savon murre

...sillä jotain väliä? Mun mielestä murre on hienoa! Olis kiva osata jotain murre, mutta täällä päin ei sellaista pahemmin ole.

...ylä-savossa... lietkö sinä siellä vielä KÄÄNÄ? ;o)

missäs vaiheessa joka sanan täytyi ruveta loppumaan "-st"? "leivist, koirist, kissoist, taloist, autoist, ikkunoist, kaduis.." ja useimmista sanoista puuttuu se loppu "koulus, töis,kaupas" hmm.. kyllä meillä on poskiluut niin helevetin korkeella ettei osata REILUSTI IÄNTEE!

"Verba volant, scripta manent"; sanat lentävät, kirjoitettu teksti pysyy (todistusaineistona).

Jos itse käytät persoonapronominin "Minä"-muodossa "mä" ja savolaiset muodossa "miä", voimme todeta sinulta puuttuvan peräti 2 kirjainta ja savolaisilta vain yksi. Näin lyhyenä yhteenvetona voimme todeta savolaismurteen olevan lähempänä korrektia suomenkieltä kuin herneitä nenään tunkevan kirjoittajan edustama sudettimurre.

Jätä hyvä ystävä Suomen kulttuuriperinteiden vivahderikkaudet rauhaan ja keskity sen sijaan suomenkielen opiskeluihin, jotta tekisit itsesi ymmärettäväksi ja ennen kaikkea uskottavaksi.

Mitä se Jeesus sanoi aikanaan seinähirrestä ("malka") lähimmäisen silmässä?

...ja piällyste piättyy, suavumme kuaville..

että, paras murre! Ite oon Jyväskylän seudulta kotosin. Pohjois-Savon alueella asuin pari vuotta. Eka en aina ihan täysin kaikkia sanoja ymmärtänyt, mutta ihanan kuuloista se oli alusta asti. Vieläkin kuulemma viännän,sen verran se tarttu. Paljoo en savon murresanoja osaa, omasta mielestä ainakaan ja ne mitä tarttu ei välttämättä aivan puhtaasti äänny. Olisin halukas oppimaan murteen täysin ja kaverit sitä yrittää välillä aina opettaa..

Se o leepä sennii torttu!

Yritin levyltä kuuntelemalla saada Tiikerj hain sanat talteen, onko oikein kirjoitettu, savolaiset oikeet immeiset voisi kertoa. Se savon murre kun niät iännetään erj tavalla kuin lausutaan :D


Tiikerj hai

Pimmein kun palamuset yllesä sua, ni ualto se rantaan raukijjaa.
Sielläpä haistessa tuulijen kuuloopi laulun hilijaisen.
Värssy tuo lemmestä kertoopi näin, kun keskenkasvunen selälle päin
huopailj niät helemen nyt löytääksein, morsmaikolein sen antaiksein.
Vuan hirvee tiikerj hai, vuaniva tiikerj hai, silloin sualiikseen keskenkasvuv vei, helemiä suanunna hiän ei.

Laineen loisteessa paistaa kuu, rannan sannalle heijjastuu ihan itekseen varjo vain, toisia ei oukkaan lähimaein.
Varjo reisussa toinen on, laulun paisteella kuutamon, kertoo syyn siihen tietää kai, ylensyönnä merten juluma hai.
Itekseen on tuo pimunen, sen hurjan keskenkasvusen, kun hiä rintoihisa hirveen surun sai, kun poijankollin vei se juluma hai.

Sitä olen aina ihmetellyt, että miksi savolaiset pidentää sanoja. Esim sana "tuulee" on savoksi "tuuleksii".

Minulla oli kerran työkaveri jonka koirankopissa pesi joku savon murre. Ei näyttänyt oikein pystykorvalta. Mikä lie ollut.

Suomen kansa on yhdistetty kolmesta alunperin erilisestä itämeren suomalaisesta kansasta, suomalaisista (nykyään varsinaissuomalaiset) ja hämäläiset sekä karjalaisista.

Kun Ruotsin suurvallan aikana raja siirtyi idemmäksi karjalaisten alueelle, syntyi luterilaistetuista karjalaisista hämäläisiin sekoittuneina savolaiset. Kieli sai vaikutteita pääasiassa karjalasta, joka kuuluu itämerensuomalaiseen itäiseen ryhmään, kuten savokin edellen. Varsinaissuomi ja häme kuuluvat läntiseen ryhmään, samaan kuin viro, võru ja liivi.

Varhainen suomen kirjakieli luotiin Agricolan ja oppilaittensa varsinaissuomesta, siis läntisen ryhmän kielestä. 1800-luvulla syntyi uusi kirjasuomi, johon tuli mukaan paljon vaikutteita itäryhmän savosta. Varsinkin Lönnrot vaikutti uuden kirjasuomen muotoutumiseen.

Savo on siis suomeen vaikuttaneista kielistä nuorin ja palautuu suurimmaksi osaksi karjalan kieleen, joka on eri kuin myöhemmin syntynyt karjalan murre.

Onko tuo nyt sitä rasismia?

Kyllähän savolaiset on vääräleukoja...Spede, Iivo on