Murhasiko Tammisaaren suomenruottalaiset punikkeja eniten ?
Halutaan tietää.
Vaikea sanoa. Vankileiriilä oli vartio-osasto mm. Hämeen ratsurykmentisä.
Kjell Västö ! - Ruotsalaiset rikkaat suvut voisivat helpottaa sen verran, pakko-Ruotsi pois. Eivät häviäisi mitään, olisivat Suomi-isänmaallisimpia.
Tammifanit eivät halunneet edes tietää, että heidän Strömö:ssään punikkeja kidutettiin. Toki köyhiä ruotseja oli leirin palveluksessa, käy muistomerkillä, siellä on kertomusta.
2 VASTAUSTA:
Tapettiin siellä Tammefanin komukoitakin, suomea puhumattomia.
Kiitän, Lasse Morttensson ja kumppanit. Yuo know.
Händelserna vid fånglägret uppmärksammades i Finland först när man utomlands, närmast i Sverige, började höja kritiska röster p g a den höga dödligheten. Också då reagerade man närmast för kritiken.
Onko tarinoita, kuinka suomenruottalaiset pisti pistimellä ja teurasti ampumalla Suomen vasemmistolaisia ? Kertokaa täällä, punikki pyytää.
Mitä välii miten tai ketkä punikkeja tappoi aivan sama ne saivat mitä ansaitsivat.
on julkaistu imatralaisen lehtimiehen päiväkirja
tammisaaren leiriltä.
tammisaaren leiriltä.
Pekka Railo: Valkoisten vankina
Minerva, 2011
Alaotsikoltaan Päiväkirja Kokkolan ja Tammisaaren punavankileireiltä 1918.
Muistelu Tammisaaren vankileiriltä, jota pidetään yleisesti kaikkein pahamaineisimpana leirinä, on kuitenkin propagandaa välttelevää. Tämä tekee tapahtumista uskottavia kaikessa kiihkottomuudessaan. Railo oli vahvasti sosialidemokraatti, joka myös näkyy tässä kirjassa. Leirillä Railo kuului vankien eliittiin, koska hän hankki itselleen aseman leirin apteekkarina ja välskärinä. Siksi hän saikin useita etuuksia kuten vapaa liikkuminen jopa leirin ulkopuolella sekä lähes riittävästi ruokaa, mikä olikin tärkeintä hengissä pysymisen kannalta.
Ilmeisesti tästä syystä Railo ei myöskään hehkuta vankileirien kauheuksia, tyyli on välillä hiukan kuivaakin. Kaikki olennainen käy kuitenkin ilmi: yölliset teloitukset, nälkäkuolemat, taudit, vartijoiden asiaton käyttäytyminen… Kirja ei mässäile raakuuksilla, Railo vain kertoo olennaiset tapahtumat
Minerva, 2011
Alaotsikoltaan Päiväkirja Kokkolan ja Tammisaaren punavankileireiltä 1918.
Muistelu Tammisaaren vankileiriltä, jota pidetään yleisesti kaikkein pahamaineisimpana leirinä, on kuitenkin propagandaa välttelevää. Tämä tekee tapahtumista uskottavia kaikessa kiihkottomuudessaan. Railo oli vahvasti sosialidemokraatti, joka myös näkyy tässä kirjassa. Leirillä Railo kuului vankien eliittiin, koska hän hankki itselleen aseman leirin apteekkarina ja välskärinä. Siksi hän saikin useita etuuksia kuten vapaa liikkuminen jopa leirin ulkopuolella sekä lähes riittävästi ruokaa, mikä olikin tärkeintä hengissä pysymisen kannalta.
Ilmeisesti tästä syystä Railo ei myöskään hehkuta vankileirien kauheuksia, tyyli on välillä hiukan kuivaakin. Kaikki olennainen käy kuitenkin ilmi: yölliset teloitukset, nälkäkuolemat, taudit, vartijoiden asiaton käyttäytyminen… Kirja ei mässäile raakuuksilla, Railo vain kertoo olennaiset tapahtumat
Kiitän, taistelijoita ei ole unohdettu, Tampereellakaan.
