HBLkin nostaa nyt etusivulle Helsingin Saniomien vaalikysymyksen vuodelta 2011: "Pitäisikö toisen kotimaisen olla vapaaehtoinen?"
:
"97 kansanedustajaa haluaa, että ruotsi tehdään valinnaiseksi, 96 haluaa pakollisuutta. Kova vääntö on odotettavissa kun kansalaisaloite saavuttaa eduskunnam."
7 edustajaa on ilman mielipidettä asiassa.
:
"97 kansanedustajaa haluaa, että ruotsi tehdään valinnaiseksi, 96 haluaa pakollisuutta. Kova vääntö on odotettavissa kun kansalaisaloite saavuttaa eduskunnam."
7 edustajaa on ilman mielipidettä asiassa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Nyt kun aloitteesta ei puutu kuin 2152 nimeä ja marginaali, alkaa HBL jo lobbauksen eduskunnassa pakkoruotisn pitämiseksi.
Aika kova selittäminen kyllä tuleekin noille 96:lle..
Eduskunnassa pitäisi olla mahdollisuus pitää ns suljettuja äänestyksiä, eli ettei näe mitä kukin kansanedustaja on äänestänyt. Tämä poistaisi nykyisen kaltaisen tilanteen jossa käytännössä puoluejohtajat määräävät mitä kukin edustaja äänestää. Tämähän ei ole mitään demokratiaa ..
Edustukselliseen demokratiaan kuuluu oleellisesti se, että kansalaiset saavat tietää, miten edustaja on äänestänyt. Eihän kansalainen muuten voi arvioida edustajansa toimintaa eduskunnassa. Suljettu äänestys kuuluu vaaleihin, ei eduskuntaan.
"Päinvastoin"
Asiassa on puolensa. Mutta nykyinen tiukka ryhmäkuri
tappaa sen riippumattomuuden edustajilta jota laissa
edellytetään.
Nykyisin rivikansanedustajat ovat vain pelkuri napinpainajia
ja todellinen valta on jossain näkymättömissä.
Kansalaisaloitteen tulo eduskuntaan puhkaisee kielipoliittisen mätäpaiseen.
Ei ihme, että Sasi rukoilee joka ilta että nimiä ei tulisi vaan tarpeeksi.
Eduskuntakeskustelu on se asia, mitä Rkp on yrittänyt välttää viimeiseen asti.
Sasin mukaanhan "puolueiden johto on on pakollisuuden kannalla", ja hän tietää että kenttäväki ja kansa vastustaa.
Eduskunnan puheenvuorot aloitteen käsittelystä tullaan kirjaamaan sanatarkasti ylös ja puhujat ovat vastuussa sanomisistaan. Aiemmin he ovat voineet vaieta ja väistää asiaa, nyt se ei enää onnistu.
Jokainen umpityhmä perustelu kirjataan ylös.
Hbl:n mukaan kysymys olisi muka kouluruotisn lopettamisesta. Lehti johtaa lukijaa harhaan - toki ruotsin opetus jatkuisi, mutta valinnanvaraisena. Samoin lehti asettaa ruotsin ja venäjän vaihtoehdoiksi, ikään kuin muita kieliä ei olisi olemassakaan,
On omituista, että tarvitaan kansalaisaloite ennen kuin päättäjät vaivautuvat pohtimaan asiaa, josta on keskusteltu yli 20 vuotta. Suurin virhe olisi jatkaa entiseen tapaan, sillä pakkoriuotsikeskustelu on vaaraksi ruotsin kielelle ja suomenruotsalaisuudelle. Puolin ja toisin asenteet kovettuvat ja molemminpuolinen vastenmielisyys vain kasvaa.
PAKKOruotsi luokitellaan suomenruotsissa kirosanaksi. Sitä ei saa käyttää.
Ihme että sen kohdalla ei vielä täällä ole 10 pistemerkkiä tyyliin:
" ...........pois."
Eduskunnan laittaminen seinää vasten on Rkp:lle kaikkein suurin pelko.
Puoluejohdon se onnistui lahjomaan, aloitettuaan kiristyksellä.
Kansanedustajia on vaikeampi pitää ruodussa.
Jopa perinteinen pakkoruotsih....-puolue, Sdp, saattaa hajota vapauden suuntaan, alhaisen kannatuksen pakottaessa toimiin.
