Tarkoitan lähinnä persoonapronomineja. Puhutaanko Seinäjoella pääsääntöisesti "mää ja sää" vai "mie ja sie" vai "m'nää ja s'nää" vai... miten?
En tunne ketään seinäjokista ihmistä. Olen kirjoittamassa novellia, jonka yksi henkilöhahmo on Seinäjoelta kotoisin oleva nuori mies. Minkälaisen murteen siis kirjoitan hänen suuhunsa?
Kiitos vastauksesta :)
En tunne ketään seinäjokista ihmistä. Olen kirjoittamassa novellia, jonka yksi henkilöhahmo on Seinäjoelta kotoisin oleva nuori mies. Minkälaisen murteen siis kirjoitan hänen suuhunsa?
Kiitos vastauksesta :)
Vastaukset 28
Vanhimmat
Seinäjoella puhutaan aika vähän murteella. Armeijassa eivät aikoinaan pystyneet arvaamaan kotipaikkaani puheen perusteella. Ei puhuta kovin leviää pohojalaasta kuin ehkä joskus vasiten.
Mä ja sä kyllä joskus kuulee.
Soon MÄ ja SÄ,, jotkut praataa murtehella ja jotkut ei! Seinäjoelle tuloo palijo opiskelijoota ympäri Suamen ja sen takia ns etelä-pohojalaasta mahti murresta ei taharo enää kuulla , ittekkään en virallisis tilaasuuksis sitä praataa.
ps tee pohojatyät kunnolla kirijahas ,koska joku nurmoolaanen kolloo kuitenkin suuttuu jos se miäs ei praataa kunnolla :)
Ristus ku porottaa kroppaa
Seinäjoen väkiluku kasvaa vuodessa 900 henkilöä. 60% tulijoista tulee maakunnan ulkopuolelta ympäri Suomea. Näin on ollut viimeiset 20 vuotta.. Itse olen syntyjäni yhdestä Seinäjoen vanhimmista suvuista, jotka on asunut täällä jo 1800 -luvulta. Kukaan isovanhemmistani ei puhunut pohjanmaan murretta vaan kirjakieltä.
Seinäjokelaisten murre on suomalainen yleiskieli. Mä ja sä käy hyvin. Jos rupeat muuksi vääntämään, tulee mieleen pikemminkin maanviljelijä ympäröivästä maakunnasta kuin seinäjokelainen.
Eksoottisempia ilmaisuja ovat joillakin pohojalaisilla nämä :" lähäretähän" ja "mennähän".
"nakella" tarkoittaa paiskoa?
"minoon" tarkoittaa minä olen?
"puo" on ilmeisesti takapuoli?
"kikit" on rinnat?
'"puo" on ilmeisesti takapuoli?'
Niinhän se on ja Puolanka on persnaru.
heh,heh. Puolangalta päivää.
Ikäni täälä asunut, mut en kyllä ole koskaan kuullut kenenkään murteella puhuvan. Tosin kun olen helsingissä käymäs niin kaverini joutuu aina välillä kysymään että mitä tarkoitan, täällä vissiin käytetään paljon murre sanoja joita en niiden tiennyt edes olevan. Tuossa yllä on hyviä esimerkkejä.
Ja ne on 'mä ja sä' mitä käytetään. Seinäjoellä sinänsä mitään erikoisempaa murretta ole, pohjalaista murretta ei käytä ku duudsonit ja juha mieto.
Ikäs asunu,,, ekkä oo muka kuullu kenenkään murresta praataavan, älä ny hulluja puhu! Lestakin on hyvä olla pyäräs ...... Pitää ruveta käyttämähän murresta arkikiäles taas :)
Kukaan täälä praataa ja kyl se joppariki pyöräs pitää olla, tuo mainitsemani hesalainen kaveri ei vaan tajuu sitä. Kuten sanottu, murresanoja varmasti on niit itte vaan ei huomaa, mut murteella puhumista ei harrasta ku duudsonit ja juha mieto. Kenties tuollaista sanan vääntämistä harjoitetaan jossain Härmäs tai siellä suunnalla, mut ei Seinäjoella.
Jos ikänsä asuu jossakin, ei varmasti ymmärrä, että itse ja muutkin ympärillä puhuvat murretta. Murre ei tarkoita ainoastaan murteellisia sanoja (niitä on muuten tekstissäsikin), mutte on myös puhenopeutta, intonaatiota. Itse olen muuttanut Etelä-Pohjanmaalta pois yli 40 vuotta sitten, enkä taida normaaliarjessa enää usein murresanoja käyttää. Veikkaan silti, että hyvällä kielikorvalla varustettu henkilö kuulee kotimurteeni. Itse ainakin tunnistan heti ihmisen, joka on alkuperältään eteläpohjalainen. Ajatelkaapa vaikka Risikkoa, vaikka hän ei puheessaan käyttäisi yhtään murresanaa, puheen alkuperän tunnistaa heti.
