Valkeasaari 9.6.1944 kello kuusi aamulla. Suomalaiset joukot ovat miehittäneet samaa rintamalinjaa jo lähes kolme vuotta. Miehittävä joukko on kuitenkin uusi, sillä JR 1 on ottanut rintamavastuun vain kolme viikkoa aiemmin. Vuosia kestänyt asemasota päättyy äkkirytinällä yli 200 lentokoneen pommittaessa asemia ja venäläisen tykistön aloittaessa jatkosodan historian siihen asti rajuimman keskityksen. Myöhemmin päivällä puna-armeijan jalkaväki valtaa osan asemia. Suomalaisten vastahyökkäys onnistuu vain osittain.
Tämä on vasta alkua. Seuraavana päivänä kello viisi aamulla alkaa eräs koko toisen maailmansodan tehokkaimmista tulivalmisteluista. Seuraavan kahden tunnin aikana suomalaisten juoksuhaudat, esteet ja korsut tuhoutuvat, miehet hautautuvat elävältä hiekkaan, aseet likaantuvat toimintakyvyttömiksi ja maasto peittyy kymmenien metrien korkeuteen kohoavaan pölypilveen. Jalkaväen ja panssarien hyökkäyksen alkaessa JR 1:n toimintamahdollisuudet ovat jo menneet. Rykmentin komentaja everstiluutnantti Tauno Viljanen määrää joukkonsa vetäytymään Rajajoen yli. Seuraavana päivänä käy ilmi, että rykmentti on menettänyt vahvuudestaan 28 %, mm. kahdeksan komppanianpäällikköä.
Seuraavat kaksi viikkoa Kannaksella tunnettiin neljänkymmenen vuoden ajan nimellä Kannaksen läpijuoksu, nykyisin niitä kutsutaan vetäytymisvaiheeksi. Suomalaisten pääasema murtui kaikkialla, VT-linja piti vain osittain, VKT-linja taipui mutta kesti, Salpalinjaa ei onneksi tarvittu.
Kaikki alkoi Valkeasaaren läpimurrosta. Yleensähän tappion kärsineen joukko-osaston komentaja vapautetaan tehtävistään ja ura katkeaa siihen. Everstiluutnantti Viljaselle kävi toisin. Hän joutui tosin luovuttamaan rykmentin komennon kesäkuun lopussa, mutta häntä ei siirretty selustaan rehumestariksi, kuten moni epäonnistunut upseeri. Viljasesta tehtiin aluksi Aunuksen Ryhmän operatiivisen osaston päällikkö (hän siis vastasi Itä-Karjalan manööverien käytännön suunnittelusta) ja kuukautta myöhemmin hän palasi Kannakselle III Armeijakunnan esikuntapäälliköksi. Sodan jälkeen Viljanen yleni kenraaliluutnantiksi asti, joten miestä arvostettiin korkealle Valkeasaaresta huolimatta.
Tämä on vasta alkua. Seuraavana päivänä kello viisi aamulla alkaa eräs koko toisen maailmansodan tehokkaimmista tulivalmisteluista. Seuraavan kahden tunnin aikana suomalaisten juoksuhaudat, esteet ja korsut tuhoutuvat, miehet hautautuvat elävältä hiekkaan, aseet likaantuvat toimintakyvyttömiksi ja maasto peittyy kymmenien metrien korkeuteen kohoavaan pölypilveen. Jalkaväen ja panssarien hyökkäyksen alkaessa JR 1:n toimintamahdollisuudet ovat jo menneet. Rykmentin komentaja everstiluutnantti Tauno Viljanen määrää joukkonsa vetäytymään Rajajoen yli. Seuraavana päivänä käy ilmi, että rykmentti on menettänyt vahvuudestaan 28 %, mm. kahdeksan komppanianpäällikköä.
Seuraavat kaksi viikkoa Kannaksella tunnettiin neljänkymmenen vuoden ajan nimellä Kannaksen läpijuoksu, nykyisin niitä kutsutaan vetäytymisvaiheeksi. Suomalaisten pääasema murtui kaikkialla, VT-linja piti vain osittain, VKT-linja taipui mutta kesti, Salpalinjaa ei onneksi tarvittu.
Kaikki alkoi Valkeasaaren läpimurrosta. Yleensähän tappion kärsineen joukko-osaston komentaja vapautetaan tehtävistään ja ura katkeaa siihen. Everstiluutnantti Viljaselle kävi toisin. Hän joutui tosin luovuttamaan rykmentin komennon kesäkuun lopussa, mutta häntä ei siirretty selustaan rehumestariksi, kuten moni epäonnistunut upseeri. Viljasesta tehtiin aluksi Aunuksen Ryhmän operatiivisen osaston päällikkö (hän siis vastasi Itä-Karjalan manööverien käytännön suunnittelusta) ja kuukautta myöhemmin hän palasi Kannakselle III Armeijakunnan esikuntapäälliköksi. Sodan jälkeen Viljanen yleni kenraaliluutnantiksi asti, joten miestä arvostettiin korkealle Valkeasaaresta huolimatta.
Vastaukset 72
Vanhimmat
Hävityn jatkoodan jälkeen sattui muutamia mielenkiintoisia tapahtumia. Tiedustelupalvelun aineisto tuhottiin lähes täysin, mikä olikin valvontakomission uhan alla odotettavissa. Mielenkiintoista on sitten se, ketkä sodanjohdosta puhuivat ja ketkä vaikenivat.
Päämajoitusmestari Aksel Airo tunnettiin Vaikenevana Kenraalina. Ilmari Turja kertoo kirjoissaan, kuinka jopa Kekkonen yritti saada Airoa kirjoittamaan muistelmiaan. Airo oli vain sanonut, että mitä se enää hyödyttäisi. Miksi muuten aktiivinen Airo (kirjoitti kirjan asekätkennästä, oli kaksi kautta eduskunnassa, useiden yhtiöiden luottamustehtävissä ja vahvistamattoman tiedon mukaan olisi ollut puolustusvoimien komentaja maan joutuessa sotaan) vaikeni?
Tiedustelupäällikkö Paasonen kirjoitti muistelmansa. Niistä välittyy minä olin oikeassa, muut väärässä -sävy. Mielenkiintoista muuten on, miksi Mannerheim halusi kirjallisesti kokemattoman Paasosen toimittamaan omat muistelmansa? Halusiko Mannerheim varmistaa, että kesän 1944 tapahtumat välittyvät juuri hänen valitsemassaan muodossa?