Lipposen esiintulo ei auta, koska Lipponen on luuseri.
Rkp:llä on enää yksi keino estää talvella aloitteen käsittely: hallituksen hajottaminen ja uudet vaalit. Silloin uuden aloiutteen tuleminen kestäisi taas puoli vuotta.
Viime eduskuntavaalien YLE:n kyselykoneen mukaan 108 nykyistä kansanedustajaa kannattaa ainakin jonkinlaista kielivapauden lisäämistä. Toki jotkut heistä ehkä niin lievästi, että eivät paljoa halua muuttaa nykytilannetta. Eli tuo jakauma voi pitää paikkansa.
Mutta on selvää, että puolueiden svekojohdot pakottavat suuriman osan ruotuun puolustamaan tätä kieleen perustuivaa etuoikeusjärjestelmäämme. Kuitenkin kielivapauden asia etenee vääjäämättä kohti toteumistaan.
"97 kansanedustajaa haluaa, että ruotsi tehdään valinnaiseksi, 96 haluaa pakollisuutta. Kova vääntö on odotettavissa kun kansalaisaloite saavuttaa eduskunnam."
Olen varma siitä, että pakkoruotsi kaatuu suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Kuitenkin muutaman kuukauden päästä eduskunnan käsittelyyn saapuva pakkoruotsin poistoa ajava kansalaisaloite tullaan hylkäämään hyvinkin selvin numeroin. Tästä ei ole mitään epäilystä. Hallitusohjelmassa on sitouduttu siihen, ettei ruotsin asemaan tehdä tällä vaalikaudella muutoksia. Ensi vaalikaudella tilanne on kuitenkin jo toinen.
Henrikson ei ole sattumalta oikeusministerinä tässä hallituksessa eikä Wallin/Haglund puolustusministerinä.
Puolustusministerin salkku oli Dragsvikin säilyttämiseksi suomenruotsalaisten omana pienen isänmaan varuskuntana.
Oikeusministerin salkku on pakkoruotsialoitteen torjumiseksi. Luultavasti nähdään vielä episodi, jossa allekirjoituksia rkp väittää väärennöksiksi.
Murrettu maksumuuri:
Skolsvenskan delar riksdagen
Medborgarinitiativet för att slopa den obligatoriska skolsvenskan ser ut att få ihop de 50 000 röster som krävs för att det ska behandlas i riksdagen. Bland ledamöterna går åsikterna starkt isär.
Medborgarinitiativet mot skolsvenskan har tid på sig fram till den 4 september att samla ihop de knappt 2 500 underskrifter som saknas. Lyckas man med det behandlas initiativet i kulturskottet som sedan med största sannolikhet röstar för att föra initiativet vidare till plenum för debatt och omröstning.
– Jag tycker det är bra att det kommer till behandling nu. Frågan diskuteras hela tiden och det är bra att vi nu prövar vad riksdagen tycker och får ett beslut, säger SFP:s gruppordförande Mikaela Nylander.
Även om Nylander tycker att det är positivt att frågan prövas, väntar hon sig ingen lätt debatt.
– Jag tror att debatten kommer att vara tudelad. Dels kommer vi att ha en saklig debatt där man diskuterar bland annat historia och grundlag, dels en ganska obehaglig där man går till direkta angrepp.
Trots en presumtivt frän debatt, tror Nylander inte att riksdagen kommer att rösta för att man slopar skolsvenskan.
– Jag skulle vara förvånad om en majoritet var för att slopa skolsvenskan.
Jämnt läge
Hbl har tittat på svaren i Helsingin Sanomats kandidattest inför riksdagsvalet 2011. Då var frågan gällande den obligatoriska skolsvenskan formulerad så här: "Det finns två obligatoriska främmande språk i grundskolan varav det ena måste vara det andra inhemska språket. Borde det andra inhemska språket vara frivilligt?"
Läget är tajt: 97 av de kandidater som valdes in i riksdagen vill göra det andra inhemska språket frivilligt, medan 96 vill hålla kvar det andra inhemska. Sju av ledamöterna svarade inte alls på kandidattestet.
SDP:s gruppordförande Jouni Backman tror inte att skolsvenskan slopas till följd av medborgarinitiativet.
– Bland dem som svarat på kandidattestet finns många som inte är av samma åsikt efter en saklig behandling.
