Rupesinpa sitä tänään miettimään, kun jarruttelin hitaasti edessä tulevia liikennevaloja varten pienen vaihteen ja kytkimen säädön avulla. Autokoulussa tämän opetettiin olevan ekologinen tapa jarrutella autoa hissukseen.
Mutta kun moottorijarrutuksen kanssahan ei syty tuo jarruvalo palamaan, niin tämähän edesvaikeuttaa takana tulevaa autoilijaa huomata edellä ajavan ajoneuvon hidastavan vauhtiaan. Näin minä tein tänään (/eilen) edellä olevana päiväsaikaan ajovalot päällä sillan alla, jossa oli hiukan hämärämpi valaistus. Jarruttelin hitaasti moottorilla tasaisesti ettei takanatulijalle pitänyt tulla hirveän isona yllätyksenä se kun peräni lähestyy hänen keulaansa. Tästä suivaantuneena perässä tulija rupesi kuitenkin soittamaan torvea ja aukomaan suutaan (oli nyt muutenkin henkilö jolla ei saisi olla ajokorttia) ja valittamaan siitä yritänkö kenties murhata heidät jarruttamisellani.
No perässätulijahan pitäisi periaatteessa olla aina vastuussa ja valppaana siitä että pystyy pysäyttämään ajoneuvonsa edellä olevaan nähden jos tämä jarruttaa äkisti. Mutta sepä mietityttääkin että onko tilanne täysin samanlainen jos jarrutan moottorilla niin ettei jarruvalot pala? Kumpi olisi silloin törmäystilanteessa syyllinen? Oli moottorijarrutus tasainen tai äkkinäisempi? Kun jarruvalottomuus periaatteessa hiukan pidentää reaktioaikaa / vaikeuttaa huomata ajoneuvon hidastuvan...
Onko moottorijarrutus sallittua sitten vain silloin kun perässä ei ole lähimailla ketään? Miksei käsijarrullakin voisi yhtä hyvin jarrutella (vaikkei kovin järkevää ehkä olekaan) mutta kuitenkin eihän näitä asioita ole mielestäni kielletty?
Mutta kun moottorijarrutuksen kanssahan ei syty tuo jarruvalo palamaan, niin tämähän edesvaikeuttaa takana tulevaa autoilijaa huomata edellä ajavan ajoneuvon hidastavan vauhtiaan. Näin minä tein tänään (/eilen) edellä olevana päiväsaikaan ajovalot päällä sillan alla, jossa oli hiukan hämärämpi valaistus. Jarruttelin hitaasti moottorilla tasaisesti ettei takanatulijalle pitänyt tulla hirveän isona yllätyksenä se kun peräni lähestyy hänen keulaansa. Tästä suivaantuneena perässä tulija rupesi kuitenkin soittamaan torvea ja aukomaan suutaan (oli nyt muutenkin henkilö jolla ei saisi olla ajokorttia) ja valittamaan siitä yritänkö kenties murhata heidät jarruttamisellani.
No perässätulijahan pitäisi periaatteessa olla aina vastuussa ja valppaana siitä että pystyy pysäyttämään ajoneuvonsa edellä olevaan nähden jos tämä jarruttaa äkisti. Mutta sepä mietityttääkin että onko tilanne täysin samanlainen jos jarrutan moottorilla niin ettei jarruvalot pala? Kumpi olisi silloin törmäystilanteessa syyllinen? Oli moottorijarrutus tasainen tai äkkinäisempi? Kun jarruvalottomuus periaatteessa hiukan pidentää reaktioaikaa / vaikeuttaa huomata ajoneuvon hidastuvan...
Onko moottorijarrutus sallittua sitten vain silloin kun perässä ei ole lähimailla ketään? Miksei käsijarrullakin voisi yhtä hyvin jarrutella (vaikkei kovin järkevää ehkä olekaan) mutta kuitenkin eihän näitä asioita ole mielestäni kielletty?
