savon murre

mä vaan

Onko savolaisten suupielet niin ihmeelliset ja poskiluut niin korkealla, että murre on tullut aivan fysikaalisista seikoista. Siis eivät ole pystyneet ääntämään reilustä ää vaan se on joku eä, leipä on leipee jne.

23

2765

    Vastaukset

    • ...sillä jotain väliä? Mun mielestä murre on hienoa! Olis kiva osata jotain murre, mutta täällä päin ei sellaista pahemmin ole.

    • ...ylä-savossa... lietkö sinä siellä vielä KÄÄNÄ? ;o)

    • missäs vaiheessa joka sanan täytyi ruveta loppumaan "-st"? "leivist, koirist, kissoist, taloist, autoist, ikkunoist, kaduis.." ja useimmista sanoista puuttuu se loppu "koulus, töis,kaupas" hmm.. kyllä meillä on poskiluut niin helevetin korkeella ettei osata REILUSTI IÄNTEE!

      • Riippuu vähän siitä oletko Etelä- vai Pohjoissavossa, idässä Savo on sekoittunut Karjalan murteen kanssa. Kukkii iäntää tavallaan ja savvoo voi viäntee monellaj tappoo. Tämä on minun mielpije. Ja mittee poskiluihin tulloo, niin ne on jokkaesella omanlaesesa, puhheenparsi on se mitä on pienestä pittii oppina kuulemaa.


    • "Verba volant, scripta manent"; sanat lentävät, kirjoitettu teksti pysyy (todistusaineistona).

      Jos itse käytät persoonapronominin "Minä"-muodossa "mä" ja savolaiset muodossa "miä", voimme todeta sinulta puuttuvan peräti 2 kirjainta ja savolaisilta vain yksi. Näin lyhyenä yhteenvetona voimme todeta savolaismurteen olevan lähempänä korrektia suomenkieltä kuin herneitä nenään tunkevan kirjoittajan edustama sudettimurre.

      Jätä hyvä ystävä Suomen kulttuuriperinteiden vivahderikkaudet rauhaan ja keskity sen sijaan suomenkielen opiskeluihin, jotta tekisit itsesi ymmärettäväksi ja ennen kaikkea uskottavaksi.

      Mitä se Jeesus sanoi aikanaan seinähirrestä ("malka") lähimmäisen silmässä?

      • aik kivvoo toij teiän murre..


      • Malka on kylläkin olki- tai tuohikatoissa kateaineen painona käytetty puu, joka on melko tavalla seinähirttä ohkaisempi.


      • Viärä_vakta kirjoitti:

        Malka on kylläkin olki- tai tuohikatoissa kateaineen painona käytetty puu, joka on melko tavalla seinähirttä ohkaisempi.

        Nyt et ole ymmärtänyt lainkaan savon murteen kantavaa periaatetta: ymmärtäminen on kokonaan kuulijan tai lukijan vastuulla.


      • Missä päin Savoa sanotaan "miä"? Puhjois-Savossa sanotaa minä", Itä-Savossa (Savonlinna, Sulkava, Juvan itäosat jne.) "mie" Miä-muodon olen kuullut Kotkassa.

        Sudeettisavolainen


    • ...ja piällyste piättyy, suavumme kuaville..

      • Niimpä tekköö. Kuavilla olis sopivan mutkaset soratiet rallia varten, varsinnii Juukaan päen männessä.


    • että, paras murre! Ite oon Jyväskylän seudulta kotosin. Pohjois-Savon alueella asuin pari vuotta. Eka en aina ihan täysin kaikkia sanoja ymmärtänyt, mutta ihanan kuuloista se oli alusta asti. Vieläkin kuulemma viännän,sen verran se tarttu. Paljoo en savon murresanoja osaa, omasta mielestä ainakaan ja ne mitä tarttu ei välttämättä aivan puhtaasti äänny. Olisin halukas oppimaan murteen täysin ja kaverit sitä yrittää välillä aina opettaa..

      • Ei ole mitään standadisavoa, vaan murre vaihtelee paikkakunnittain. Siksi natiivisavolaisillekin tulee kiistoja siitä, miten savoksi sanotaan oikein mikäkin asia. Tarkkakorvaisimmat pystyvät vielä kuulemaan, miltä alueen reunalta puhuja on lähtöisin.

        Tosin koulu, radio, televisio ja nykyisin some on pilannut monen ihmisen savon murteen.


    • Se o leepä sennii torttu!