Enligt Backman kommer SDP:s riksdagsgrupp att stå enhälligt bakom det nuvarande systemet.
– Det här är ingen samvetsfråga. Vill man göra en ändring i det nuvarande systemet ska det ske genom regeringsprogrammet.
Unga motsätter sig
Samlingspartiets vice ordförande Anne-Mari Virolainen försäkrar att initiativet tas på allvar. Det kommer att behandlas mycket grundligt i riksdagen. Partiets ståndpunkt är att svenskundervisningen även i framtiden ska vara obligatorisk, men bland de unga går åsikterna i sär.
– Samlingspartiets unga vill ha bort den obligatoriska skolsvenskan, men vi som moderparti håller fast vid att svenska språkets ställning i Finland ska bevaras, säger Virolainen.
– Jag tror att man inte har tagit hela bilden i beaktande när man svarat på kandidattestfrågorna. Många glömmer att det faktiskt är tal om en grundläggande rättighet.
Regionalt försök
Centerns gruppordförande Kimmo Tiilikainen står fast vid partiets tidigare linje: att det skulle vara värt att testa frivillig svenska regionalt och ge eleverna i till exempel Östra Finland möjlighet att läsa ryska i stället. Hur centerns riksdagsgrupp röstar om ärendet behandlas i riksdagen är ändå enligt Tiilikainen alldeles för tidigt att säga.
Vänsterförbundets gruppordförande Annika Lapintie vill hålla kvar det nuvarande systemet.
– Det är förstås viktigt att möjligheten till medborgarinitiativ finns, de gör att folk är aktiva. Men vi måste ha skolsvenskan kvar och jag tror att gruppen är av samma åsikt, säger hon.
Men tittar man närmare på hur vänsterns riksdagsledamöter har svarat i kandidattestet för två och ett halvt år sedan ser det annorlunda ut: hela sju av de tolv invalda kandidaterna ville göra det andra inhemska språket frivilligt.
– Det här är överraskande. Det enda jag kan tänka mig är att de som svarat så här har tänkt på större valfrihet. Vi måste diskutera det här inom gruppen.
Det man måste komma ihåg när man tolkar siffrorna är att de nuvarande riksdagsledamöterna har svarat i egenskap av kandidater och att det har gått två och ett halvt år sedan svaren gavs.
Färggrann debatt
Utan Sannfinländarnas frammarsch skulle siffrorna knappast se ut som de gör: bara två av 39 ledamöter vill ha kvar den obligatoriska skolsvenskan. Partiets gruppordförande Pirkko Ruohonen-Lerner väntar sig en färggrann debatt i riksdagen.
– De flesta sannfinländska riksdagsledamöter kommer antagligen att hålla anföranden för att slopa skolsvenskan.
Hur tror du att det kommer att gå för initiativet?
– Det blir intressant att se. Nu vet jag ju inte hur de andra partierna har svarat i kandidattestet.
Den obligatoriska skolsvenskans framtid är en av de viktigaste politiska frågorna för SFP. Enligt Nylander är det viktigt att göra sambandet mellan skolsvenskan och svenskspråkig service tydligt.
– Skolsvenskan är grunden för att kunna ge service på svenska och kunna vara en del av det svenska. Vi är fullständigt beroende av finskspråkiga som kan svenska.
"Vi är fullständigt beroende av finskspråkiga som kan svenska."
Eikös tuo ole suomeksi, että olemme (rkp ja suomenruotsalaiset) riippuvaisia siitä, että suomalaiset osaavat ruotsia?
Suomenruotsalaisia on niin vähän, etteivät he pärjää, joten meidän on suomenruotsalaistuttava heidän puolestaan.
Toisaalta rkp ei suin surminkaan halua, että suomenruotsalainen lapsi on tekemisissä suomalaisen lapsen kanssa ja päin vastoin. Siksi segregoidaan.
Mutta segregoidaanko riittävästi?
Ei ilmeisesti sillä hallituksen kansalliskielistrategiassa puhutaan suomenruotsalaisten erityisratkaisuista, joka merkitsee vain heille varattuja palveluja, joihin suomalainen ja maahanmuuttaja ei pääse. Siis lisää segregaatiota Suomessa armon vuonna 2013.
Valtio menossa entistä rasistisemmmaksi.