Tiedustelumateriaal kuljetettiin Ruotsiin. Se vanheni nopeasti ja tuhottiin pääosin sen jälkeen. Kesekiset asiakirjat ovat kuitenkin tallessa.
Airo ei suinkaan ollut mikään vaikeneva kenraali, vaan on sekä antanut lausuntoja että kirjoittanut itse.
Kaksi elämäkertaa on tehty lähes 1:1 hänen haastatteluistaan.
Paasonen ei toimittanut Mannerheimin muistelmia, joskin oli tärkein avustaja entisenä luottomiehenä.
Kesän -44 tapahtumista ja sotatoimista yleensäkin kirjoittivat nimenomaan eversti Viljanen ja kenraali Heinrichs.
Mannerheim kävi kaikki tekstit tarkkaan läpi, joten muistelmat ovat juuri hänen haluamassaan muodossa,
tapahtumia kutsuttiin jo elokuusta -44 alkaen torjuntavoitoksi.
"Seuraavat kaksi viikkoa Kannaksella tunnettiin neljänkymmenen vuoden ajan nimellä Kannaksen läpijuoksu, nykyisin niitä kutsutaan vetäytymisvaiheeksi."
Kannaksen halkijuoksu oli kitkerää jermuhuumoria.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/neuvostodokumentti_lapimurto_kannaksella_54025.html#media=54043
Toivottavasti nyt suomipoika ei lyö enää kolmatta kertaa päätään karjalan mäntyyn.
kalliioon löi nimenomaan puna-armeija.
Kommunismi on torjuttu kolmasti asein ja kymmenet kerrat äänestyksillä.
Käsittääksenihän NL voitti nuo kaikki kahinansa Suomea vastaan.Ainakin kun lukee tuota toisen maailmansodan päättänyttä pariisin rauhansopimusta.
Korjaa toki jos olen väärässä kyseisen asian suhteen.Mutta pysy sitten vain faktoissa.
Suomi on torjuttu asein. Äänestyksin on säilytetty demokratia kommunistien kumousyrityksiltä.
Koetahan vääristellä historiaa, jos pystyt.
Että miten se kuuluikaan tuo talvisodan päättäneen Moskovan rauhansopimuksen kolmas artikla?
lue itse, jos kiinnostaa
Tässä nyt tuo moskovan rauhansopimuksen 3.artikla suomeksi kun sinä et sitä näkynyt tietävän.
" 3. artikla
Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toisiaan vastaan ja olematta tekemättä mitään liittoja tai osallistumasta koallitio-liittymiin,jotka ovat suunnatut jompaakumpaa sopimusosapuolta vastaa."
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400003
Ja kumminkin maa nimeltä Suomi sitten aloitti sotatoimet ensimmäisenä kesäkuun 21 päivä 1941.Ja hyökkäsi sitten muutamaa päivää myöhemmin N-Liittoon.Eli Suomi rikkoi ensimäisenä tuota Moskovan rauhansopimuksen 3.artiklaa.
aamulla 22.6. ja hyökkäsi sadoin konein 25.6. Suomen alueelle.
Suomi aloitti hyökkäyksen vasta 10.7.
NL oli rikkonut rauhansopimusta jo kymmeniä kertoja.
Carl-Fredrik Geust,
Suomen Sotahistoriallinen Seuran hallituksen jäsen on kerännyt tietoa erityisesti ilmaoperaatioista
Suomen koneet maalattiin maasto-ja itärintamatunnuksin 17.6 joten NL ei voinut erottaa ovatko liikkeellä suomalaiset vai saksalaiset
Malmi, Utti, Luonetjärvi, Kemi, Rovaniemi, Kemijärvi luovutettiin saksalaisille 16.6.41 alkaen
Miinoja Kronstadtiin 21.6.1941:
Kaksi Ju 88 osastoa (25 kpl KGr 806:sta sekä >2 kpl KGr 506:sta) Prowehrenista klo 23.00…00.10.
–toinen osasto Etelä-Suomen ja Kannaksen kautta
–toinen Suomenlahden ja Inkerinmaan kautta Kronstadtiin (matkustajana kapt P.Ervi).
•27 miinaa Leningradin merikanavaan klo 03.05. It tulitti, ei osumia.
–NL-väitteen mukaan 2 pudotusta
•7 IAP (Suurmerijoki) ”karkotti ilmatilan loukkaajat”.
•Uttiin klo 03.15…03.50; tankkauksen jälkeen takaisin Prowehreniin klo 04.30 alkaen.
Sillä ei ole merkitystä oliko koneilla lupaa, Suomi ei estänyt ja tankkasi koneet Utissa.Mukana oli suomalainen todistajakin, yhteysupseeri,jolta Geust on kerännyt tiedot
Suomen johdon taktiikka oli odottaa jotain NL toimenpidettä, joka voitaisiin todentaa hyökkäykseksi. Näin voitaisiin tulkita NL hyökkääjäksi . Kuten Heinrich totetsi saksalaisille, suomalaisista 46 % on sosialisteja ja Suomen hyökkäys johtaisi siihen, että osa joukoista voisi kieltäytyä tai jopa kapinoida.
Sisäpoliittisesti oli siis tärkeää osoittaa NL muodollisesti sodan aloittajaksi
Operaatio Kilpapurjehdus (Ahvenanmaan miehitys) aamuyöstä 22.6.41:
Ahvenanmaa oli jo silloin demilitarisoitu
57 BAP havaitsi 15 aluksen saattueen Kihdinselällä
–pl. Väinämöinen, Ilmarinen, tykkiveneet Uusimaa, Turunmaa ja Hämeenmaa, miinalaiva Louhi sekä kuljetusaluksia
Klo 06.03 kaksi SB-lentuetta (4 + 3 konetta) pommitti, ei vaurioita. Pommit mereen ja Alskärin linnakesaarelle. Laivat avasivat tulen, ei osumia.
Eli tuo Putkisen paljon mainostama "sodan aloitus" oli kansainvälisessä merkityksessä vain pieni välikohtaus, jolla pyrittiin estämään Suomen sopimusten vastainen Ahvenamaan miehitys
Suomi joutui propangandasyistä muokkaamaan pienestä välikohtauksessat "sodan aloituksen", sillä Suomella oli jo joukkoja menossa rajan yli itään eli Marttinan joukkoja Stalinin kanavalle.