Vastaukset 53
Vanhimmat
Jarruttele vain moottorilla, sillä se aiheuttaa ongelmia pelkästään niille, joilla on ikävä tapa ajaa klyyvari hanurissa. Heitä on syytäkin opettaa oikeille tavoille.
Joo mutta jos olet aikeissa kääntyä tieltä tai kadulta pois. Laitathan ensin suuntavilkun päälle ennenkuin nostat jalkaa kaasulta.
Tämä oli aikoinaan autokoulu opetus sen vuoksi jos jarrut pettävät voi moottorilla hidastaa. Tämä jäi siltä ajalta, kun jarrut oli vielä yksipiirisiä. Nyt ne ovat vähintään kaksipiirijarruja joten jarrujen häviäminen ei ole yhtä todennäköistä kuin ennen.
Oikea tapa on jarruttaa jarruilla. Tietenkin voi rullata iso vaihde päällä kohti liikennevaloja jos punainen palaa, silloin kulutus on 0/l 100km.
Niin, siis aloittajan takana on ajanut niin sanottu hanurinimijä, jonka edessä ei kukaan pysty ajamaan millään tavalla oikein. Moottorijarrutus ei tavallisessa henkilöautossa ole niin voimakas että "normaali" älyllä ja etäisyydellä ajava joutuisi sen vuoksi kuseen. Eri asia on, mikäli olet tahallasi nysvännyt ja ajanut selvää "alinopeutta" ja lisäksi vielä moottorilla jarrutellut.
Käyttääkö esim. hirvet tai peurat valoja? Olisi hlvetin pajon helpompi nähdä ne jos käyttäisivät. Silloin ehtisi jarruttaa mikäli elukka on hyppäämässä tielle murhat mielessään. Miksemme toisaalta ole niin fiksuja ja yksinkertaisesti vain pyydä elukoita olla hyppimättä tielle? Ai niin, mutta kun se on yhtä vaikeaa kuin aikuisen ihmisen opettelu liikenteessä liikkumiseen.
Onhan sitä maailmalla kokeiltu, että hirvieläimiin laitetaan heijastinta. Siinä on vaan se huono puoli että autoilijat luulee niitä ihmisiksi, jotka pyrkii välttämään alle jääntiä ja jatkaa samalla vauhdilla kunnes yllättäen rysähtää.
Niin älykäs se autoileva ihminen on. Eli enpä usko heijastimen tehoon edes jalankulkijakäytössä, mikäli kanssaliikkuja on täysin piittaamaton siiitä mitä edessään näkee. Joskus kuulee/näkee kommentteja joiden perusteella ei sillä niin väliä ilmeisesti olekaan.
Eilenkin viimeksi yksi älyn jättiläinen päätti kouluttaa kevyen liikenteen liikujia sen verran mojovasti että unohti katsoa oikealta tulevaa autoliikennettä. En tiedä kuinka läheltä meni, mutta eteen ainakin tultiin. Omat oikeudet ennen kaikkea!
Jos joku on perässä roikkumassa, voihan sitä pikkuisen hipaista jarrupoljintakin varoitukseksi. Toisaalta roikkuja voisi ehkä oppia jotakin, jos tätä ei tee.
Ei ole aloittajan kaltaista tilannetta sattunut kohdalle.
Jokin tarinassa on omituista, etenkin se että takanatuleva alkaa puhuttelemaan ja syyttämään edelläajavaa siitä syystä ettei jarruvalot syty, vaikka viimeistään pysähtymisvaiheessa ne toimivat.
Automaattivaihteisella ajaessani jarrupoljinta tulee käytettyä harvoin, eli sikäli aloittajan kysymys ei ole teoreettinen. Manuaalia ajaessanikaan en käytä moottoria jarruna (korkeilla kierroksilla), vaikkakin nostan jalan kaasulta ja sovitan kulloiseenkin tilanteeseen sopivan vaihteen kuin automaatti (alle 2000 kierr/min). Kiirettä pysähtymiseen ei kuitenkaan ole, eli siksi en siirrä jalkaa heti jarrulle.