Keskiyöllä kannattaa vierailla Inkoon Västankvarnin punaisten teloituspaikan hautausmaalla. Voitte kuulla maisteri Grotenfeltin laukausten äänet ja kuolevien naisten kuolinkiljaisut.
9 VASTAUSTA:
ei se grotenfeltti niitä kaikkia tappanut, muutaman siinä alussa. Muutoin toimi vain päätuomarina / pääpyövelinä.
Siellä tosiaan kummittelee. Käytiin viimeyönä, kyllä lahdettiin autolle nopeasti.
Tarkoittaa- hurrit on hävitettävä Suomesta a´la Venäjä ...
Voisiko olla , että kokoomuksen pelle Stuppi olisi äänittänyt nämä äänet jälkikäteen, lahtareihin. kun kuuluu ?
kiljaisut ? kirjoitti: Voisiko olla , että kokoomuksen pelle Stuppi olisi äänittänyt nämä äänet jälkikäteen, lahtareihin. kun kuuluu ?
Kuntien palvelut se on ainakin päättänyt slaktaa
kiljaisut ? kirjoitti: Voisiko olla , että kokoomuksen pelle Stuppi olisi äänittänyt nämä äänet jälkikäteen, lahtareihin. kun kuuluu ?
Lahtari ja hurrikin on juuri sellainen, että verityö maittaa. (Lähi-idän ihmiset, Gaza)
inattigen kirjoitti: Siellä tosiaan kummittelee. Käytiin viimeyönä, kyllä lahdettiin autolle nopeasti.
Kolmena yönä on tullut oltua. Puut hankaa toisiaan, mutta jotain muuta ihmeellistä siinä muistomerkin lehdossa tosiaan on. Jokin lapsi liikkuu siinä kosteikossa alapuolella.
Oliko tapettujen joukossa muitakin kuin ne, joiden nimet on kaiverrettu muistokiviin ?
Oliko tapettujen joukossa muitakin kuin ne, joiden nimet on kaiverrettu muistokiviin ?
aika omituista kirjoitti: Kolmena yönä on tullut oltua. Puut hankaa toisiaan, mutta jotain muuta ihmeellistä siinä muistomerkin lehdossa tosiaan on. Jokin lapsi liikkuu siinä kosteikossa alapuolella.
Oliko tapettujen joukossa muitakin kuin ne, joiden nimet on kaiverrettu muistokiviin ?
Oppilaitoksen pelloilta löysivät lasten joukkohaudan.
Asia on vaiettu ja sitä ei ehkä kannata suuremmin enää kaivella.
Asia on vaiettu ja sitä ei ehkä kannata suuremmin enää kaivella.
inattigen kirjoitti: Siellä tosiaan kummittelee. Käytiin viimeyönä, kyllä lahdettiin autolle nopeasti.
Grotenfelt teki itsemurhan 4. huhtikuuta 1919 ja hänet haudattiin Helsinkiin.
Vaeltaako hänen haamunsa silti muistomerkin maastossa ?
Vaeltaako hänen haamunsa silti muistomerkin maastossa ?
härregud näitä keskustelu ollanko koko seutu vielä edes 2000-luvulla
Valkoiset ja punaiset eivät kylläkään jakautuneet ihan äidinkielen mukaisesti. On totta, että suurin osa rikkaista ruotsinkielisistä oli valkoisia, mutta ruotsinkieliset duunarit olivat kyllä punaisia. Aivan samoin on oli suomenkielisten kanssa.
Mielestäni Kjell Westön "Missä kuljimme kerran" valottaa tätäkin asiaa aika hyvin.
Mielestäni Kjell Westön "Missä kuljimme kerran" valottaa tätäkin asiaa aika hyvin.
Emme koskaan unohda lahtarien teloituksia. Talvi-ja jatkosodassa meni paljon suojeluskuntalaisia - näitä lahtareita. Putin tietää Suomen kahtiajakautuneisuuden. Nyt eletään Niinistön ja kokoomuksen pellleilyn aikaa.
