Paljonko alokkaita Nylands Brigadiin?

kestämätöntä

Heinäkuun alussa kerrottiin medioissa palvelukseen astuvien alokkaiden lukumääriä. Prikaatien alokasmääristä näin tietoja, mutten missään ruotsinkielisen Dragsvikin "prikaatin" vastaavaa tietoa. Oliko se tietoinen liike? Uudenmaan Prikaati Dragsvikissa on prikaati vain nimeltään (ruotsinkielen ylikorostamista sekin). Käytännössä "prikaati" on pataljoonaluokkaa, joka täytyy mitä pikimmin yhdistää johonkin oikeaan prikaatiin puolustusvoimien hallinto- ja huoltokulujen vähentämiseksi. Muuten, Suomen sisällissotaan osallistui ruotsinmaalainen "prikaati", joka muistini mukaan oli reilun komppanian vahvuinen. Että sellaisia prikaateja heillä.

17

158

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • drakan98

      Ungefär 800 nya rekryter.

      • Tapio Rautalapio

        "Muuten, Suomen sisällissotaan osallistui ruotsinmaalainen "prikaati", joka muistini mukaan oli reilun komppanian vahvuinen. "

        Juu, Suomen sisällissota ei sitten herättänyt länsinaapurissa niin suurta vapaaehtoisinnostusta kuin talvisota sittemmin. Olikohan se nimi alunperin jo prikaati kun odotettiin ja toivottiin suurempaa osanottoa? Minulla on tämmöinen mielikuva, korjatkoon paremmin tietävät.


      • kielipolitiikka

        Heh, taitaa olla aika ungefär. En usko lukuasi ollenkaan. Pataljoonaan ei oteta 800 alokasta.


    • språkbad

      Dessutom finns det en hel del finskspråkiga ungdomar som söker sig till Drakan.

    • Tämän logiikan mukaan Venäjä vasta taistelukuntoinen oli koska heillähän on huomattavasti eniten kaatuneita - tä?
      Jokainen kaatunut on todellisuudessa yksi mies liikaa koska sota on aina julma.

      Rintamakarkuruus oli suomenkielisten keksuudessa %ssa suurempi kuin ruotsinkielisten. Ja ruotsinkieliset kaatuivat vähemmän kuin suomenkieliset. Osasyy tähän on että ruotsinkieliset sijoitettiin eri yksikköihin eikä aina pojat samoista kylistä samoissa paikoissa, kuten aika usein suomenkielisten kohdalle.

      Minusta kannattaisi olla iloinen siitä että me ruotsinkieliset katsomme Suomen puolistaminen luonollisena. Tämähän osoittaa että todella koemme Suomi kotimaanamme. Ja kun saamme suorittaa intin omalla kielellämme se näyttää meille että Suomikin hyväksyy meidät täysvertaisina kansalaisina.

      • v Döbeln

        Ette siis haluaisi puolustaa Suomea suomenkielisessä joukko-osastossa? En pidä sellaisia ihmisiä isänmaallisina. Onko ruotsinkielisellä joukollanne joku syvempi tarkoitus teille sotilaallista kriisiä ajatellen?


      • hanki lasit

        Opettele lukemaan. Avauksessa kysyttiin miksi prikaatiksi kutsutaan lähinnä pataljoonan kokoista joukkoa. Ei vaan syy vähäisiin tappioihin on se, että enemmistö svekkuleista oli laivastossa ja paperihommissa kaukana etulinjasta. Muuta tyhmyyttäsi ei viitsi edes kommentoida.


    • Pekka_pp

      Ruotslaisen prikaatin lisäksi oli paljon ruotsalaisia muissa joukoissa.

      Vaasan Pataljoonan koko päällystö oli ruotsalaisia. Länsi-Armeijan johtaja oli ruotslainen Hjalmarson, joka ampui itse viisi vankia esimerkiksi. Cronstedt oli ruotsalainen, joka johti Huruslahden arpajaisia, Martin Eriksson ammutti konekiväärillä 400 vankia ja hän oli ruotsalainen, joka 30-luvulla toimi Ruotsin toisessa natsipuolueessa ja tuli uudelleen Suomeen talvi-tai jatkosodan aikana.

    • tommit1

      Niin talvi- kuin jatkosodassakin Suomea puolustivat sekä suomen- että ruotsinkieliset sotilaat. Tästä kaikki kunnia heille eli veteraaneille. Vuosi 1918 on oma lukunsa ja Suomen ruotsinkielisen väestönosan roolia tänä kansamme raskaana vuotena on valotettu kovin vähän, jos lainkaan. Kjell Wästö on rohjennut jossain määrin puuttua siihen kirjassaan "Missä kuljimme kerran", mutta muu analyysi lienee vähäistä tai jäänyt kokokaan tekemättä tai sitten tämän kirjoittaja ei ole analyysiä löytänyt.