Toki Suomi antoi lentokenttiään Saksan käyttöön, mutta ei se ollut sen kummempi rikkomus kuin mitä Neuvostoliitto itse teki Talvisodassa jolloin se käytti juuri virolta anastamiaan tukikohtia (puolueettomalla maalla) pommittaessaan Suomea. Täytyyhän menettelyn silloin olla ok muidenkin tekemänä?
Neuvostoliitto itse aloitti Suomen kohdalla ensinnä sotatoimet pommittamalla Suomen satamia ja lentokenttiä sekä kohdistamalla tykkitulta alueellemme.
Ne 'Marttinan joukot' oli tosiasiassa partio.
Noissa sakujen pommikoneissa oli suomalaisia mukana.
Joten kuka nyt sitten aloittikaan ja mitä.
"Noissa sakujen pommikoneissa oli suomalaisia mukana.
Joten kuka nyt sitten aloittikaan ja mitä."
Suomalaiset eivät osallistuneet pommituksiin. Olisi vallan uutta tietoa, jos pystyt väitteesi näyttämään toteen!
Eivät sakut olisi pystyneet surittamaan saamaansa pommitustehtävää ilman suomalaisten apua suomalaisilla lentokentillä.
Nimenomaan saksan sodanjohto vaati suomalaislta apua heidän pommituslentoihinsa.
Mitä ihmeen apua? Itse saksalaiset lensivät ja huolsivat koneensa! Ei tunnu taaskaan todisteita löytyvän?
Malmi, Utti, Luonetjärvi, Kemi, Rovaniemi, Kemijärvi luovutettiin saksalaisille 16.6.41 alkaen
Miinoja Kronstadtiin 21.6.1941:
Kaksi Ju 88 osastoa (25 kpl KGr 806:sta sekä >2 kpl KGr 506:sta) Prowehrenista klo 23.00…00.10.
–toinen osasto Etelä-Suomen ja Kannaksen kautta
–toinen Suomenlahden ja Inkerinmaan kautta Kronstadtiin (matkustajana kapt P.Ervi).
•27 miinaa Leningradin merikanavaan klo 03.05. It tulitti, ei osumia.
–NL-väitteen mukaan 2 pudotusta
•7 IAP (Suurmerijoki) ”karkotti ilmatilan loukkaajat”.
•Uttiin klo 03.15…03.50; tankkauksen jälkeen takaisin Prowehreniin klo 04.30 alkaen.
Sillä ei ole merkitystä oliko koneilla lupaa, Suomi ei mitenkään estänyt, huolsi ja tankkasi koneet Utissa.Mukana oli suomalainen todistajakin, yhteysupseeri,jolta Geust on kerännyt tiedot.
Eli vähän vastaava tilanne kuin Talvisodassa, jossa neukut lensivät pommituslentoja Suomeen puolueettoman Viron kentiltä? Eipä sekään heitä haitannut:-)
Hyvä että nyt vihdoin myönnät sen faktan että se oli maa nimeltä Suomi joka teki ne ensimäiset sotatoimet jatkosodassa.
Loista iteksesi:-)
Olen nimenomaan kertonut, että varsinaiset sotatoimet aloitti ensinnä Neuvostoliitto itse! Lue kunnolla niin et 'loista':-)
Malmi, Utti, Luonetjärvi, Kemi, Rovaniemi, Kemijärvi luovutettiin saksalaisille 16.6.41 alkaen
Miinoja Kronstadtiin 21.6.1941:
Kaksi Ju 88 osastoa (25 kpl KGr 806:sta sekä >2 kpl KGr 506:sta) Prowehrenista klo 23.00…00.10.
–toinen osasto Etelä-Suomen ja Kannaksen kautta
–toinen Suomenlahden ja Inkerinmaan kautta Kronstadtiin (matkustajana kapt P.Ervi).
•27 miinaa Leningradin merikanavaan klo 03.05. It tulitti, ei osumia.
–NL-väitteen mukaan 2 pudotusta
•7 IAP (Suurmerijoki) ”karkotti ilmatilan loukkaajat”.
•Uttiin klo 03.15…03.50; tankkauksen jälkeen takaisin Prowehreniin klo 04.30 alkaen.
Sillä ei ole merkitystä oliko koneilla lupaa, Suomi ei mitenkään estänyt, huolsi ja tankkasi koneet Utissa.Mukana oli suomalainen todistajakin, yhteysupseeri,jolta Geust on kerännyt tiedot.
Tuolla kertomallasi lentotoiminnan sallimisella ei ole mitään merkitystä, KOSKA...
tilanne oli vastaava kuin Talvisodassa, jossa neukut lensivät pommituslentoja Suomeen puolueettoman Viron kentiltä. Eipä sekään heitä haitannut:-) KOTEN NEUVOSTOLIITTO ITSE PITI ASIAA TÄYSIN SALLITTUNA!
""tilanne oli vastaava kuin Talvisodassa, jossa neukut lensivät pommituslentoja Suomeen puolueettoman Viron kentiltä. Eipä sekään heitä haitannut:-) KOTEN NEUVOSTOLIITTO ITSE PITI ASIAA TÄYSIN SALLITTUNA! ""
Ei todellakan noita asioita voi verrata keskenään yhtään mitenkään.
Kesällä 1941 Suomi ei todellakaan ollut mikään puolueeton maa.
Vaan natsisaksan täysiverinen liittolainen ja aseveli.Siitä oli Suomen puolueettomuus todella kaukana.
"Ei todellakan noita asioita voi verrata keskenään yhtään mitenkään."
Voi toki ja minä jo vertasin ilman että mahdoit mitään!
"Kesällä 1941 Suomi ei todellakaan ollut mikään puolueeton maa.
Vaan natsisaksan täysiverinen liittolainen ja aseveli.Siitä oli Suomen puolueettomuus todella kaukana."
Kukas Suomea puolueettomaksi on tässä väittänyt? Puoli oli toki valittu, MUTTA Suomi piti tarkoin huolen, että varsinaiset sotatoimet aloitti ensinnä Neuvostoliitto!
Toki Suomi venytti rajoja tulevan aseveljen eteen, mutta muutoin rikkoi sääntöjä yhtä paljon/vähän kuin Neuvostoliitto itse teki vuosina 1939/1940!
Viro ei todelakaan ollut mikään puolueeton valtio.Ainakin kun lukee historiallista faktaa siitä mitä Suomen hallitus oli tuolloin mieltä kyseisestä asiata.
Katsos Suomen tuolloinen hallitushan päätti 24.marraskuuta -39 ettei Viro ollut mikäänpuolueeton valtio, joten suomen hallituksen mielestä olisi laillista miinoittaa reittejä Neuvostoliiton tukikohtiin Virossa.
