Hyvinvointia voi kehittää niin, että ensin nostetaan kansalaisten saamia tuloja ja vähän ajan päästä alennetaan palkkoja. Tämä tuo samanlaisuutta ihmisille. Myös kaikille Suomen köyhille annetaan hyödykekuponkeja.
Valtio saa näistä tuloista omaan pussiin rahaa ja palkkojen alentaminen parantaa kilpailukykyä. Kansalaisten ostovoima ei keskipitkässä ja pitkässä juoksussa riipu omista tuloista. Kilpailukyvyn paraneminen tuo valtiolle rahaa. Lisärahoilla valtio voi maksaa velkaansa pois. Kun velkaa ei ole valtion ei tarvitse maksaa korkoa velasta. siitäkin valtio saa rahaa.
Elvyttämisessä velalla valtio menettää rahaa, koska korkokulut nousevat, elvyttämisrahat päätyvät hyvin helposti ulkomaille, koska Suomihan ei ole suljettu talous; Mitä korkeammat palkat valtiossa ja heikompi kansallinen kilpailukyky on, sitä vaikeammin varmaan kotimaisten yritysten on saada elvytysrahat itselleen; ja vaikka saisivat, elvytysraha menee ehkä toisessa ostamisaallossa kaikki ulkomaille.
Vielä: vaikka Suomi olisi suljettu kansantalous, niin elvyttäminen velalla ei kannata, koska sen valtion, jonka elvytys on velkarahoitteista niin, sen kansalaiset tottuvat ehkä
luksuselämään, eivätkä suvaitse luksuksensa poismenoa, eli he ehkä vaativat valtiota ottamaan velkaa luksuksen ylläpitoon.
Ymmärtäväisesti rahaa uskon näin käytettävän: valtio ottaa kunnilta toimeentuloasiat ja terveyspalveluasiat ja kunnat saavat helpotusta ja kuntavero laskee ja kuntien rahaa poliisiin, valtio lopettaa ympäristöepäystävällisiä firmoja, tukiaisia ei lasketa tai niitä nostetaan köyhille ja kehitysmaita tuetaan.
Kunnat eivät saisi ottaa velkaa.
Valtio saa näistä tuloista omaan pussiin rahaa ja palkkojen alentaminen parantaa kilpailukykyä. Kansalaisten ostovoima ei keskipitkässä ja pitkässä juoksussa riipu omista tuloista. Kilpailukyvyn paraneminen tuo valtiolle rahaa. Lisärahoilla valtio voi maksaa velkaansa pois. Kun velkaa ei ole valtion ei tarvitse maksaa korkoa velasta. siitäkin valtio saa rahaa.
Elvyttämisessä velalla valtio menettää rahaa, koska korkokulut nousevat, elvyttämisrahat päätyvät hyvin helposti ulkomaille, koska Suomihan ei ole suljettu talous; Mitä korkeammat palkat valtiossa ja heikompi kansallinen kilpailukyky on, sitä vaikeammin varmaan kotimaisten yritysten on saada elvytysrahat itselleen; ja vaikka saisivat, elvytysraha menee ehkä toisessa ostamisaallossa kaikki ulkomaille.
Vielä: vaikka Suomi olisi suljettu kansantalous, niin elvyttäminen velalla ei kannata, koska sen valtion, jonka elvytys on velkarahoitteista niin, sen kansalaiset tottuvat ehkä
luksuselämään, eivätkä suvaitse luksuksensa poismenoa, eli he ehkä vaativat valtiota ottamaan velkaa luksuksen ylläpitoon.
Ymmärtäväisesti rahaa uskon näin käytettävän: valtio ottaa kunnilta toimeentuloasiat ja terveyspalveluasiat ja kunnat saavat helpotusta ja kuntavero laskee ja kuntien rahaa poliisiin, valtio lopettaa ympäristöepäystävällisiä firmoja, tukiaisia ei lasketa tai niitä nostetaan köyhille ja kehitysmaita tuetaan.
Kunnat eivät saisi ottaa velkaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
väärin meni. tarkoitin pääoma- ja tuloveron nostamista enkä kansalaisten saamien tulojen nostamista
tämä politiikka on sumeata ja on mahdoton sanoa, onko parempi nostaa pääomaveroa vai ei, koska korkea pääomatulo tuo lisää rahallista erilaisuutta. ja korkea pääomatulovero heikentää kilpailukykyä. Kyllä ihmisten yhteiskunnallisen asemien samanalaisuus myös nostaa kilpailukykyä, jos se on hyvinvointia.
mitä kilpailukykyisempi valtio on, sitä suuremmat suhteelliset tuloerot siinä ovat, koska kilpailukyky on suoraan liittyneenä markkinoihin ja markkinoilla toiset voittavat materiaa tai palveluita, toiset häviävät; jos näin ei ole, niin markkinoita siellä ei ole. Eli, jos pääomat ja rahat markkinoilla kasvavat suurenevat myös voitot, niin tuloerot kasvavat.
Huomioitavaa on myös se, että saattaa olla paljon tai vähän salattua, mitkä ovat hyvinvointia - minulle teille heille sinulle