      • Pekka_pp

        Lukaise vaikka Westerlundin toimittama Venäläissurmat Suomessa 1914-1922

        Kirjoituksissa on mainittu suomalaisia, puolalaisia, venäläisiä, saksalaisia jne. Monia kansallisuuksia mutta ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia ei ole mainittu ruotsalaisiksi ja suomenruotsalaisiksi nimiensä yhteydessä.

        Pääosan - sanoisin lähes kaikki venäläisten surmat olivat suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten tekemiä ja johtamia.


      • Tapio Rautalapio
        Pekka_pp kirjoitti:

        Lukaise vaikka Westerlundin toimittama Venäläissurmat Suomessa 1914-1922

        Kirjoituksissa on mainittu suomalaisia, puolalaisia, venäläisiä, saksalaisia jne. Monia kansallisuuksia mutta ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia ei ole mainittu ruotsalaisiksi ja suomenruotsalaisiksi nimiensä yhteydessä.

        Pääosan - sanoisin lähes kaikki venäläisten surmat olivat suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten tekemiä ja johtamia.

        "Pääosan - sanoisin lähes kaikki venäläisten surmat olivat suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten tekemiä ja johtamia."

        Ja ainoa peruste tälle pekkapp:n lausumalle on yrittää herättää epäluuloa ruotsinkielisiä maanmiehiämme kohtaan. Ainakaan hän ei tuo muuta perustetta esille. Eikä tule tuomaan.


      • god lön ?
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        "Pääosan - sanoisin lähes kaikki venäläisten surmat olivat suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten tekemiä ja johtamia."

        Ja ainoa peruste tälle pekkapp:n lausumalle on yrittää herättää epäluuloa ruotsinkielisiä maanmiehiämme kohtaan. Ainakaan hän ei tuo muuta perustetta esille. Eikä tule tuomaan.

        Pekka _pp är heltidsanställd propagandaskrivare ?


      • hög lön
        god lön ? kirjoitti:

        Pekka _pp är heltidsanställd propagandaskrivare ?

        Han får säkert betalt från FinskHETSförbundet.


      • kuka puolusti kuka e

        Asplundin suvusta soppii eppäillä.


      • lotina käy
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        "Pääosan - sanoisin lähes kaikki venäläisten surmat olivat suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten tekemiä ja johtamia."

        Ja ainoa peruste tälle pekkapp:n lausumalle on yrittää herättää epäluuloa ruotsinkielisiä maanmiehiämme kohtaan. Ainakaan hän ei tuo muuta perustetta esille. Eikä tule tuomaan.

        Perspee eli perseaivo nuolla lotkuttaa ryssän röveniä yhtä kovaa mitä sinä Ruotsin.


    • ekenäs

      785 stycken

    • Munsalan veneet

      Dragsvikin "prikaatin" voisi siirtää tyhjentyneeseen Kontiorannan varuskuntaan itärajalle ja sijoittaa sinne myös muut mamualokkaat, suurimpana ryhmänä tietenkin venäläiset.

      Ja varuskunnan komentokieleksi tulisi luonnollisesti venäjä. Tällöin tositilanteessa svekotkin osaisivat huutaa: "Ruki ver !"

      Tosin luulen ,että ennen tuota tositilannetta svekot olisivat jo kaikki soutaa viuhtoneet Uumajaan, mikä sekään ei olisi huono asia.

    Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pehmeää laskua

      Sinulle. Muutaman kilsan päästä. Mieheltä, joka salaa välittää.
      Ikävä
      83
      3258
    2. Nainen olet minun

      Olen ominut sinut itselleni, täysin itsekkäistä syistä. Haluan rakastella sinua nainen, toivottavasti sinäkin minua. Oli
      Ikävä
      34
      2595
    3. Mukavaa päivää

      Miehelle 🖕❤️‍🔥 Kahvia ja kävelylle🌞
      Ikävä
      61
      2238
    4. Sille ei voi enää mitään

      Miten kaikki meni aiemmin. Oon aivan lukossa 🔒 Tuskin uskallat enää mitää tehdä. Ehkä pitää luovuttaa vaan.
      Ikävä
      70
      2189
    5. Harmi jos ei enään nähdä

      Ehkä se on parempi näin kuitenkin. Ehkä jotain uutta löytyy. Uskon ja toivon että olet onnellinen. Sinussa on kaikki
      Ikävä
      51
      2151
    6. Miten suhtauisitte jos kaivattunne sanoisi, ettei hänestä ole seurusteluun

      mutta seksi, hellyys ja yhdessäolo kelpaa kyllä??
      Ikävä
      109
      2106
    7. Vau miten upea nainen!

      Näytit todella tyrmäävältä. 🤩😍 En meinannut saada katsettani irti sinusta.
      Tunteet
      19
      1897
    8. En voi sanoa että toivon sinulle hyvää.

      Ei meitä ole tarkoitettu yhteen.
      Ikävä
      61
      1874
    9. Kunpa minä tietäisin

      Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv
      Ikävä
      19
      1713
    10. Merja Kyllönen: Ero

      Joko uusi kierroksessa
      Suomussalmi
      84
      1607
    Aihe