Kun Kai Sadinmaa pappina saarnaa:
"Jumala on armo ja rakkaus, ei virkaintoinen lappuliisa, joka kyttää nurkan takana valmiina rankaisemaan pienenkin virheen havaitessaan. Jeesuksen kapina ei ole halvaannuttavaa moralismia, vaan ihmisen vapauttamista elämään."
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kulttuuri/12153-jumala-ei-ole-virkaintoinen-lappuliisa
Niin toisessä ääripäässä toinen pappi täräyttää:
”Hylätyn naiva tekee huorin!”- Abortti on lapsen murha. Jumala vihaa lapsenmurhaajaa...Imatraa pappi kutsui "haureelliseksi kattilaksi”, jossa ”Perkele on tarttunut ihmisiin kiinni".
- Täällä avioliitot rikotaan pitkin ja poikin, tehdään lapsia kuka kenenkin kanssa, hypitään kenen sängyssä hyvänsä. Tätä tekee sekä seurakunnan työntekijät että tavan kansa, pappi saarnasi ja jatkoi:
Tämä on yhtä haureellista kattilaa koko Imatra."
http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288586363799.html
On suorastaan koomista, miten samalla olemattomalla Jumalalla operoidaan monella tavalla.
Yhtäällä käden nyrkissä hullunkiilto silmissä saarnataan Imatralaisittain kadotuksesta ja synnistä, mutta toisaalla nämä Sadinmaat opettaa saman uskon sisällä armoa ja rakkautta.
Kristinusko on seisova pöytä, josta jokainen voi ottaa mieleisensä totuudet omaan totuuskokoelmaansa.
Vuonna 2013, pitäisikö kirkon touhuille nauraa vai ei?
"Jumala on armo ja rakkaus, ei virkaintoinen lappuliisa, joka kyttää nurkan takana valmiina rankaisemaan pienenkin virheen havaitessaan. Jeesuksen kapina ei ole halvaannuttavaa moralismia, vaan ihmisen vapauttamista elämään."
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kulttuuri/12153-jumala-ei-ole-virkaintoinen-lappuliisa
Niin toisessä ääripäässä toinen pappi täräyttää:
”Hylätyn naiva tekee huorin!”- Abortti on lapsen murha. Jumala vihaa lapsenmurhaajaa...Imatraa pappi kutsui "haureelliseksi kattilaksi”, jossa ”Perkele on tarttunut ihmisiin kiinni".
- Täällä avioliitot rikotaan pitkin ja poikin, tehdään lapsia kuka kenenkin kanssa, hypitään kenen sängyssä hyvänsä. Tätä tekee sekä seurakunnan työntekijät että tavan kansa, pappi saarnasi ja jatkoi:
Tämä on yhtä haureellista kattilaa koko Imatra."
http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288586363799.html
On suorastaan koomista, miten samalla olemattomalla Jumalalla operoidaan monella tavalla.
Yhtäällä käden nyrkissä hullunkiilto silmissä saarnataan Imatralaisittain kadotuksesta ja synnistä, mutta toisaalla nämä Sadinmaat opettaa saman uskon sisällä armoa ja rakkautta.
Kristinusko on seisova pöytä, josta jokainen voi ottaa mieleisensä totuudet omaan totuuskokoelmaansa.
Vuonna 2013, pitäisikö kirkon touhuille nauraa vai ei?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pastori Eero Jaakkolan kohusaarna Petri Paavolan kommenteilla höystettynä.
Jaakkolalainen tiukkapipokristillisyys on vain yksinkertaisesti epäkäytännöllistä ja elämälle vierasta.
http://www.kotipetripaavola.com/imatrankohusaarna.html
Ilmeisesti pappi tietää, että teki väärin ja rankaisu odottaa. Ja haluaa varoittaa muita tekemästä samoin. Toisaalta, mitä se enää auttaa kun kerta koko Imatra on nyt tuomion alla jokatapauksessa.
Se Imatran kohupappi oli juuri päässyt pitkältä (sairas?)-lomalta ja heti pisti teesit tiskiin. Häntähän ei olisi poistettu sieltä saarnastuolistaan, mikäli ei olisi alkanut piikittelemään kirkkokansaa ja varsinkin, jos ei olisi kettuillut naispapille, joka oli liturgi.
Kyse oli siis sääntörikkomuksesta eikä saarnan tulisuudesta.
Ehkäpä setä teki sen tarkoituksella, että saisi lisää huomiota jumalalliselle totuudelleen.
Akat pois kirkon viroista sotkemasta asioita, eikö ole jo ihan tarpeeksi sotkeneet homo ja lesbo pappivalinnoillaan ym. valinnoillaan.
>>>Akat pois kirkon viroista
Naispappeus tuntui olevan kipeä kivi kengässä, eikä ainoastaan se. Asian tekee mielenkiintoiseksi enimmäkseen se. Ettei tuon kaltainen saarna itsessään edes ole Raamatun vastainen. Päinvastoin. Juuri tuollainenhan Imatra ja koko maailma kyseisen kirjasen mukaan on.
Ikiateistin väite on aivan totta. Kirkon pitkä kehitys on johtanut juuri siihen, että paljon mahtuu seinien sisään. Yhtäältä vaikka Pakilan pastori Heikki Kylliäinen, joka kirjoitti 1995 kirjan "Kaikki pääsevät taivaaseen" ja toisaalta vanhoillis-lestadiolaiset, jotka ovat sitä mieltä, että vain he kaikista ihmisistä pelastuvat.
Luterilaisen kirkon sisällä vallitsee moniäänisyys ja pyrkimys demokratiaan. Ei ole mitään paavia, joka sanelisi ehdottomasti, miten asiat ovat, vaan monenlaisten ajatusten annetaan käydä vuoropuhelua. Kyse on kuitenkin uskovien yhteisöstä, ei tietyssä mielessä mistään firmasta, jolla on yksi selvä agenda ja tuote.
No, tämä moniäänisyys tai "kansankirkollisuus" on rikkaus, mutta myös ajoin vaikeaa. Helposti saatetaan ulkoapäin käsittää, että vaikka Päivi Räsänen edustaa kirkkoa jollain mandaatilla, vaikka yhtälailla jokainen sen jäsen edustaa kirkkoa.
Kiintoisaa on nähdä pysyykö moniääninen kirkko koossa. Nythän on jo lähteny esim. tiukasti vanhoillinen Luther-säätiö omille teilleen.