Joden kaada itelles vaan.:;DD
Eli et osannut tuoda enää mitään uutta?
Neuvostoliitto rikkoi itse kv. lakeja lentokenttätukikohtien käytöstä 1939-1940, joten mikä sopii yhdelle sopii myös toiselle.
Viro ei todelakaan ollut mikään puolueeton valtio.Ainakin kun lukee historiallista faktaa siitä mitä Suomen hallitus oli tuolloin mieltä kyseisestä asiata.
Katsos Suomen tuolloinen hallitushan päätti 24.marraskuuta -39 ettei Viro ollut mikäänpuolueeton valtio, joten suomen hallituksen mielestä olisi laillista miinoittaa reittejä Neuvostoliiton tukikohtiin Virossa.
Joden kaada itelles vaan.:;DD
Vituttaako??::DDDDDDDDDDDDD
Eli et osannut tuoda enää mitään uutta?
Neuvostoliitto rikkoi itse kv. lakeja lentokenttätukikohtien käytöstä 1939-1940, joten mikä sopii yhdelle sopii myös toiselle.
Et muuten sinäkään ole esittänyt yhtään mitään uutta.::xDDD
Viro ei todelakaan ollut mikään puolueeton valtio.Ainakin kun lukee historiallista faktaa siitä mitä Suomen hallitus oli tuolloin mieltä kyseisestä asiata.
Katsos Suomen tuolloinen hallitushan päätti 24.marraskuuta -39 ettei Viro ollut mikäänpuolueeton valtio, joten suomen hallituksen mielestä olisi laillista miinoittaa reittejä Neuvostoliiton tukikohtiin Virossa.
Joden kaada itelles vaan.:;DD
Vituttaako??::DDDDDDDDDDDDD
Eli et osannut tuoda enää mitään uutta?
Neuvostoliitto rikkoi itse kv. lakeja lentokenttätukikohtien käytöstä 1939-1940, joten mikä sopii yhdelle sopii myös toiselle.
Et muuten sinäkään ole esittänyt yhtään mitään uutta.::xDDD
Viro ei todelakaan ollut mikään puolueeton valtio.Ainakin kun lukee historiallista faktaa siitä mitä Suomen hallitus oli tuolloin mieltä kyseisestä asiata.
Katsos Suomen tuolloinen hallitushan päätti 24.marraskuuta -39 ettei Viro ollut mikäänpuolueeton valtio, joten suomen hallituksen mielestä olisi laillista miinoittaa reittejä Neuvostoliiton tukikohtiin Virossa.
Joden kaada itelles vaan.:;DD
Vituttaako??::DDDDDDDDDDDDD
” Käsittääksenihän NL voitti nuo kaikki kahinansa Suomea vastaan.”
Se voitti toki sodat, muttahävisi monta taistelua! Sodan voittaminen taas ei ole kummoinenkaan henkselin paukuttelun aihe kun voimasuhteet väkiluvuissa on 3,5 miljoonaa versus 180 miljoonaa!
Eiköhän samaa ajatusta rikkonut jo sitä ennen neukun ulkoministeri Molotov marraskuussa 1940 kokouksessa Berliinissä kun kertoi neukun aikomuksena olevan ”saattaa Talvisota päätökseen”!
Juri se oli yksi syy Suomen lähtöön mukaan Jatkosotaan!
Valehtelet! Ei ollut!
Turhaluulo, Tarkkis.
Totta, Suomi valmistui sotaan Saksan rinnalla, kumpi aloitti sodan, NL
Etenkin ns. ”Kannaksen läpijuoksun” alkuvaiheessa nousi olennaiseksi asiaksi kysymys suomalaisten taistelumoraalin kestämisestä, sillä sen murtuminen saattoi johtaa rintamakarkuruuteen. Puhuttiin myös metsäkaartilaisista. Kesäkuussa 1944:hän arveltiin jo noin 30 000 sotilaan olevan erossa joukostaan, osa eksyneenä mutta osa tietoisesti karanneena.
Kun Ihantalan taistelu oli kiivaimmillaan 4. heinäkuuta, eduskunta sääti asevoimien toivomuksesta lain sotaväen kovennetusta rikoslaista. Pikavauhtia luotu laki mahdollisti kuolemantuomion ”pelkuruudesta taistelussa”, jos sotilas karkasi yksin tai sopimalla tästä toisten kanssa. Ensikertalaista ei voinut asettaa syytteeseen. Tuhansille karkureille esitettiinkin kesällä 1944 kysymys: kenttäoikeuteen vai rintamalle? Suurin osa valitsi rintaman. Oikeustieteen tohtori Jukka Linstedtin mukaan kesän 1944 aikana teloitettiin 46 karkuria ja 3 kieltäytyjää. 14 sotilasta ammuttiin esimiehen aseenkäyttöoikeuden nojalla.
http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Huhtiniemi/2007/06/01/Rintamakarkurit+kes%E4n+1944+suuri+ongelma+%282.7.1995%29/2007210/146
Kannakselta lähdettiin ns. paskat housuissa pakoon. Ilman muuta synkkä hetki Suomen armeijalle.
Vaikka sotilaamme olisivatkin säilyttäneet ryhtinsä ja eivät olisi menettäneet hermojaan, niin siltikin lopputulos olisi ollut aivan sama, mutta ei niin nopeasti
Suurinpiirtein,vaikka ei se etulinjaa yllärinä tullut kyllä se kaivaminen ja kollaaminen kertoi paitsi sen, että tuloillaan olivat, että tulevat justiinsa ja kohtalaisella porukalla.. Joskin täytyy myöntää, että ymmärtääkseni se yhdistetty tykistö ja lentopommitus oli jotain sellaista mitä kukaan ei osannut odottaa sillon eikä nytkään.
Paljon oli värikkäitä ihmisiä joista suurimman osan olisi voinut heittää suoraan kotiin juomaan lisää viinaa, suurinosa suomen sotien menetyksistä menee näitte upseerien kittaamisen piikkiin 100%. MM:Nihtilä koitti tätä ruotia, mutta Airo topuutteli. JOS hommat olisi olleet yksin Nihtilän käsissä niin Neuvostoliitto olisi tykittänyt tyhjiä asemia =D..JOS..