Onhan moottorijarrutus hyvä tapa säästää bensiiniä, varsinkin pitkissä alamäissä. Laskettiin joskus kotiin menevä alamäki moottorijarrulla n. 300 päivää vuodessa.
Tulee säästöä polttoainekuluissa todella huoma määrä. Oon ajellu joskus tampereelle asti painamatta kertaakaan jarrua matkalla käyttämällä vakionopeudensäädintä & - nappi. Säästyy jarrupaloja ja kevyjä tätämukaa myös reilusti. Ajotavan pitää kyllä olla ennalta arvattava, jotta näin mennään.
Toisinaan tosin mäki voi olla niin pitkä ja "sopivan jyrkkä" että vapaalla rullaamalla auto kulkee niin paljon pidemmälle kuin moottorijarrutuksella että rullaamisella saadaan suurempi polttoainesäästö. Joissain autoissa myös polttoaineesyötön täydellinen katkeaminen vaatii yllättävän pitkän moottorijarrutuksen. Näin ainakin joissain Peugeoteissa. Periaatteessa siis moottorijarrutuksella voidaan saavuttaa polttoaineen säästöä mutta jotta säästöä todella tapahtuisi se usein vaatii pientä "tilannearviointia" ja pelisilmää. Kuorma-autoillehan vapaalla rullaamista ei edes suositella missään tilanteessa.
Passiivinen vakionopeussäädin toimi noin. Mutta esimerkkinä aktiivinen jarruttelee itse alamäessä, mutkissa tai jos edessa olevaan ei ole tarpeeksi pitkä välimatka.
Eli siinä mielessä jos säästellä haluaa tuo passiivinen on parempi. Itselläni on aktiivinen mutta en kyllä enää vaihtaisi pois. Koska siinä on niin monia pitkän matkan ajamista helpottavia puolia.
Ei ole välttämättä kovin fiksua. Jarruja pitää käyttää että ne pysyvät kunnossa ettei jarrulevyt ruostu ja jarrupalat pysyvät notkeina. Yksi yleinen syy katsastushylkyihin on liian vähän käytetyt jarrut. Syynä tähän on juuri paljolti liruttelu moottorijarrutuksella.. Edes normaalikäyttö ei riitä, silloin tällöin pitää painaa jarrut pohjaan tarkoituksella.
Eikai kukaan pelkästään ja jatkuvasti moottorijarrutusta käytä. Ei niin pysty kukaan ajamaan. Jatkuvasti tulee tilanteita että jarruja joutuu käyttämään tehokkaasti. En ole koskaan kokenut enkä edes kuullut tilanteesta että jarrujen käytönpuutteesta auto olisi katsastukeessa hylätty. Muista syistä kyllä.
Kyllä on aika yleistä, varninkin takajarruilla. Liika ruoste aiheuttaa vähintään korjauskehotuksen, mutta se voi aiheuttaa myös jarrujen puoltoa jolloin tulee hylky. Siinä menee äkkiä ne muutamat säästetyt pennit moninkertaisesti takaisin.
Jos työ reppanat alatte säästää desilitran kymmenyksiä ajomatkallanne, niin olisiko syytä siirtyä julkisiin?
No nyt tuli palstalle oikein ökyrikas pullistelija. Kumartakaa kaikki tätä suurta kapitalistia! Sillä täytyy olla sairaasti rahaa kun ei kiinnosta edes polttoaineen säästäminen. Huhuh. Suuri kumarrus sinulle !!
Litra bensiiniä = n. 166 senttiä. Desi noin 16 senttiä. Desin kymmenys 1,6 senttiä. Se on säästöä sekin, älä sinä ökyrikas pullistele!
