Eliön kaikki geenit ovat aina 100% peräisin edeltäjältään/edeltäjiltään. Esimerkiksi ihmisen tapauksessa isä ja äiti. Suvuttomasti alkuunsaanut taas on klooni.
Ehkä jonkinlaista pientä poikkeamaa on joskus lisääntymisen yhteydessä ollut. Mutta onko tuo poikkeama ollut koskaan edes yhden geenin suuruista? Onko olemassa yhtään todistetta, että jälkeläisellä olisi koskaan ollut uusi geeni? Jos on niin mistä eliöstä on kyse ja kuka sen havainnut ja missä?
Ehkä jonkinlaista pientä poikkeamaa on joskus lisääntymisen yhteydessä ollut. Mutta onko tuo poikkeama ollut koskaan edes yhden geenin suuruista? Onko olemassa yhtään todistetta, että jälkeläisellä olisi koskaan ollut uusi geeni? Jos on niin mistä eliöstä on kyse ja kuka sen havainnut ja missä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vastatkoon joku genetiikkaa harrastava, mutta kysymys tarvitsee korjauksen:
"..että jälkeläisellä olisi koskaan ollut uusi geeni?"
Rajaus saattaa olla tarpeettoman tiukka. Jälkeläisellä voi olla uusi geeni siten, että entinen on kahdentunut ja kopio toimii ohjausgeenien vaiktuksesta eri tavoin kuin alkuperäinen. Tai siten, että entisen geenin jokin kodoni on muuttunut niin, että geeni toimii edelleen, mutta eri tavoin kuin ennen. Tai niin, että aikaisemmin toimimaton joko ainoa tai kopiogeeni on ohjausgeenimuutoksen takia alkanut toimia.
Palstan kyselijät nimittäin melko usein ketkuilevat kysymystään virittämällä.
Ymmärrän tuon selityksesi, miten jälkeläiselle voi tulla uusi geeni. Nyt kysymys on, että onko tälläistä tapahtumaa koskaan havaittu? Siis onko jälkeläiseltä koskaan löytynyt uutta geeniä.
"Eliön kaikki geenit ovat aina 100% peräisin edeltäjältään/edeltäjiltään. Esimerkiksi ihmisen tapauksessa isä ja äiti. Suvuttomasti alkuunsaanut taas on klooni.
Ehkä jonkinlaista pientä poikkeamaa on joskus lisääntymisen yhteydessä ollut. Mutta onko tuo poikkeama ollut koskaan edes yhden geenin suuruista? Onko olemassa yhtään todistetta, että jälkeläisellä olisi koskaan ollut uusi geeni? Jos on niin mistä eliöstä on kyse ja kuka sen havainnut ja missä?"
Uusia geenejä syntyy paitsi tieteenharrastajan kertomilla tavoilla vanhempien geenien mutaatioista, esim. duplikaatioista, niin myös vaikkapa suoraan tilke-DNA:sta tai horisontaalisilla geeninsiirroilla ja vaikkapa ERV:n tartunnoista. Tapoja on lukuisia ja havainnot uusista geeneistä bakteereilla ovat varma fakta esim. laboratorioissa:
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=gene-genesis-scientists
http://www.landesbioscience.com/journals/mge/article/17947/
ja uudet geenit esim. banaanikärpäsillä ja vaikkapa ihmisillä ovat jäljitettävissä:
http://genome.cshlp.org/content/19/10/1693.full
http://www.plosgenetics.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pgen.1002379