Totta!
Ruotsinkieliset eivät ole riippuvaisia muitten suomalaisten ruotsinosaamisesta vaan siitä, että muilta vaaditaan ruotsia osana koulutusta ja valmistumiseksi mihin tahansa ammattiin. Näin muilla on riittävästi riesaa, jotteivät ole niin ylivoimaisia kuin muuten olisivat. Näin koulutuksessa voidaan ylläpitää ruotsinkielisiä ohituskaistoja alemmin pääsyrajoin ja suuremmin kiintiöin. Näin viroissa voidaan aina asettaa ruotsinkielinen etuoikeutetuksi muka kahden kansalliskielen osaamisen vuoksi.
Todellakaan suomenkielisten ja maahanmuuttajataustaisten tarpeita ei ole tarpeen kuunnella!
Pakkoruotsi on vain yksi ruotsin kansalliskielen aseman tuista.
Ruotsia puhuu noin 1 %, mutta sillä on enemmistökielen asema, johon se ei pysty, kuten Nylander ja hallituskin kansalliskielistrategiassa toteaa, joten vastuu ruotsin kansalliskieliasemasta pyritään siirtämään suomalaisille.
Jakaa eduskuntaa
Kun 50.000, käsitellään eduskunnassa, kulttuurivaliokunnassa josta todennäköisesti äänestetään eteenpäin saliin keskusteluun ja äänestykseen..
-Tykkään että hyvä, että tulee käsittelyyn. Kysymyksestä keskustellaan koko ajan ja hyvä että asia nyt koetellaan, että tiedetään mitä eduskunta tykkää ja saadaan päätös, sanoo Mikaela Nylander Rkp:n ryhmis.
-Mutta helppo ei keskustelu tule olemaan. Keskustelu tulee olemana kahtiajakautunut. Osin asiallinen keskustelu historiasta ja perustuslaista, osin aika epämiellyttävät, joka menee suoriin hyökkäyksiin, sanoo Nylander.
Nylander ei usko että eduskunta äänestää kouluruotsia vastaan.
-Hämmästyisin jos enemmistö haluaisi poistaa kouluruotsin..
Hbl katsoi ehdokkaiden vastaukset, niiden jotka pääsivät eduskuntaan. Helsingin sanomat kysyi: "On 2 pakollista kieltä peruskoulussa joista toisen pitää olla toinen kotimainen. Pitäisikö sen olla valinnainen?"
Tuli 97 kyllää ja 96 eitä. 7 ei vastannut.
SDP:n ryhmisJouni Backman ei usko kansalaisaloitteen seurauksena pakkoruotsin poistuvan
-Monella tuolloin vastanneista ei enää ole samaa kantaa asiallisen käsittelyn jälkeen.
Backmanin mukaa SDP:n ryhmä tulee yksimielisesti seisomaan pakkoruotsin, nykyisen systeemin kannalla.
-Tämä ei ole omantunnon kysymys. jos haluaa tehdä muutoksia nykysysteemiin, tapahtuu se hallitusohjelman kautta, hän sanoo.
Kokoomuksen ryhmis Anne-Mari Virolainen vakuuttaa, että aloite otetaan vakavasti, käsitellään hyvin perustellisesti eduskunnassa. Puolueen lähtökohta on että pakkoruotsi jatkuu, mutta kokoomusnuoret ovat eri mieltä.
Nuoret haluavat poistaa, mutta emopuolue pitää kiinni siitä, että ruotsin asema Suomessa säilyy, sanoo hän.
-Luulen että ehdokaskysymyksien kohdalla ei ole otettu huomioon kokonaiskuvaa kun on vastattu. Monet unohtavat, että oikeasti on kysymys perusoikeudesta, sanoo hän..
Keskustan ryhmis Kimmo Tiilikainen toistaa puolueen aiemman kannan että aluellisesti olisi kokeiluja esim. Itä-Suomessa venäjää. Tiilikaisen mukaan on vielä liian aikaista sanoa, miten Kepusta äänestää asiasta.
Vasemmistoliiton ryhmis Annika Lapintie haluaa säilyttää nykyisen tilanteen.
-On toki tärkeää että on mahdollisuus kansalaisaloiteeseen, se aktivoi kansaa. Mutta meidän täytyy pitää kouluruotsi ennallaan ja luulen että ryhmällä on sama mielipide.