Mitä tulee Tied.1:sen materiaaleihin niin ne todellakin tuhottiin, suomessa oli sillä hetkellä yksi maailman kehittyneimmistä sotilastiedusteluista ja se oli sitä vielä pitkään..Sen jälkeenkin valvontakomissiota vietiin kun litran mittaa mm.jatkuva kuuntelu. Paasonen,Hallamaa,Kähkönen.. Hallamaa varmaan oli syntyjään Menslainen ja se näkyi, koska pelikenttää pystyttiin monesti dominoimaan täysin..Runkkari..Mutta helvetin älykäs sellainen. Mitä tulee kadotettuun tied.materiaaliin sekä Erp.4 geokätköilyyn niin tiedustelumme ei todellakaan lopettanut sotaan..Meillä oli hyvin tarkat tiedot jo ennen talvi ja varsinkin ennen jatkosotaa mm. Suorannan ja kumppaneitten tekosia on vaan dokumentoitu kohtalaisen vähän, ja minkä pomo tietää se ei ole salaisuus.
Yksi suurimmista puupäistä oli varmaan Taavetti Laatikainen, jolla ei ollut vitunkaan virkaa. Perussuomalainen rapajuoppo, myös kokoomus-sdp hallitus kantoi oman osanasa epäonnistumisista. Univormu mallia cajander 1937.
Noin lyhyesti voin summata, että liika oli vain yksinkertaisesti liikaa!
Mitä noita juttuja kuunteli niin tuhat kun tiputit niin seuraavat 10 000 tuli tilalle.
Siitä voi jokanen päätellä mikä oli voima toisella =)
Sotkia edessä,, sotkia takana, klimejä edessä.. ryssiä takana. Syy miksi JR8 lotinanpellon ryhmästä 1/5 ukko selvisi johtui kuulemani mukaan siitä, ettei ryssät pystyneet ampumaan kunnolla kun nauroivat niin hemmetisti meidän juoksua.
Suurena onnistuneena harhautuksena venäläiset pitävät sitä, että suomalaiset joukot oli siirretty kauas Itä-Karjalaan ja puna-armeija sai rauhassa koota joukkojaan "vapauttamaan vanhan venäläisen Viipurin kaupungin".
Saahan sitä pitää minä hyvänsä, mutta SILTI ne iskudivisioonat hyytyivät Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella ja lopuksi Ilomantsissa kärsivät tappion!
Jos olen nyt väärässä.
Käsittääkseni NL on voittanut kaikki sotimansa sodat itsenäistä Suomea vastaan.
OLenko minä nyt muka jotenkin väärässä tuon kertomani tosiasian suhteen?
Todellisuudessa Neuvostoliitto hävisi 1991.
Ei NL ainakaan mitään sotimaansa sotaa hävinnyt koskaan itsenäistä Suomea vastaan
Todellisuudessa Neuvostoliitto hävisi 1991.
Ei ainakaan minkäänlaista sotaa NL hävinnyt 1991
Ei, mutta se silti hävisi 1991. Vielä pahempaa, jos se onnistui ilman sotaa:-D
Sotataidon huippu ei ole esim. mikään sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa. Sotataidon huippu on vihollisen kukistaminen ilman taistelua..;D
Ja Neuvostoliitto hävisi 1991 ilman taistelua:-)
""Ja Neuvostoliitto hävisi 1991 ilman taistelua:-)""
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:1991_coup_attempt4.jpg
Kyllähän panssarivaunut tulivat moskovan punaiselle torille,ja ampuivat hallintorakennusta tykeillään vallankaappausyrityksessä.:,DDDD
Koitahan nyt pysyä totuudessa.Sillä valehtelusta sinä jäät samatien kiinni.:DDD
Itsehän sinä valehtelet panemalla juttua, joka ei liity mitenkään Neuvostoliiton häviämiseen 1991. Kas kun et kaiva Oollannin sotaa avuksi?
Lopeta se valehelusi heti.
Minähän nyt vain kerron historiallista faktaa N_liiton tapahtumista vuosina 1990-1991
Ja täysin historiallinen faktahan nimenomaan on se että elokuussa 1991 N-Liiton panssarit vyöryivät moskovan kaduille vallankaappausyrityksen johdosta.
Et näyttänyt muuten tuosta kertomastani faktasta tietävän yhtään mitään ,PÖHVELI:::xDDDDDDDDDDDDDDDD
Itsehän sinä valehtelet panemalla juttua, joka ei liity mitenkään Neuvostoliiton häviämiseen 1991. Kas kun et kaiva Oollannin sotaa avuksi?
Pöhveli.::dddddd
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_vallankaappausyritys_1991
Toivottavasti nyt opit jotain.::xDDDDDDDDDDDD
Sinulta on oikeasti aika mahdotonta 'oppia' mitään jos asiapuolta tarkoitat. Ja noita katupoikatörkeyksiä ei kenenkään kannata oppia. Saat hallita ne iteksesi!
Pöhveli.::dddddd
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_vallankaappausyritys_1991
Toivottavasti nyt opit jotain.::xDDDDDDDDDDDD
Sinulta on oikeasti aika mahdotonta 'oppia' mitään jos asiapuolta tarkoitat. Ja noita katupoikatörkeyksiä ei kenenkään kannata oppia. Saat hallita ne iteksesi!
Sinun jutuissasi ällistyttää aina tuo aikuisen miehen hillitön lapsellisuus, joka ei olisi kunniaksi edes 4-vuotiaalle hiekkalaatikossa. Uskotko vakavissasi, että jos sanot jollekin, kelle hyvänsä, 'pöhveli' niin tämä muuttu joksikin toiseksi tai tulee tippaakaan sen tyhmemmäksi tai viisaammaksi? Olet uskomaton?
Samoin sinulla tuntuu olevan käsitys, että saat jonkilaisen 'voiton', jos jollakin verbaalikikkailulla keksit sanoa jonkun 'valehdelleen'. Eipä siinäkään aitse asia muutu miksikään, sillä vain tahallinen valehtelu on merkittävää. Nämä pari esimerkkiä antavat varsin aution kuvan Tarkkispojan sielullisesta maisemasta.
"Meillä oli hyvin tarkat tiedot jo ennen talvi ja varsinkin ennen jatkosotaa mm. Suorannan ja kumppaneitten tekosia on vaan dokumentoitu kohtalaisen vähän, ja minkä pomo tietää se ei ole salaisuus"
Mannerheim-ristin jakotilaisuudessa Marski oli kysynyt Suorannalta "mistä ansioista teidät on palkittu"? Suoranta oli vastannut kylmäkiskoisesti että repunkannosta. Marski oli jatkanut kyselemistään - "kuinka monta kaukopartiopäivää teillä on takananne"? Kuultuaan että päiviä oli takana pitkälti yli 100 päivää hämmennys vain lisääntyi, ennen kuin tilaisuudessa mukana olleet lähimmät upseerit tulivat kertomaan Marskille; Suoranta laskee mukaan myös välirauhanajan partiopäivät.
