Matemaatikon määritelmä?

"Tai jos ihminen osaa lukea tieteellisiä artikkeleja matematiikasta, mutta ei viitsi koskaan lukea matematiikkaa vaan työskentelee vaikka roskakuskina tai muurarina, niin tuon määritelmän mukaan hän olisi matemaatikko."

No jos se roskakuski tosiaan kykenee lukemaan ja ymmärtämään tutkimusartikkeleita, niin silloin kyseessä kyllä on matemaatikko! Tuskin täällä kukaan on erimieltä siittä :D

Juu ja ohoh! Jos se pelkästä asenteesta on kiinni, niin hyvänä esimerkkinä on Oulun yliopistossa vaikuttanut ortotopologian pioneeri Aapo Heikkilä. Henkilötiedot löyvät Wikipediasta ja Youtubesta löytyy edustava filmipätkä hakusanalla "ortotopologia".

Dr. Phii kirjoitti:

Juu ja ohoh! Jos se pelkästä asenteesta on kiinni, niin hyvänä esimerkkinä on Oulun yliopistossa vaikuttanut ortotopologian pioneeri Aapo Heikkilä. Henkilötiedot löyvät Wikipediasta ja Youtubesta löytyy edustava filmipätkä hakusanalla "ortotopologia".

Lue lisää

Heh-heh, mainio tyyppi! Kiitos vinkeistä!

J. Janatuinen kirjoitti:

Heh-heh, mainio tyyppi! Kiitos vinkeistä!

Joo! Matti K. Sinisalo on Heikkilän rinnalla pelkkä nöösipoika matemaatikoksi.

Dr. Phii kirjoitti:

Juu ja ohoh! Jos se pelkästä asenteesta on kiinni, niin hyvänä esimerkkinä on Oulun yliopistossa vaikuttanut ortotopologian pioneeri Aapo Heikkilä. Henkilötiedot löyvät Wikipediasta ja Youtubesta löytyy edustava filmipätkä hakusanalla "ortotopologia".

Lue lisää

mulla oli ja on edelleen matematiikka 4. geometria meni jotenkin kun on piirustustaitoa

pidän matematiikasta , mutta ei oiken suju, kummasti on luoja kiinnostuksen ja tiedon jakanut kohdallani

Pitäisin kyllä esim. Fermat'a myös matemaatikkona, vaikka taisi loppututkinto olla oikeustieteestä.

Erkki Oja ei ole matemaatikko, vaan soveltavan matematiikan (neuroverkkojen) asiantuntija, terävä kaveri ja alansa huippua.

Pekka Koskela on kyllä lahjakas matemaatikko.

Ko. herrat ovat varsin huumorintajuisia ja rennonoloisia heppuja ja luennot ovat olleet ihan kiinnostavia.

Mane kirjoitti:

Erkki Oja ei ole matemaatikko, vaan soveltavan matematiikan (neuroverkkojen) asiantuntija, terävä kaveri ja alansa huippua.

Pekka Koskela on kyllä lahjakas matemaatikko.

Ko. herrat ovat varsin huumorintajuisia ja rennonoloisia heppuja ja luennot ovat olleet ihan kiinnostavia.

Lue lisää

Kyllä "soveltava matematiikkakin" on matematiikkaa, Newtonista lähtien. Totta, että arvostamani ex-kollegani Oja ei suoranaisesti ole matemaatikko.

Oikeastaan tuntuu siltä, että fyysikot joutuvat vieläkin olemaan uuden luomisessa kärkisijoilla: viittaan esim. säieteorioiden kehittelijöihin. Fraktaalimatematiikankin tuomitsivat "oikeat" matemaatikot aluksi hölynpölynä, kuten Kronecker aikoinaan kaiken muun paitsi kokonaisluvut. Liekö sitten suurikin synti, jos joku idea jo lähtiessään heti sovelluskelpoinen? Tilastotieteen historian merkittävät hahmot (esim. Fisher, Spearman, jne.) ovat arvostusta vaille jääneitä matemaatikkoja.

Matemaattisen logiikan puolelta muistetaan tavallisesti vain Gödel, joka pisti jauhot suuhun koko matemaattisen todistelusysteemin perimmäiselle mahdottomuudelle, mutta hys-hys siitä :-). Onhan näitä ...

Statistician kirjoitti:

Kyllä "soveltava matematiikkakin" on matematiikkaa, Newtonista lähtien. Totta, että arvostamani ex-kollegani Oja ei suoranaisesti ole matemaatikko.

Oikeastaan tuntuu siltä, että fyysikot joutuvat vieläkin olemaan uuden luomisessa kärkisijoilla: viittaan esim. säieteorioiden kehittelijöihin. Fraktaalimatematiikankin tuomitsivat "oikeat" matemaatikot aluksi hölynpölynä, kuten Kronecker aikoinaan kaiken muun paitsi kokonaisluvut. Liekö sitten suurikin synti, jos joku idea jo lähtiessään heti sovelluskelpoinen? Tilastotieteen historian merkittävät hahmot (esim. Fisher, Spearman, jne.) ovat arvostusta vaille jääneitä matemaatikkoja.