Autoliiton tilaston mukaan suomalainen ajaa autollaan keskimäärin 18000 km vuodessa. Se on noin 50 km päivässä. Jos keskimäärin päivän ajossa tulee vaikka 20 pysähdystä ja moottorijarrutusta ja jos sen moottorijarrutuksen aikana säästää vaikka mainitun desin kymmenesosan tekee nuo moottorijarrutukset vuodessa n. 120 Euron säästön jos bensan hinta on vaikka 1.65Euroa. Lisäsäästöä tekee vielä sekin että kun moottorijarrutuksella lähestyy vaikka risteystä niin se lähestyminen tapahtuu hitaammin kuin normaalisti jarruttamalla josta taas seuraa se ettei risteyksessä odottelun aikana kulu tyhjäkäynnillä niin paljon polttoainetta kuin risteyksessä pidempään seistessä. Eli siitäkin seuraa lisää rahansäästöä. Yhden moottorijarrutuksen tuoma säästö on täysin marginaalinen mutta vuodessa tehtävät sadat moottorijarrukset ovatkin jo tuntuvia säästöjä tuova keino. 120 Eurolla saa ko keskiverto jenkilöautoon kaksi tankillista bensaa.
Lisäksi liikienne sujuu paremmin ja ajaminen on mukavampaa kun jättää äkkiliikkeet pois.
Saanut perinnön. Noin minäkin alkaisin kommentoida, jos niin hyvä tuuri kävisi.
Hoitoon.
Kaikkinainen liikennesäännöistä poikkeava toimiminen on sallittu vain "Saksalaisautoilijoille".
"Herrakansaa" kun ovat meidänkin teillä.
Joten pysykää kotona aasialaisilla ajelevat, Tai menkää bussilla........
Aasialaiset ovat niin autoissa, kännyköissä ja kaikissa kodinkoneissa ohittaneet saksalaiset, jenkit ja muut teknillisesti ja laadullisestikin ajat sitten.Hyvänä esimerkkinä autoista on viimevuonna julkaistu katsastustolastot joissa kartoitettiin ensimmäisellä kerralla hylättyjen autojen prosentteja ja siinä ei Audia lukuunottamatta saksalaiset "herrakansan" automerkit juhlineet. Saksalaisten autojen paremmuus ja laatu on pelkkää kuvitelmaa!
Joo, japsilootat tosiaan liikkuu ihan omilla säännöillään.
Satunnaiset 50 & 60 rajoitukset ei koske japsilootailijoita. Tyyliä voi tarkkailla vaikka Kehä I:n Mestarintunnelissa. Toisaalta ei nämä samat vauhtisankarit useinkaan uskalla ajaa kuin 100-110 km/h moottoritiellä. Taitaa olla "premiumissa" liian huojakat ajo-ominaisuudet?
Liikennevaloista lähdetään kuin purkka tukasta. Riittää, kun itse kerkiää (ja 2 perässä tulijaa "vanhoilla vihreillä"). Mutta keltainen valo edessä = ei aihetta toimenpiteisiin. Vielä tosta ehtii, koska sivutieltäkin on (toivottavasti) tulossa japsilootailija, joka ei kovin nopeasti liikkeelle pääse.
Jalankulkijoiden väistäminen, mitä se on?
Vilkun käyttö on tarpeetonta erit. liikenneympyröissä. Ovathan japsiladailijat ylentäneet itsensä premiumkastiin.
Omalla kaistalla pysyminen tuottaa suunnattomia vaikeuksia erit. useampikaistaisissa moottoritien rampeissa (esim. Tuusulan moottoritie & Kehä I liittymät).
Voisiko olla niin että ne autot jotka sinun,suuren liikennemestarin ja mielestäsi muita paremman kuljettajan mielestä ajavat väärin osuvat silmääsi sen takia että niitä on liikenteessä varmaan 50-60% koko autokannasta? Saksalaisia autoja on varmaan 15% liikenteessä olevista autoista. Ja mitä tulee ylinopeuksien ajamiseen millä tahansa nopeudella niin kyllä ne Bemarit ja Mersut siellä on ylinopeuksien ajamisessa on hyvin edustettuina. Niillä kun on pakko pyrkiä esittämään olevansa muita parempi. Saksasta uitetulla Merusullahan mm. saa sen taivaspaikan. Aivan turhaa on siis alkaa ajotapoja tai niiden puutteita ja virheitä vierittämään minkään yksittäisen ilmansuunnan automerkkien suuntaan. Yhtä huonoja ja välinpitämättömiä olemme kaikki merkistä ja valmistusmaasta huolimatta.