Ns. Kymijoen tasa oli puna-armeijan päätavoite kesän 1944 suurhyökkäyksessä, eikä siis Suomen valtaaminen, miehittäminen. Tämä suurhyökkäyksen miehitys-myytti voidaan historioitsijoiden toimesta ja historiallisista dokumenteilla kumota.
Ensinnäkin dokumenteista mainittakoon vaikka NL ylimmän sotajohdon, eli Stavkan määräykset, jotka löytyvät mm. kirjasta "Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944". Ideana oli siis se, että lyömällä Suomen pääjoukot ja etenemällä Kymijoen-linjalle neuvostojoukot luovat Suomelle paineen rauhan solmimiseen.
Tämä lähtökohdan vahvistaa yhteneväiseksi Stavkan määräysten kanssa mm. vuonna 1991 NL:n puolustusministeriön asiakirjoihin tutustunut everstiluutnantti Urho Myllymäen johtama suomalaistutkijoiden työryhmä raportissaan. Niin ikään teoksessaan "Miten Suomi valloitetaan" yksi Suomen sotahistoriantutkijoiden ykkösnimi, Ohto Manninen, toteaa Kymijoen olleen puna-armeijan tavoitteen Leningradin rintaman osalta. Manninen kirjoittaa mm. näin:
"Kymijoki oli tietysti huolellisesti harkittu tavoite. Vesistölinjana se oli luonnollinen paikka pysähtyä ja asettua tarvittaessa puolustukseen." sekä näin: "Kymijoki oli arvioitu saksalaisten mahdolliseksi puolustuslinjaksi siinä tapauksessa, että Suomi vetäytyisi pois sodasta."
Ja puna-armeija siirsi suurhyökkäyksen aikana myös jo panssarivoimaansa kannakselta päärintamilleen. Siitä ja puna-armeijan suurhyökkäyksen tavoitteista, löytyy tietoa myös historiantutkija Helge Seppälän viime sotiemme historiaa käsittelevistä teoksista, kuten teoksesta "Vuosisatainen taistelu Karjalasta". Siinä Seppälä kirjoittaa mm. näin:
"Stavkan suunnitelman mukaanLeningradin rintaman oli hyökättävä pitkin Suomen-lahden rannikkoa suuntana Valkeasaari, Viipuri ja Lappeenranta ja tuhottava Suomen päävoimat sekä luotava uhka Etelä-Suomen asutuskeskuksille etenemällä Kymijoen tasalle."
Sitä, ettei puna-armeijalla ollut tarkoitus vallata Suomea tukee myös 19.6.1944 julkaistu Päämajan tiedustelujohtajan eversti Aladar Paasosen tiedusteluraportti, jossa todetaan:
"Toistaiseksi ei näytä siltä, että vihollinen olisi ryhtynyt offensiiviin päämääränään maamme valloittaminen kokonaisuudessaan, koska se silloin epäilemättä jo aikaisemmassa vaiheessa olisi ryhtynyt tehokkaampaan sitomiseen itärintamallamme..."
Historiantutkija Markku Jokisipilä toteaa myös teoksessaan "Aseveljiä vai liittolaisia", että Paasosen raportissa todettiin "...yksiselitteisesti etteivät puna-armeijan Suomea vastaan heittämät voimat riittäisi maan valloittamiseen." Tästä raportissa vedettiin Jokisipilän mukaan johtopäätös, "...ettei Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tavoitteena voinut olla Suomen valloitaminen.".
Johtopäätös: näilläkin historiallisilla faktoilla ja niihin perustuvilla näkemyksillä voidaan siis kumota tunnettu valkoisen valheen myytti, eli se, että Neuvostoliiton kesällä 1944 alkaneella suurhyökkäyksellä olisi ollut tarkoitus valloittaa, miehittää Suomi, ja että tämä tavoite torjuttiin Tali-Ihantalan tapaisissa torjuntataisteluissa.
Toki sotilaallisessa mielessä Suomi sai jatkosodassa torjuntavoittoja, joilla torjuttiin puna-armeijan hyökäyksiä. Mutta ne rajoittuivat vain kyseessä olleeseen sota- ja taistelutilanteeseen. Esimerkiksi Tali-Ihantalan taistelulla ei siis torjuttu NL:n aikomaa Suomen valtausta, vaan osaltaan puna-armeijan eteneminen Lappeenrantaan ja Kymijoen tasalle, joka oli NL suurhyökäyksen päätavoite Leningradin rintaman osalta.
Kerrankin joku kirjoittaa ihan pelkkää faktaa ja perustelee vielä historiallisin faktoin.
Eipä ole kyllä mitään lisättävää tuohon loistavaan kirjoitukseesi.Kiitos sinulle.
Ennen kesän -44 operaatioita Stalinin päiväkäskyssä n:o 70 on esitetty ne periaatteet miten Hitlerin liittolais maat miehitetään ja saadaan kommunistien hallintaan.
Kaikki Saksan liittolaiset oli "vapautettava" irroitettava sodasta ja miehitettävä.
Tämä päiväkäsky oli voimassa kesällä -44 myös Suomen osalta. Voroshilovin komitea oli 9 1/2 kuukautta valmistellut Suomen antautumisehtoja. 28.6-44 päivätyssä asiakirjassa oli selvät suunnitelman miehittämiseksi.
Puna-armeija epä onnistui jo ensimmäisessä tavoitteessan 10. D lyömisessä Valkealassa. Vain yksi rykmentti lyötiin täysin halalle, muu osa 10.D :stä vetäytyi taistellen. Suomen armeijan lyöminen epäonnistui täysin.
Ratkaisu Kannaksella kirjassa s 60 on kerrottu polittisen osaston työstä suomalaisiin suhtautumisesta . Sivuilla 75-77 on kerrottu neuvostojohdon suunnitelmista ja niistä käy kiistatta selville se, että taoitteena oli Suomen miehitys
Stalinin vaatimus oli Suomen antautuminen ehdoittaa. LeR:n päätavoite oli Suomen armeijan lyöminen, se ei onnistunut
Vielä 22.6-44 Suomen rauhantunnusteluihin vastaus oli: vain ehdoton antautuminen kelpaa.
