Ajattelin, että ei varmaan enää kannata kirjoitella, mutta on tämä vain mukavaa ajanvietettä, kirjoittaa omia ja lukea toisten toilailuja, (ei pahalla :)
Ja asiaan....
Olin eräässä sairaalassa hommissa,potilaskuljetuksessa, eli vietiin talon sisällä potilaita osastolta toiselle.
Saimme sitten työparini kanssa homman siirtää potilas käytäväpaikalta päivystyshuoneeseen.
Menimme potilaan luokse ja tietenki esittelimme itsemme.
Potilas muistaakseni oli vielä, umpisuoli -epäilyn alla tai jotain sinne suuntaan, koska makasi sikiöasennossa ja kädet mahan päällä.
Minä menin etupäähän ja työkaverini jalkopäähän sänkyä ja rupesimme kuljettamaan sänkyä.
Käytävät olivat aika ahtaat ja olimme melkein perillä tai ainakin jo lähellä päivystyshuonetta, kun keskittymiseni jotenkin herpaantui ja PAM, pamautimme sängyn suoraan käytävällä olevaan kahviautomaatiin !
Se oli kuin hidastetusta filmistä kun käännyin katsomaan potilasta, joka ei enää maannut sängyssään vaan oli puoli-istuvassa asennossa sängyn reunalla, tukka oli suunnilleen kuin säikähtäneellä, pitkäkarvaisella kissa ja silmät kuin vellilautaset, kun näin hänet -Sen verran taisi mäjähdys sattua!
Ja sen jälkeen hän suorastaan vaipui takaisin makuuasentoon.
Parini ja minä menimme luonnollisesti, välittömästi hänen luokseen ja kyselimme tyhmänä vointia ??
Ihanko se olisi ollut hyvä muutenkaan, saati sitten vielä kova törmäys johonkin kahviautomaattiin !!
Saatiin sitten potilas siihen huoneeseen, pyysimme vielä kerran anteeksi ja kävimme vielä informoimassa osastonhoitajaa.
Kyllä harmitti potilaan puolesta. Mitä jos itse olisi ollut samassa tilassa ja sitten yhet tulee kuskaamaan ja.....
Ja asiaan....
Olin eräässä sairaalassa hommissa,potilaskuljetuksessa, eli vietiin talon sisällä potilaita osastolta toiselle.
Saimme sitten työparini kanssa homman siirtää potilas käytäväpaikalta päivystyshuoneeseen.
Menimme potilaan luokse ja tietenki esittelimme itsemme.
Potilas muistaakseni oli vielä, umpisuoli -epäilyn alla tai jotain sinne suuntaan, koska makasi sikiöasennossa ja kädet mahan päällä.
Minä menin etupäähän ja työkaverini jalkopäähän sänkyä ja rupesimme kuljettamaan sänkyä.
Käytävät olivat aika ahtaat ja olimme melkein perillä tai ainakin jo lähellä päivystyshuonetta, kun keskittymiseni jotenkin herpaantui ja PAM, pamautimme sängyn suoraan käytävällä olevaan kahviautomaatiin !
Se oli kuin hidastetusta filmistä kun käännyin katsomaan potilasta, joka ei enää maannut sängyssään vaan oli puoli-istuvassa asennossa sängyn reunalla, tukka oli suunnilleen kuin säikähtäneellä, pitkäkarvaisella kissa ja silmät kuin vellilautaset, kun näin hänet -Sen verran taisi mäjähdys sattua!
Ja sen jälkeen hän suorastaan vaipui takaisin makuuasentoon.
Parini ja minä menimme luonnollisesti, välittömästi hänen luokseen ja kyselimme tyhmänä vointia ??
Ihanko se olisi ollut hyvä muutenkaan, saati sitten vielä kova törmäys johonkin kahviautomaattiin !!
Saatiin sitten potilas siihen huoneeseen, pyysimme vielä kerran anteeksi ja kävimme vielä informoimassa osastonhoitajaa.
Kyllä harmitti potilaan puolesta. Mitä jos itse olisi ollut samassa tilassa ja sitten yhet tulee kuskaamaan ja.....
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.