Persekärpästen mielipiteet voi unohtaa saman tien.
Moottorijarrutus kuuluu ennakoivan ja taloudellisen kuljettajan perustaitoihin jota käytetään aina kun mahdollista.
Ajaminen on kivaa ja rentoa kun lopettaa hösöttämisen ja ajaa kunnolla.
En ole vakuuttunut tuosta säästöstä, koska jarrut menevät remonttiin liian vähällä käytöllä. Korjaus tarkoittaa uusia osia ja kalliiksi tulee.
Auton jarrut ei mene remonttiin vaikka moottorijarrutusta käyttääkin. Senverran paljon joutuu jarrua aina käyttämään ettei ne mitään remonttia tarvitse. Vain takajarrut voivat vähästä käytöstä jumitella tai jarrulevy ruostua eteenkin paljon maanteillä ajamalla. Silloin tällöin voi takajarrulevyjä kuormittaa jarruttamalla käsijarrulla muutaman kerran reippaasti. Näin jotkut katsastusmiehetkin suosittelevat tehtäväksi jos takajarrulevyt on liian vähän kuluneet tai ovat ruosteessa.
Välillä on syytä tehdä voimakkaita jarrutuksia, jotta jarrut pysyy notkeina. Hyvä jarrutuspaikka on esim. silloin kun perässä on joku persekärpänen.
Normaalisti niitä jarrutustilanteita tuleekin ihan riittävästi, vaikka pyrkisikin käyttämään mahdollisuuksien mukaan moottorijarrutusta. Ainakin omista autoista ainoa jarruremotti on aina ollut jarrupalojen vaihto. Ajonvakautusjärjestelmä ilmeisesti vähän lisää jarrujen kulumista, sillä nykyisestä autosta meni takapalat vaihtoon jo 140 tonnin huollossa. Nelivetoisella kun tulee ajeltua talvella aika reippaasti.
Miten vanhoja romuja teillä on? Vaihde ja kytkin?
Ja sun mehulinkosi sitten edustaa nykyaikaista tekniikkaa?
Kunnollisella automaatilla saadaan aikaiseksi myös tehokas moottorijarrutus.
Miten?
Kaikki eivät kaipaa vammasiten apuvälineitä autoon.
Oikean auton haltijat eivät myöskään tarvitse:
ABS ia tai vastaavaa, ovien kaukoavainta, vakaudensäätöä, ovi-ikkunan sähköistä nostinta tai muuta vastaavaa. Oikea auto käynnistyy veivillä.
Onko moottorijarrutus sallittua?
Tietenkin on sallittu. Takana tuleva on ajettava sellaisella tilannenopeudella jotta pystyy reagoimaan yllättäviinkin tilanteisiin. Moottorijarrutus ei sitäpaitsi ole yhtä raju ja äkillinen kuin normaali jarrutus.
120 000 km kohdalla katsastusmies kehotti vaihtamaan jarrupalat. Katsastin samoilla paloilla vielä kerran ja lopulta vaihdoin 187 000 km paikkeilla palat eteen. Osa paloista puolet kulunut, osa merkissä.
Mielestäni ajotapani matkamoottoripyöräilijänä on ennakoiva, eikä diesel-moottori sekään vähennä moottorijarrutuksen käyttämistä. Kun vaihdatte jarrupalat, viilatkaa ne väljiksi uriin ja terävät nurkat pois. Näin jarrupalat eivät takertele, kun suola ja lumisohjo on täyttänyt paikat. Kuparitahnaa riittävästi ja seuraavat vuodet ovat huolettomat.