Mutta tarkemmin katsottuna 7 kansanedustajaa 11:sta vasemmistoliittolaisesta haluaa poistaa pakkoruotsin.
-Se on yllättävää. Ainoa mitä voin ajatella, on että he ovat ajatelleet suurempaa valinnanvapautta. Meidän täytyy keskustella tästä ryhmän sisällä, sanoo Lapintie.
On muistettava että testin vastaukset annettin 2 ja puoli vuotta sitten.
Ilman Perussuomalaisia luvut eivät olisi tällaiset. Vain 2 PS:ää ei vastusta.Pirkko Ruohonen-Lerner odottaa värikästä keskustelua.
Perussuomalaiset, useimmat, vastustavat pakkoa.
Miten käy?
-Mielenkiintoista nähdä. En ole nähnyt muiden edustajien vastauksia, sanoo Ruohonen-Lerner.
Rkp:lle pakollisen kouluruotsin tulevaisuus on yksi tärkeimmistä poliittisista kysymyksistä. Nylanderin mukaan on tärkeää tehdä selväksi side kouluruotsin ja ruotsinkielisen palvelun välillä.
-Kouluruotsi on perusta sille, että ruotsinkielistä palvelua voidaan antaa ja että voidaan olla osa ruotsalaisuutta. Olemme täysin riippuvaisia suomenkielisitä, jotka osaavat ruotsia, sanoo Nylander."
Juuri näin, kyse onkin mediajulkisuudesta ja siitä että kansa herää siihen miten pakkoruotsia ylläpidetään vain tietyn kapean puolue-eliitin voimin, ja rkp:n lahjusrahojen voimalla.
Silmät avautuvat monelta :)
Vähän voitelurahaa säätiöistä niin eiköhän asetu.
"Dels kommer vi att ha en saklig debatt där man diskuterar bland annat historia och grundlag...".
1. Historian kanssa tällä kysymyksellä ei ole mitään tekemistä. Historiaa voi keskustella muissa yhteyksissä.
2. Peruslaissa ei ole mitään mainintaa mistään pakollisesta kielenopetuksesta.
"SDP:s gruppordförande Jouni Backman tror inte att skolsvenskan slopas till följd av medborgarinitiativet.
– Bland dem som svarat på kandidattestet finns många som inte är av samma åsikt efter en saklig behandling."
Virnistyksen nostaa naamalle tuo, että vapaaehtoisuutta kannattaneet edustajat "eivät ole samaa mieltä enää 'asiallisen' käsittelyn jälkeen" - tuo termi "asiallinen" jää uhkaavana ilmaan, ikään kuin kyse olisi kummisedän tarjouksesta, josta ei voi kieltäytyä.
Toinen yhtä hurja on tämä Nylander: "Dels kommer vi att ha en saklig debatt där man diskuterar bland annat historia och grundlag, dels en ganska obehaglig där man går till direkta angrepp." = "Saamme osaksi asiallisen keskustelun, missä puhutaan esim. historiasta ja perustuslaista, osaksi aika epämiellyttävän keskustelun, jossa hyökätään suoraan."
Historia ja perustuslaki ovat siis edelleen ne, joilla suomalaista lyödään pakkoruotsikeskustelussa ja ilmeisesti heitto hyökkäyksistä on yritys etukäteen leimata vapaaehtoisen ruotsin vahvat perusteet pelkäksi ruotsivihaksi.
Käsite "asiallisuus" voi saada tämän keskustelun myötä ihan uuden merkityksen. Orwell on taas täällä.
Hallitus käyttää perustuslakia suomalaisia vastaan.
Se ei poikkea monista muista laeista (Saksan juutalaislait ja E-Afrikan apartheid-lait), joilla kansalaisia on nujerrettu.
Dels kommer vi att ha en saklig debatt där man diskuterar bland annat historia och grundlag,
Miten näillä selitetään pakkomatematiikka, pakkomaantieto ja pakkofysiikka ?
kiitos murtajalle. Käännös tulossa.
On itsestään selvyys että galluppien tilastot pitäisi siirtyä eduskuntaan saakka. Eli pakkoruotsi poistuisi jos saisi äänestää itsenäisesti mutta edustajia hallitsee ryhmäkuri eli puolueen johto päättää mitä äänestät