Matemaattisen logiikan puolelta muistetaan tavallisesti vain Gödel, joka pisti jauhot suuhun koko matemaattisen todistelusysteemin perimmäiselle mahdottomuudelle, mutta hys-hys siitä :-). Onhan näitä ...

Lue lisää

Erkki Oja väitteli tekniikan tohtoriksi soveltavasta matematiikasta. Hän on kunnostautunut ainakin seuraavilla aloilla:
-Teuvo Kohosen kanssä v. 1977 hän julkaisi erittäin kuuluisan assosiatiiviseen muistiin kuuluvan neuronverkon, jota 1982 lähtien alettiin kutsua Hopfieldin verkoksi. Tämä johtui siitä, että 1982 PNAS-lehdessä John Hopfield osoitti sen toteuttavan Lyapynov-funktion. Tämä sai ainakin monet fyysikot pillastumaan.
-Vuonna 1982 Oja julkaisi tutkimuksen "Simplified neuron model as a principal component analyzer". Journal of Mathematical Biology, joka on ensimmäinen PCA-verkko (Principal Component Analysis, pääkomponenttianalyysi) ja nimeltään Oja's Rule.
-1990-luvun alussa hän esitteli epälineaarisia PCA-verkkoja, jotka johtivat myöhemmin erittäin suosittuihin ICA-verkkoihin (Independent Component Analysis, riippumattomien komponenttien analyysi). Hän mm. todisti, että maailman paras ICA-verkko FastICA-algoritmi konvergoi kuutiollisesti ja toteuttaa Cramer-Raon alarajan.
-Nykyään hän on tutkinut Nonnegative Matrix Factorization-algoritmeja, missä havaittu data on ei-negatiivista. On tosi terävää ja matemaattisesti takkuista perustutkimusta.

Statistician kirjoitti:

Kyllä "soveltava matematiikkakin" on matematiikkaa, Newtonista lähtien. Totta, että arvostamani ex-kollegani Oja ei suoranaisesti ole matemaatikko.

Oikeastaan tuntuu siltä, että fyysikot joutuvat vieläkin olemaan uuden luomisessa kärkisijoilla: viittaan esim. säieteorioiden kehittelijöihin. Fraktaalimatematiikankin tuomitsivat "oikeat" matemaatikot aluksi hölynpölynä, kuten Kronecker aikoinaan kaiken muun paitsi kokonaisluvut. Liekö sitten suurikin synti, jos joku idea jo lähtiessään heti sovelluskelpoinen? Tilastotieteen historian merkittävät hahmot (esim. Fisher, Spearman, jne.) ovat arvostusta vaille jääneitä matemaatikkoja.

Matemaattisen logiikan puolelta muistetaan tavallisesti vain Gödel, joka pisti jauhot suuhun koko matemaattisen todistelusysteemin perimmäiselle mahdottomuudelle, mutta hys-hys siitä :-). Onhan näitä ...

Lue lisää

Totta, RA Fisher on modernin tilastotieteen perustaja (ja tilastotiede on nykyään kaikkialla), jonka suurimman uskottavuuden estimointi ja uskottavuuspäättely ovat yleisin tilastollinen viitekehikko nykyään, sekä teoreettisesti että käytännössä.

Uskottavuusestimointi on mielenkiintoinen, koska se perustuu abduktiolle, joka on nykyisin suuressa muodissa johtuen deduktion rajoituksista ja induktion käytännön ongelmista.

Fisher oli tunnettu eugenisti (kuten monet muut tunnetut tuon ajan tiedemiehet) eikä tällaista ajattelua nykyisin kovin suopeasti katsota.

Uuno-Einari 66 kirjoitti:

Erkki Oja väitteli tekniikan tohtoriksi soveltavasta matematiikasta. Hän on kunnostautunut ainakin seuraavilla aloilla:
-Teuvo Kohosen kanssä v. 1977 hän julkaisi erittäin kuuluisan assosiatiiviseen muistiin kuuluvan neuronverkon, jota 1982 lähtien alettiin kutsua Hopfieldin verkoksi. Tämä johtui siitä, että 1982 PNAS-lehdessä John Hopfield osoitti sen toteuttavan Lyapynov-funktion. Tämä sai ainakin monet fyysikot pillastumaan.
-Vuonna 1982 Oja julkaisi tutkimuksen "Simplified neuron model as a principal component analyzer". Journal of Mathematical Biology, joka on ensimmäinen PCA-verkko (Principal Component Analysis, pääkomponenttianalyysi) ja nimeltään Oja's Rule.
-1990-luvun alussa hän esitteli epälineaarisia PCA-verkkoja, jotka johtivat myöhemmin erittäin suosittuihin ICA-verkkoihin (Independent Component Analysis, riippumattomien komponenttien analyysi). Hän mm. todisti, että maailman paras ICA-verkko FastICA-algoritmi konvergoi kuutiollisesti ja toteuttaa Cramer-Raon alarajan.
-Nykyään hän on tutkinut Nonnegative Matrix Factorization-algoritmeja, missä havaittu data on ei-negatiivista. On tosi terävää ja matemaattisesti takkuista perustutkimusta.