Neljäkymmentä vuotta tästä takeena jarruja korjaamatta. Kokemus tosin vain japsimerkistä.
ja paloja enää mitään viilailla vaan ostetaan kaikki uudet.
Nimenomaan uusista oli kyse eli uudet palat viilataan. No en tiedä onko tarvis nykyautoissa enää, vastatkoon viisaammat
uudet levyt ja palat ei niitä tarvise viilailla,levyt vain pestään tehtaan rasvoista.
Itse ajan 65km / sivu työmatkaa ja kyseinen tie on tullut erittäin tutuksi vuosien varrella.
Vapaalla laskettelua tulee yhteensä n. 8,5km. Kun työpäiviä on vuodessa keskimäärin 250, niin sehän tekee reilu 2000km vapaalla rullausta.
Se tekee taas dieselissä reilu 120 litraa.
Tästä saadaan taas nykyisillä dieselin hinnoilla reilu 200€ säästö.
Auto on vanhemman mallin diesel, jossa polttoaineen syöttö ei katkea moottorijarrutuksella.
Jarrut pysyy kunnossa, kun välillä jarruttelee, siis nimenomaan normaalisajossa. Maantiellä risteykseen tullessa jarruttaa vähän myöhemmin ja voimakkaammin, niin hyvä tulee.
Kaasari diesel?
Ihan asiaa kirjoitat mutta laskettelua sillä moottorijarrutuksellakin jolloin polttoaineensyöttö on kokonaan poikki mutta laskettelumatka on tietysti lyhyempi. Että ihan 200Euron säätöä ei suoraan voi laskea työmatkastasi. Se että laskeeko mäen vapaalla vai mootorijarrutuksella vaatii pientä miettimistä.
kannatan nokkaakseliremmin jarrutusta,korjaamon omistaja
Nimim. Työmatkalla:
"Maantiellä risteykseen tullessa jarruttaa vähän myöhemmin ja voimakkaammin, niin hyvä tulee."
Toi on tosi kiva tapa meille muille tielläliikkujille. Ennakoiva ajotapa on varsinkin "tutulla" tiellä melkoisen vaikeaa.
"Nimim. Työmatkalla:
"Maantiellä risteykseen tullessa jarruttaa vähän myöhemmin ja voimakkaammin, niin hyvä tulee."
Toi on tosi kiva tapa meille muille tielläliikkujille. Ennakoiva ajotapa on varsinkin "tutulla" tiellä melkoisen vaikeaa. "
Unohdin tosiaa, että ollaan suomi24 keskustelupalstalla. Lause oli tarkoitettu normaalille keskustelupalstalle. Päivitetää lause sopimaan suomi24 profiiliin.
Kun muuta liikennettä ei ole, niin erityistä varovaisuutta noudattaen voi maantiellä risteykseen tullessa jarruttaa vähän myöhemmin ja voimakkaammin, kuitenkin niin, ettei ole vaaraa auton hallinnan menetyksestä.
Anteeksi vain näsäilyni, mutta alkuperäisestä tekstistäsi sai sen kuvan että jarruttelet viime tingassa risteyksiin. Sellaisiakin kuljettajia on tosi paljon. Pahimpia ovat ne jotka jarruttavat myöhään ja katsovat pitkään toiseen suuntaan. Sellaisesta ei ole helppoa tietää mitä päässä pyörii vai pyöriikö mitään.
P.S: Kerran talvella olen joutunut eteenajetuksi! Kiirettä piti väistellessä, onneksi oli tilaa.
" Onko moottorijarrutus sallittua? "
Kysymyksestä tuli ensimmäiseksi mieleen Pohjois-Korea.
Etenkin jonossa ajettaessa jatkuva jarruttelu käyttöjarrulla on omaa ajattelemattomuutta ja taidottomuutta. Niin lähellä toisen perässä ei pidä ajaa, että joutuu joka välissä hyppäämään jarrulle, kun edellä ajava hiemankin hidastaa. Ilmiö korostuu huvittavimmilleen hitaassa matelussa esim. tietyöalueella.
