kommentti tähän älykkyyskeskusteluun.
1. Älykkyyden mittaaminen on vaikeaa. Eri kulttuurien välisten älykkyyserojen mittaaminen on vielä vaikeampaa. Huomion arvoista on mm. se, että yksilöiden väliset erot älykkyydessä ovat paljon suurempia, kuin "rotujen" väliset erot.
2.Jotta älykkyys eroista voitaisiin sanoa yhtään mitään pitäisi koeryhmien olla todella suuria(ainakin 1000 henk/ryhmä), ja täysin satunnaisesti valittuja.
3. Lisäksi, jotta saataisin perimän vaikutus esille, pitäisi verrata yhtä korkeasti(yhtä paljon) koulutettuja ryhmiä keskenään. Tämä siksi, että varsinkin varhaislapsuuden virikkeillä, ja myöhemmällä koulutuksella on älykkyystestin tulokseen jopa useiden kymmenien prosenttien vaikutus.
4. Älykkyyteen vaikuttaa lisäksi myös mm. ravinto. Puutteellinen ravinto( varsinkin ravinnon puutos) voi hidastaa lapsen kehitystä huomattavastikin.
5. Tätä pohjaa vasten Tatu Vanhasen väite voi pitää älykkyysosamäärän osalta paikkansa, mutta siitä tehdyt johtopäätökset ovat vääriä.
Tällaisista tuloksista ei voi päätellä juuri muuta kuin, että globaalien hyvinvointi erojen kaventaminen ja kehitysmaiden koulutus järjestelmien kehittäminen on kaikkien ihmisten etu. Peruskoulutuksen puute on älyllisten resurssien tuhlausta. Kukaan ei tiedä montako Einsteiniä ja Newtonia päätyy kaduille keräämään jätteitä, vain koska ruoka ei muuten riitä tai koska sisällissota estää koulun käynnin.
1. Älykkyyden mittaaminen on vaikeaa. Eri kulttuurien välisten älykkyyserojen mittaaminen on vielä vaikeampaa. Huomion arvoista on mm. se, että yksilöiden väliset erot älykkyydessä ovat paljon suurempia, kuin "rotujen" väliset erot.
2.Jotta älykkyys eroista voitaisiin sanoa yhtään mitään pitäisi koeryhmien olla todella suuria(ainakin 1000 henk/ryhmä), ja täysin satunnaisesti valittuja.
3. Lisäksi, jotta saataisin perimän vaikutus esille, pitäisi verrata yhtä korkeasti(yhtä paljon) koulutettuja ryhmiä keskenään. Tämä siksi, että varsinkin varhaislapsuuden virikkeillä, ja myöhemmällä koulutuksella on älykkyystestin tulokseen jopa useiden kymmenien prosenttien vaikutus.
4. Älykkyyteen vaikuttaa lisäksi myös mm. ravinto. Puutteellinen ravinto( varsinkin ravinnon puutos) voi hidastaa lapsen kehitystä huomattavastikin.
5. Tätä pohjaa vasten Tatu Vanhasen väite voi pitää älykkyysosamäärän osalta paikkansa, mutta siitä tehdyt johtopäätökset ovat vääriä.
Tällaisista tuloksista ei voi päätellä juuri muuta kuin, että globaalien hyvinvointi erojen kaventaminen ja kehitysmaiden koulutus järjestelmien kehittäminen on kaikkien ihmisten etu. Peruskoulutuksen puute on älyllisten resurssien tuhlausta. Kukaan ei tiedä montako Einsteiniä ja Newtonia päätyy kaduille keräämään jätteitä, vain koska ruoka ei muuten riitä tai koska sisällissota estää koulun käynnin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olipas älykästä pohdintaa. Juuri näin kannattaa lähestyä asioita, jotka eivät johda mihinkään.