Lue lisää

Ei Erkki Oja mikään erityisen hyvä luennoitsija ainakaan ole. Kävin joskus 15 vuotta sitten hahmontunnistuksen kurssin, ja juuri mitään ei jäänyt käteen. Luennoitsijana toimi juuri Erkki Oja. Joku Schalkoffin vanha kirja, jossa vedeltiin vähän kaikkea. Mieleen jäi ainoastaan harjoitustyö, jossa tunnistettin tekstuureja, esim. K-NN, LVQ luokittimilla.

Kävin myös molemmat neuraalilaskennan kurssit, neuroverkot ovat sittemmin dumpattuja, ei kai enää opetusta Aalto-yliopistossa. Aika hyödyttömiä ovat, tosin neuroverkkoja ja Fisherin lineaarista diskriminanttia käytetään kyllä tilastollisissa menetelmissä hiukkasfysiikassa, mitä on tullut vastaan.

Teuvo Kohosen SOM on ollut loppuunkaluttu aihe ollut jo pitkään. En ole koskaan nähnyt paljon hyötyä tästäkään, datan visualisointi on melko triviaali juttu, eikä tästä mitään ihmeitä kannata odottaa. Luin myös muutamia väitöskirjoja alasta, esim. Samuel Kaskin ja jonkun muunkin jonka nimeä en muista, ei vakuuttanut yhtään.

Itse asiassa opiskelin varmaan lähes kaikki informaatiotekniikan kurssit mitä oli tarjolla silloin 15 vuotta sitten TKK:ssa, se oli yksi sivuaineistani, ei tähän alaan kyllä kannata paljoa panostaa, ellei rupea tutkijaksi alalle.

m36-intj kirjoitti:

Ei Erkki Oja mikään erityisen hyvä luennoitsija ainakaan ole. Kävin joskus 15 vuotta sitten hahmontunnistuksen kurssin, ja juuri mitään ei jäänyt käteen. Luennoitsijana toimi juuri Erkki Oja. Joku Schalkoffin vanha kirja, jossa vedeltiin vähän kaikkea. Mieleen jäi ainoastaan harjoitustyö, jossa tunnistettin tekstuureja, esim. K-NN, LVQ luokittimilla.

Kävin myös molemmat neuraalilaskennan kurssit, neuroverkot ovat sittemmin dumpattuja, ei kai enää opetusta Aalto-yliopistossa. Aika hyödyttömiä ovat, tosin neuroverkkoja ja Fisherin lineaarista diskriminanttia käytetään kyllä tilastollisissa menetelmissä hiukkasfysiikassa, mitä on tullut vastaan.

Teuvo Kohosen SOM on ollut loppuunkaluttu aihe ollut jo pitkään. En ole koskaan nähnyt paljon hyötyä tästäkään, datan visualisointi on melko triviaali juttu, eikä tästä mitään ihmeitä kannata odottaa. Luin myös muutamia väitöskirjoja alasta, esim. Samuel Kaskin ja jonkun muunkin jonka nimeä en muista, ei vakuuttanut yhtään.

Itse asiassa opiskelin varmaan lähes kaikki informaatiotekniikan kurssit mitä oli tarjolla silloin 15 vuotta sitten TKK:ssa, se oli yksi sivuaineistani, ei tähän alaan kyllä kannata paljoa panostaa, ellei rupea tutkijaksi alalle.

Lue lisää

Klusterointitekniikat ala SOM ovat ad hoc ja varsin hyödyttömiä työvälineitä, ehkä jotain mielenkiintoista visualisointia voi saada joskus aikaan. Samoin lineaarinen diskriminaatioanalyysi on hyödytön, koska perustuu multinormaalijakaumaoletukseen.

Sen sijaan esim. monikerrosverkot ovat ihan hyödyllisiä ja sopivat paremmin joustavaan mallintamiseen kuin perinteiset tekniikat kuten ydinestimaattorit, paikallinen regr.analyysi tai splinit.

Mane kirjoitti:

Totta, RA Fisher on modernin tilastotieteen perustaja (ja tilastotiede on nykyään kaikkialla), jonka suurimman uskottavuuden estimointi ja uskottavuuspäättely ovat yleisin tilastollinen viitekehikko nykyään, sekä teoreettisesti että käytännössä.

Uskottavuusestimointi on mielenkiintoinen, koska se perustuu abduktiolle, joka on nykyisin suuressa muodissa johtuen deduktion rajoituksista ja induktion käytännön ongelmista.

Fisher oli tunnettu eugenisti (kuten monet muut tunnetut tuon ajan tiedemiehet) eikä tällaista ajattelua nykyisin kovin suopeasti katsota.

Lue lisää

Juu, monet matemaatikot ovat olleet matematiikan ulkopuolella aikansa lapsia, kusipäitä suorastaan. Newtonkin oli alkemiaan uskova , oliko se Pascal joka sovelsi todennäköisyyttä siihen, kannattaako uskoa jumalaaan, jne., jne.