Tali-Ihantalan taistelu käytiin 25.7-9.7 tässä taistelussa venäläiset joukot lyötiin, joka merkitsi pa:n suurhyökkäyksen päättymistä.
12.7 NL ilmoitti rauhan neuvottelujen olevan mahdollista, ja neuvottelut alkoivatkin
Kun NL ei pystynyt Suomen armeijaa lyömään ei siten myöskään miehittämään Suomea ovat stallirit kehittääneet väitteen ettei se olisi ollut tavoitteenakaan.
Kyllä se oli NL:n tavoite.
Stavkan yleisohje 21.6.-44 ohjeistaa LeRin joukkoja 26.-28. päivinä jatkamaan hyökkäystä Karjalan Kannakselta Imatra -Lappeenranta -Virojoki tasalle ja osilla voimilla Käkisalmi-Elisenvaaran suuntaan.
Tämän jälkeen - Rintaman päävoimien oli hyökättävä länteen ja luoteeseen. Vallattava Kotka - Kouvola tasa, pureuduttava Kymijoen itärannalle ja varmistettava päävoimien pohjoinen sivusta. Ohje sisäisti mm. Salpalinjan ja sitä ennen tapahtuvan suomalaisjoukkojen täydellisen tuhoamisen.
Ilomantsin alueen valtaamiskäsky annettiin 21.7 eli kuukausi LeRin joukoille annetun ohjeen. 32. Armeijaan kuuluvan 176. Jalkaväkidivisioonan 55. Jalkaväkirykmentti eteni 21.7. mennessä valtakunnan rajan tuntumassa olevaan Longonvaaran kylään. Samana päivänä 32. Armeijan esikunnassa allekirjoitettiin Ilomantsin alueen valtaamista määräävä käsky. Todettuaan, että "tie kohti Ilomantsia on avattu", 176. Jalkaväkidivisioonan päävoimien tehtäväksi määrättiin eteneminen tietä Hattuvaara - Ilomantsi myöten, ensimmäisenä valtaamistavoitteena Korentovaara. Tällä hyökkäysliikkeellä mm. estettäisiin suomalaisten reservien siirtämistä Ilomantsin suunnalle pohjoisesta käsin. Kuolismaan valtauksen jälkeen 289. Jalkaväkidivisioona myöskin jatkaisi hyökkäystään Ilomantsiin.
Puna-armeijan kesäkuussa vuonna 1944 Leningradin rintaman oikealla siivellä ja Karjalan rintaman eteläsiivellä Suomen suunnalla toteuttaman suurhyökkäyksen tavoitteena oli Suomen "täydellinen", toisin sanoen ehdoton antautuminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan edellyttänyt koko maan alueen miehittämistä. Hyökkäyksen päämäärä saavutettaisiin sekä Karjalan kannaksella että Aunuksen Karjalassa joukkojen nopeilla saartoliikkeillä, joilla suomalaisten päävoimat saataisiin saaretuiksi ja lyödyiksi ennen niiden vetäytymistä taaempiin puolustusasemiin.
Suurhyökkäyksen pääsuunnalla, Karjalan kannaksella, Leningradin rintaman "vasarana" hyökkäneet 21. ja 23. Armeijan voimat, murtautuisivat kahdessa viikossa läpi kaikki suomalaisten puolustuslinjoja, saavuttaen yleislinjan Hamina-Lappeenranta 26.6. mennessä. Samalla suomalaisten rintama pitenisi ja mitätöisi odotettavissa olleen joukkojen siirrot Itä-Karjalasta Karjalan kannakselle.
Karjalan rintaman hyökkäykselle asetettu tavoite 30.8.1944 mennessä Suunnitelman mukaan Karjalan rintaman Aunuksen Karjalassa toimineet joukot hyökkäisivät "sirppinä" verratten heikoin voimin laajalla rintamallaan Syväriltä Karhumäen tasalle, tavoitteenaan suomalaisten joukkojen takaa-ajo. Kesän loppuun mennessä Karjalan rintama miehittäisi koko Itä-Suomi ja osa Keski-Suomea. Mm. Mikkeli ja Mäntyharju olisivat Karjalan rintaman selustassa.
Vuoden 1944 toukokuun viimeisinä päivänä helmikuussa samana vuonna Karjalan rintaman komentajaksi nimitetty armeijankenraali Kirill A. Meretskov ehdotti ylimmän johdon ylipäällikölle Stalinille voimakkaan iskun antamista Karhumäen suunnallakin, johon tarvittaisiin Stavkan reservistä mm. kymmenen divisioonaa. Suurhyökkäyssuunnitelmaa käsiteltäessä voimakkaasta hyökkäyksestä Karhumäen suunnalla luovuttiin. 32. Armeija lähti hyökkäykseensä kolmen divisioonan voimin, neljäs toimi pohjoisempana, Repolan suunnalla. Syvärillä hyökkäsi Karjalan rintaman iskuvoima, noin 4,2 kertaa 32. Armeijaa vahvempi 7. Armeija. Aldar Paasonen jätti mainitsematta Mannerheimille että NL joukkojen ensisijainen tehtävä oli tuhota Karjalan ja Aunuksen kannaksilla olevat Suomen armeijan joukot täydellisesti.
http://mekri.uef.fi/sotahistoria/kilin.htm
Neuvostoliiton vuoden 1944 suurhyökkäys oli pelkästään sotilaallisessa mielessä aivan turha ja tarpeeton. Sen alkaessa sodan lopputulos oli jo täysin selvä.Saksan tappio oli jo täysin varma. Saksalaisilla ei olisi ollut Kannaksella mitään mahdollisuuksia minkäälaiseen hyökkäykseen.
Mitkään ihmeaseet eivät olisi Saksaa enää pelastaneet. Normandian maihinnousun torjumiseen ei sakalaisilla ollut voimia, siitä piti huolen USA:n ja Britannian musertava ilmaylivoima. Tästä syystä myös Suomi olisi joutunut alistumaan voittajien sanelemiin rauhanehtoihin, vaikka Suomen rintamilla ei olisi ammuttu koko kesänä 1944 laukaustakaan.
-- tosiaan ,kyllä siellä valkeasaaressa oli pölyä ilmassa , siis ei sillä näkyvyytä juuri muutamaa metriä enempää sadan neliökilometrin alueella-- eihän siinä ilmastossa mitään taitavasti koordinoitua vastaoperaatiota enää pääse suorittamaan , -- kyllähän se varsinaiseksi läpijuoksuksi paniikki tileánteessa ajautu ,- ihmetellä tosiaan pitää miten siellä löytää sen oikean ilman suunnan mihin vipeltää ???
ainoa keino edes hidastaa vastustajan etenemistä olisi ollut taitavasti suunniteltu teiden tuhoamisoperaatio aina viipuriin saakka.