Eteläpohjanmaan murre on komiaa, mutta kansa ei uskalla kovin leviästi sitä puhua. Ajatellahan ettei viitti jottei joku luule maalaaseksi. Ja varsinkin virallisis tilaasuuksis yritethän välttää murteen puhumista. En ymmärrä miksi moni häpiää puhua murtehella, ja monen puhe kuulostaa jotenkin teennääseltä kun yritethän puhua muka kiriakiältä. Eikä tästä voi opiskelioota syyttää. Esimerkiksi johonakin Lappeenrannas ramppaa opiskelioota ympäri suamia, mutta miätä ja siätä ne vaan vääntää, paikalliset siis. Seinäjoella jotenkin luovutahan omasta murtehesta helepommalla, ja ollahan viaraskoreeta, että yritethän enemmänkin matkia viarahia. Johonakin Turuus (jonka murre on aivan saakutin ärsyttävää) ei olla viaraskoreeta olletikkaan, vaan ne puhuu kaikki sitä omaa vahavaa murrettansa, ja se vaan vahavistuu kun tuloo viarahia opiskelioota. Tuntuu ettei turkulaaset eres osaasi puhua kiriakiältä vaikka joku niitä pakottaas. Seinäjoella taas jotenkin heti luovutahan omasta, ja sopeurutaan tunkeelijooren puhetapaan. Toista se tiätysti on sitte johonakin Kurikas, sinne asti ei viarahat tuu, eikä tartte muiren puhetyyliä opetella. En kyllä silti ymmärrä tälläästä oman murtehen häpiämistä. Mä ainakin puhun niin kun oon oppinu vaikka sitten hesas tai rovaniämellä, enkä muuta opettele, jos joku ei ymmärrä niin sanon että r'stus pese korvas.
Mitä kouluttautuneempi on, sen paremmin tietää ja osaa tiedostaa sen, että esim puhujan viesti menee paremmin kuulijalle perille, läpi jos ei käytä murteita. Toisen alueen kuulijat nimittäin alkavat naureskella tai miettiä outoja sanamuotoja, ja asian ydin menee ohi. Siksi moni välttää puhumasta murteilla. Sama juttu, jos puhuu liian kovalla äänellä. Kovaääni myös kavaltaa paljon puhujan sosioekonomisesta taustasta. - Lounaismurre on niin paljon vahvempi murre, ettei se täällä eepeellä muuksi muutu. - Yleisesti sanottuna, vastauksena kysyjälle: tämä paikallinen murre on erittäin hidastempoista. Eteläisemmästä Suomesta tuleva kuulija saattaa ihan uupua, kun ei meinaa jaksaa kuunnella loppuun asti.
Tästä lounaissuomen ja ep:n eroista lisää. Täällä meillä ep:llä kun jutellaan, niin vatvotaan samaa asiaa varmaan puoli tuntia, ja monesti sanotaan sama asia vielä toistamiseen, tai lisätään siihen vielä jotain. Täällä siis jankataan ja jankutetaan. Kun taas jossain lounaissuomessa asioita ei ehditä puhua loppuun asti, kun asia jo vaihtuu toiseen. Siinä on hitaan hämäläisen tai pohjalaisen vaikea pysyä mukana. Ei ehdi suutaan aukaista kun juttu vaihtuu jo toiseen, ja taas ollaan aivan pihalla. Taitaa siis olla ep:ssä hämäläisvaikutteita sen verran paljon, että ollaan hitaita, eli pitää toistaa asiat moneen kertaan ja jankata edelleen samaa asiaa. Ei ihme että riitaa tahtoo tulla helposti, kun jonnekin häihin eksyy eri puolelta suomea väkeä, niissä tahtoo tulla aina riittaa jostakin, ja yleensä pohjalainen on ensimmäisenä niskavillat pystyssä ja käsi puukolla. Eli turkulainen v*ttuilee, hämäläinen ei sitä tajua, pohjalainen tajuaa mutta ei ehdi sanoa mitään, ja sitten heiluukin jo puukko.
Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaalla. On vain yksi pronomini: MÄ!
MÄ? Eikö murre ole aika köyhää, jos kaikkeen viitataan vain sanalla MÄ?
Voi pultut ja ukkoospystyt!
.
"Mä, mä ja mä"
.
seinäjokiset puhuu sit vanhemmista monesti sanoin äitee ja issee.. mä, sä, moon, soot , tootta (te olette), moomma ...
Nyt sekoitat seinäjokiset ja maakunnasta tulleet...
Mites se olla oikeassa -verbi taipuukaan pohjalaisittain:
moon oikias,
soot vääräs,
soon vääräs,
moomma oikias,
tootta vääräs,
noon vääräs.
Jotta...
.
"Jos moon vääräs moon kuitenki oikias"
.
Se on saamen ja ruottin ja norjan ja ripaus slaavin sekoitusta...ihan ohi korvien mennee nuo viännätykset.... Toivoo: Kielimies ja klitorismän
" Lestakin on hyvä olla pyäräs" Joppari on kans hyvä olla.
Nymmä kaaruun polokupyärällä ja nyt oon selekä ja jalaat aiva paskana
Moon täs
En tierä
Mihinä oot
Elä ny nuonpaa
Lähretähän häjyyn
Me tullahan ny
Moomme täs
Käyrähän juomas kahaveet
Mennään syömähän
Ristus notta perkeles
Notta näe o
Itte käytän nuota
Ja sit jos niikseensä = jos niinkään
Näin "mäkkäri indeksillä" koettuna, olen huomannut seuraavaa:
-Turun mcd:ssä porukka puhuu turun murretta.
-Rauman mcd:ssä porukka puhuu rauman murretta.
-Jyväskylän mcd:ssä porukka puhuu keskisuomen murretta.
-Oulun mcd:ssä porukka puhuu oulun murretta.
-Kuopion mcd:ssä porukka puhuu savon murretta.
-Lappeenrannan mcd:ssä porukka puhuu karjalan murretta.
-Helsingin mcd:ssä porukka puhuu stadia.
-Seinäjoen mcd:ssä porukka yrittää puhua stadia.
se+on+kyllä+prosenttuaalisesti+niin+ettei+seinäjoelle+ole+muutettu+todellakaan+maakunnan+ulkopuolelta+5%+enenpää+eikä+tulla+muuttamaaan+...fakta+on+niin+että+se+tulee+aina+olemaan+pelto+city+ei+muuta