Onneksi takanatulija sentään joskus hoksaa jättää väliä, kun itse jätän väliä edellä menevään. Vaan melkoinen poikkeus tämä on säännöstä.
Autokomppaniassa aikanaan moottorimarssisa ajaneena muistan hyvin miten jonossa ajaminen oli jatkuvaa kiihdyttelyä ja jarruttelua vaikkei jonossa kukaan edes jarruttanut. Haitariliikkeeksi sitä kutsutaan. Ensimmäisenä ajanut ehkä ajoi määrättyä 60km/h mutta jonon hännillä sai ajaa välillä yhdeksääkinkymppiä ja välillä taas vauhti putosi neljäänkymppiin. Haitariliikettä esiintyy myös normaaliliikenteessä eteenkin kun pienellä turvavälillä ajavat joutuvat muita useammin jarruttelemaan ja kiihdyttämään. Siitä se haitariliike alkaa ja se vasta kuluttaa polttoainetta ja ärsyttää!
Eikös niin sanotuilla moottorimarsseilla täytynyt olla jokin tietty ajoneuvoväli juuri mm. tuon mainitsemasi ilmiön vuoksi? Muistelen että vaunuhommissa ei vastaavaa ongelmaa esiintynyt, mutta väli olikin melkoisen pitkä edellä ajavaan, yli 50m. Vai pidinkö väliä vain luonnostani? Voihan asia niinkin olla. Vaunuissa oli tosin ainakin siihen aikaan melkoisen huonot jarrut. Nykyhärveleissä lienee paremmat.
Välimatka oli aina määrätty moottorimarssilla, useimmiten juuri 50m:n mittaiseksi. Haitariliikettä syntyi siitäkin huolimatta koska sen välin pitäminen oikeana ei aina kaikilta onnistunut. Ajatukset kuskeilla harhaili ja välillä väsytti niin keskittyminen oli puutteellista ja taas alkoi välimatka venyä ja haitariliike paheni. Näin se meni vaikka moottorimarssiin tiukat ohkeet ja määräykset annettiinkin.
Kumipyörillä varustetut laitteet marssilla ovat niin paljon herkempiä rullaamaan että saattaa olla ettei väli riitä. Telaketjulaite ei ihan helpolla mene omia aikojaan. Se jonon ensimmäisen täytyisi ajaa jonkin verran pidemmällä ja hiukan kovempaa kuin toinen. Silloin se toinen joutuisi tavallaan "jahtaamaan" sitä jonoa vetävää. Näin se letka liikkuisi jouhevammin tavallaan "jahti" päällä. Eikös moottorimarsseissa ollut sellainekin idea, että hitain oli aina edessä määrämässä tahtia? Siis jos se hitain oli tiedossa. Etuauton vastuulla se marssinopeus eniten on, ja muu liikenne vaikuttaa aivan varmasti siihen. Jos kuskit ovat vielä lisäksi väsyksissä niin silloinhan asiat ovat ihan eri tolalla. Näinhän asia ei olisi saanut olla edes intissä, enkä muista väsyneenä tankkia ajaneeni muun liikenteen seassa. Onneksi!
Kyllä se edelläajavan ajoneuvon " jahtaaminen " ilmeni oli edessä mikä ajokki ja vauhti tahansa. Kun takanaajavan ajatukset jossain vaiheessa herpaantuu pääsee välimatka edessä ajavaan kasvamaan se ero pitää ajaa kiinni vauhtia lisäämällä ja kun yksi lähtee lisäämään vauhtia saman pitää tapahtua myös muilla takana ajavilla ja siitä se haitariliike alkaa ja pahenee kilometrien myötä. Joskus moottorimarssi piti pysäyttää kun hitaampien ajokkien ero alkoi venymään satoihin metreihin hatariliikkeestä johtuen.
Eipä niitä telaketjuajoneuvoja pidemmillä moottorimarsseilla juurikaan ollut. Ne yleensä vietiin perille lavetilla tai junalla.