" Historiantutkija Markku Jokisipilä toteaa myös teoksessaan "Aseveljiä vai liittolaisia", että Paasosen raportissa todettiin "...yksiselitteisesti etteivät puna-armeijan Suomea vastaan heittämät voimat riittäisi maan valloittamiseen." Tästä raportissa vedettiin Jokisipilän mukaan johtopäätös, "...ettei Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tavoitteena voinut olla Suomen valloitaminen.".
Mitkä seikat tukevat oletusta etteivät puna-armeijan voimat riitä valtaamaan Suomea?
Stavkan tavoitteen, Suomen armeijan täydellisen tuhoamisen seurauksen täytyttyä ja Suomen täytettyä siitä johtuen - Stavkan vaatiman ehdottoman ja täydellisen antautumisen huomioon ottaen ja sen jälkeisen tilanteen huomioon ottaminen NL joukkojen riittävyyttä arvioitaessa. Näinhän NL joukkojen määrän riittävyyttä tulisi arvioida, eikö vaan? Mitkä seikat tukivat Jokisipilän näkemystä hänen päätyessä tutkimuksessaan omaan kuuluisaan arvioonsa? Oliko Jokisipilän lausahdus tullut perusteltuna kantana ja huomioiden Stavkan realistiset tavoitteet vai jääkö Jokisipilän arvio täysin Paasosen mielipiteen varaan.
Oliko Porkkalan vahvuus sopimuksella rajattu, ei muuten ollut. Se oli justaansa niin vahva kuin neukku sen halusi olevan. Eli vaikka olisi ps-divisioonan sinne sijoittanut ja 500 tykkiä ja 50 000 miestä.
" eikä merkki miehityksestä""
Jos voittajavallan sotilastukikohta häviäjän pääkaupungin vieressä ei ole miehitystä ja antautumisen merkki niin mikä sitten on. Kuten kaveri tuossa ylempänä sanoo niin ei miehitystä ole vasta se kun joka kylässä on voittajan joukkoja.
Tässä kartassa Karjalan ja Leningradin Rintaman operatiiviset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellytti Suomen ehdotonta ja täydellistä antautumista sekä joukkojemme täydellistä tuhoamista Karjalan ja Aunuksen kanaksilla. Stavka ei todellakaan tavoitellut vain Kymijokilinjaa päätavoitteenaan, vaan se tavoite oli LeRin voimien osien välitavoite.
http://mekri.uef.fi/sotahistoria/htavoite.gif
Karjalan rintama hyökkää - Leningradin Rintaman hyökkäyksen tyrehtyessä.
Stalinlla ei ollut mikään kiire Berliiniin vaikka niin onkin väitetty.
Juhannuksen ja ja heinäkuun 13. päivänä välisenä aikana ratkaistiin Karjalan kannaksen rajuissa taisteluissa Leningradin rintaman suurhyökkäyksen kohtalo. Suomalaisten ankaran vastustuksen takia suurhyökkäyksen päämäärät Kannaksella jäivät saavuttamatta. Sen johdosta suurhyökkäyksen painopiste siirrettiin Itä-Karjalaan suurhyökkäyksen lopputavoitteen saavuttamiseksi. Tällä päätöksellä avattiin tie Ilomantsin taisteluille. 13.7. 7. Armeijalle annetussa käskyssä todettiin, että Suojärven ja Loimolan välillä vihollisen rintama on murrettu. Käyttäen tilannetta hyväksi päätettiin kiertää vahvasti linnoitettu alue Loimolasta Laatokkaan 127. Kevyellä Armeijakunnalla, joka hyökkäisi alueelta Papero, Näätäoja, Kotajärvi kohti Muuantoa, Lehtomäkeä ja Matkaselkää.
Meretskov moitti kovin sanoin 32. Armeijaa 15.7. antamalla käskyllään hitaasta etenemisestä, mikä oli vaikeuttanut 7. Armeijan oikean siiven tilannetta. Hän vaati täyttämään 12.7. asettamansa tehtävän saavuttaa linja Ilomantsi, Nuorajärvi, Tolvajärvi 15.7. mennessä (sic!). 20.7.-2.8. käydyissä kiivaissa taisteluissa Loimolassa ja Ruokojärvellä ratkaistiin sekä Karjalan rintaman että koko suurhyökkäyksen kohtalo.
Korpimaaston taisteluissa suuria tappioita kärsineet joukot menettivät taisteluarvonsa ja ylijohto oli pakotettu luopumaan suurhyökkäyksen tavoitteista tälläkin suunnalla. Elokuun alkuun mennessä salamaoperaatioksi suunniteltu hyökkäys epäonnistui ja se lopetettiin kokonaan sekä Kannaksella että Karjalassa.
1.8. Stavkan antaman direktiivin mukaan 37. Kaartinarmeijakunta siirrettiin Karjalan rintamasta muualle, 4.8. 4. Armeijakunta otti tämän armeijakunnan rintamavastuun. Siihen 7. Armeijan hyökkäys päättyikin. Taisteltiin vain Ilomantsin suunnalla 176. ja 289. Jalkaväkidivisioonilla.
http://mekri.uef.fi/sotahistoria/kilin.htm#tavoitteet
Historiantutkija Markku Jokisipilä toteaa myös teoksessaan "Aseveljiä vai liittolaisia", että Paasosen raportissa todettiin "...yksiselitteisesti etteivät puna-armeijan Suomea vastaan heittämät voimat riittäisi maan valloittamiseen." Tästä raportissa vedettiin Jokisipilän mukaan johtopäätös, "...ettei Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tavoitteena voinut olla Suomen valloitaminen.".
Pitää muistaa, että Paasosen arvio koski ainoastaan Karjalan kannakselta hyökännyttä Leningradin Rintamaa. Jokisipilä vetää raportista yhtäläisyysmerkit Paasosen nimissä Stavkan kaikkiin kesän 1944 Suurhyökkäys-operaatioihin, myös Karjalan Rintaman Suurhyökkäyksen tavoitteisiin.
Tauno Viljanen kertoo. Sotilaiden äänet: Sotilaat kertovat: kenraaliluutnantti Tauno Viljanen JR1.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/02/sotilaiden-aanet-1-suomalaisten-asemat-murtuvat-valkeasaaressa