Kangastus 38
Asianajaja Claes Thune on palkannut Matilda Wiikin konttoristiksi pieneen toimistoonsa. Nainen suorittaa kaikki tehtävät moitteettomasti, mutta hänessä on jotain arvoituksellista.
Hiljattain eronneen Thunen elämän kiintopiste on kuuden ystävyksen Keskiviikkoklubi, joka kokoontuu väittelemään politiikasta.
Kun kerho kokoontuu Thunen toimistossa, Matilda tunnistaa äänen menneisyydestään. Pintaan nousevat piinaavat muistot vankileireiltä, eikä entiseen ole enää paluuta. Yöllä kuvat tulivat väkisin, ensimmäistä kertaa aikoihin. Matilda oli ollut mukana ensimmäisessä kuljetuksessa.
Asianajaja Claes Thune on palkannut Matilda Wiikin konttoristiksi pieneen toimistoonsa. Nainen suorittaa kaikki tehtävät moitteettomasti, mutta hänessä on jotain arvoituksellista.
Hiljattain eronneen Thunen elämän kiintopiste on kuuden ystävyksen Keskiviikkoklubi, joka kokoontuu väittelemään politiikasta.
Kun kerho kokoontuu Thunen toimistossa, Matilda tunnistaa äänen menneisyydestään. Pintaan nousevat piinaavat muistot vankileireiltä, eikä entiseen ole enää paluuta. Yöllä kuvat tulivat väkisin, ensimmäistä kertaa aikoihin. Matilda oli ollut mukana ensimmäisessä kuljetuksessa.
4 VASTAUSTA:
ÄLKÄÄ KAIVAKO ENÄÄ NÄITÄ 18 ERIMIELISYYKSIÄ.
Saattaa tulla vielä aika, jolloin Ugreilta vaaditaan taas yksimielisyyttä toisen myöhemmin vaeltaneen kansan ahdistaessa.
Saattaa tulla vielä aika, jolloin Ugreilta vaaditaan taas yksimielisyyttä toisen myöhemmin vaeltaneen kansan ahdistaessa.
ei auta Natot,svedut kirjoitti: ÄLKÄÄ KAIVAKO ENÄÄ NÄITÄ 18 ERIMIELISYYKSIÄ.
Saattaa tulla vielä aika, jolloin Ugreilta vaaditaan taas yksimielisyyttä toisen myöhemmin vaeltaneen kansan ahdistaessa.
Kuuntelikko Salen puhheen.
Meil ei oo mittään hättää, jos ei ole jo housussas !
Meil ei oo mittään hättää, jos ei ole jo housussas !
housus vaihtoon kirjoitti: Kuuntelikko Salen puhheen.
Meil ei oo mittään hättää, jos ei ole jo housussas !
kertoo ossuuspankki ja nortea
tilikannat intiassa? kirjoitti: kertoo ossuuspankki ja nortea
Kyllä murhasivat, mutta pojalaaset kusetettiin/pakotettiin siihen sotaan, jossa haettiin oikeutta omaan maahan, jota ei ollut 1250-luvun jälkeen kun ruotsalaiset "Kristityt" alkoi massamurhan.
Lähde kirjasta Tie Tampereelle.
Lähde kirjasta Tie Tampereelle.
kaupunginjohtaja kehui oloja leirillä, vaikka hajua oli: ottavat aurinkoa ja uivat....
Om Tammefanbona skulle ha väljat, sku ugrina kuska fångarna bort genast. Ingen ville dom häna.
Kyllä saksalaisia vapauttajia kiitettiin, mutta salassa toivottiin, että veriugrit olisivat pysyneet Österbottenilla.
Kyllä saksalaisia vapauttajia kiitettiin, mutta salassa toivottiin, että veriugrit olisivat pysyneet Österbottenilla.
Parannamme palvelua
ei unohdettu
3.9.2013 0:11