    • Yritin levyltä kuuntelemalla saada Tiikerj hain sanat talteen, onko oikein kirjoitettu, savolaiset oikeet immeiset voisi kertoa. Se savon murre kun niät iännetään erj tavalla kuin lausutaan :D

      Tiikerj hai

      Pimmein kun palamuset yllesä sua, ni ualto se rantaan raukijjaa.
      Sielläpä haistessa tuulijen kuuloopi laulun hilijaisen.
      Värssy tuo lemmestä kertoopi näin, kun keskenkasvunen selälle päin
      huopailj niät helemen nyt löytääksein, morsmaikolein sen antaiksein.
      Vuan hirvee tiikerj hai, vuaniva tiikerj hai, silloin sualiikseen keskenkasvuv vei, helemiä suanunna hiän ei.

      Laineen loisteessa paistaa kuu, rannan sannalle heijjastuu ihan itekseen varjo vain, toisia ei oukkaan lähimaein.
      Varjo reisussa toinen on, laulun paisteella kuutamon, kertoo syyn siihen tietää kai, ylensyönnä merten juluma hai.
      Itekseen on tuo pimunen, sen hurjan keskenkasvusen, kun hiä rintoihisa hirveen surun sai, kun poijankollin vei se juluma hai.

      • ”Juluma hai” kuulostaa vähän japanilta.


    • Sitä olen aina ihmetellyt, että miksi savolaiset pidentää sanoja. Esim sana "tuulee" on savoksi "tuuleksii".

      • Sinulla ei taida olla vivahdetajua.
        Tuulee = tuuloo
        Tuuleksii = puhaltelloo sillon tällön


    • Minulla oli kerran työkaveri jonka koirankopissa pesi joku savon murre. Ei näyttänyt oikein pystykorvalta. Mikä lie ollut.

    • Suomen kansa on yhdistetty kolmesta alunperin erilisestä itämeren suomalaisesta kansasta, suomalaisista (nykyään varsinaissuomalaiset) ja hämäläiset sekä karjalaisista.

      Kun Ruotsin suurvallan aikana raja siirtyi idemmäksi karjalaisten alueelle, syntyi luterilaistetuista karjalaisista hämäläisiin sekoittuneina savolaiset. Kieli sai vaikutteita pääasiassa karjalasta, joka kuuluu itämerensuomalaiseen itäiseen ryhmään, kuten savokin edellen. Varsinaissuomi ja häme kuuluvat läntiseen ryhmään, samaan kuin viro, võru ja liivi.

      Varhainen suomen kirjakieli luotiin Agricolan ja oppilaittensa varsinaissuomesta, siis läntisen ryhmän kielestä. 1800-luvulla syntyi uusi kirjasuomi, johon tuli mukaan paljon vaikutteita itäryhmän savosta. Varsinkin Lönnrot vaikutti uuden kirjasuomen muotoutumiseen.

      Savo on siis suomeen vaikuttaneista kielistä nuorin ja palautuu suurimmaksi osaksi karjalan kieleen, joka on eri kuin myöhemmin syntynyt karjalan murre.

      • ”Savo on siis suomeen vaikuttaneista kielistä nuorin”.

        Jos siis osaa suomea ja savoa, osaa jo kahta kieltä. Jos osaa puhua molempia hiljaa ja kovaa, se tekee jo neljä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        ”Savo on siis suomeen vaikuttaneista kielistä nuorin”.

        Jos siis osaa suomea ja savoa, osaa jo kahta kieltä. Jos osaa puhua molempia hiljaa ja kovaa, se tekee jo neljä.

        1800-luvulla oli myös hankkeita, että uusi kirjakieli luotaisiin pääasiassa savon pohjalle. Tätä ajoi erityisesti Carl Axel Gottlund, joka teki tutkimuksia myös Ruotsin ja Norjan rajalla olevien metsäsuomalaisten parissa. Alkuperänsä vuoksi nämä puhuivat savoa.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund


    • Onko tuo nyt sitä rasismia?

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. 175 pakolaista tulossa Suomeen

      Sisäministeriö vahvisti IL:n tiedot: Suomi ottaa Välimeren pakolaisleireiltä enintään 175 alaikäistä tai yksinhuoltajaperheiden jäseniä https://www.il
      Maailman menoa
      204
      3898
    2. Suomeen tarvitaan minimipalkkalaki

      Suomesta on tulossa yhä enmmän kurjien palkkojen ja nollatuntisopimusten maa. "Kansainvälisen kilpailukyvyn" nimissä erityisesti sisämarkkinoilla toim
      Maailman menoa
      118
      2467
    3. Taas on yksityisautoilija paha ihminen

      Taas on yksityisautoilija paha ihminen Traficomin tutkimus: ”Polttoaineen tulisi maksaa ainakin 2,26 euroa litralta, jotta autoilijat alkaisivat vähe
      Maailman menoa
      111
      1033
    4. Miten mä voin olla ihastunut vieläkin, vaikka mennyt yli kolme vuotta.

      Tunsin jotain erittäin harvinaista vetovoimaa meidän välillä ja tiedän sun myös tunteneen. Myöhäistähän se enää on miettiä ja jos elämäntilanteeni oli
      Ikävä
      30
      598