Sundblom oli äijä

niinkään vihattu suomalaisuutta, vaan haluttiin olla ruotsalaisia.

Sundblom oli näiden näkemysten tulkki.

>>Sundblom oli näiden näkemysten tulkki.pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari, niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."<

August Julius Sundblom (22. kesäkuuta 1865, Jettböle, Jomala – 23. elokuuta 1945, Maarianhamina) oli ahvenanmaalainen toimittaja ja poliitikko.

Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä.

Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20

1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!

Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...

Amnestialaki s. 83

Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94.
"Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."

Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painos

ja maakunnan erottaminen Suomesta ovat hieman eri asioita.Tosin se on liian vaikea käsittää.

Ahneidenmaan separaattorit taas maanpetosta valmistelemassa?


Skotlannin esimerkki innostaa Ahvenanmaata

http://m.iltalehti.fi/uutiset/2014091718667964_uu.shtml

Keskiviikko 17.09.2014 klo 06:24 (muokattu 18.09.2014 klo 14:05)

Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajava Axel Jonsson: Suomi on pettänyt lupauksensa.

Skotlannin ja Ahvenanmaan itsenäisyyttä kannattava suomenruotsalainenAxel Jonsson on matkalla Edinburghiin seuraamaan torstaina pidettävää itsenäistymisäänestystä.

- Ei minulla varsinaisesti mitään Suomea vastaan ole, mutta Suomi on pettänyt vuonna 1921 meille antamansa kielilupauksen, että saamme puhua vain ruotsia.

Jonssonin mukaan Ahvenanmaalla ei enää pärjää pelkällä ruotsilla, koska Suomen kielipolitiikka on mennyt niin huonoksi, että suomalaiset viranomaiset eivät enää osaa ruotsia.

- Jos sinulla on esimerkiksi firma, ja pitäisi asioida verottajan tai muiden viranomaisten kanssa, on se nykyisin täysin mahdotonta pelkällä ruotsin kielellä, Jonsson sanoo.

Hänen mukaansa ahvenanmaalaisilla on vaikeuksia asioida esimerkiksi poliisin tai terveysviranomaisten kanssa.

- Ajattele nyt, jos vaikkapa ruotsalainen joutuisi opettelemaan väkisin suomen kieltä, jotta kykenisi hoitamaan päivittäiset asiansa. Sellaista meidän arkemme nyt on, Jonsson kuvaa.

Ei RuotsiinVaikka suurin osa ahvenanmaalaisista olisi halunnut vuonna 1921 liittyä Ruotsiin eikä Suomeen, Jonsson ei tätä halua. Hän haluaa itsenäisen Ahvenanmaan.

- Voisimme olla kuin San Marino. Euroopassa on paljon pieniä valtioita, jotka pärjäävät vallan mainiosti, miksei myös Ahvenanmaa.

Jonsson moittii Suomen yrityslakeja ja verotusta, jotka on tehty isoja suomalaisia firmoja silmällä pitäen.

- Meillä on paljon pienyrityksiä ja osaamista merikuljetuksissa. Suomen verolait eivät tue tällaista toimintaa. Haluaisimme notkeamman ja itsenäisen Ahvenanmaan, Jonsson sanoo.

Skotlanti esimerkkinäTorstain itsenäistymisäänestystä paikan päällä seuraava Jonsson on innoissaan Skotlannin esimerkistä.

- Eurooppaa ei kehitetä sotimalla, vaan sillä, että annetaan itsenäisyyttä haluavien kansojen äänestää vapaasti.

Jonsson tapaa Skotlannissa myös muita eurooppalaisia poliitikkoja, jotka ajavat alueidensa itsenäisyyttä. Hän osallistuu Euroopan vapaan allianssin (EFA) kokoukseen.

Jonssonin mukaan Euroopan pitäisi olla niin kypsä, että se sallisi ihmisten vapauden ja demokratian.

- Kunnioitan sitäkin, jos skotlantilaiset päättävät pysyä kuningaskunnan yhteydessä. Pääasia on, että he saavat päättää itse, Jonsson sanoo.