Aika paljon on huhuiltu pitkäaikaisen maltillisen palkkasopimuksen perään. Se parantaisi vientiteollisuuden kilpailukykyä sikäli kuin tuo kilpailukyky on ylipäätään palkkatasosta kiinni. Monastihan on enemmän niin, että ne yritykset, jotka maksavat suurimmat palkat, menestyvät myös parhaiten. Eleinkeinoelämä välttää huhuilemasta parempien tuotteiden perään ja se on varsin yllättävää. IT-alallakin Apple on hyvä esimerkki siitä, miten se nousi suosta, tuli ja voitti Nokian muutamassa vuodessa. Konstina ei ollut palkkojen alentaminen vaan tuotekehitykseen panostaminen. Ihmiset ostavat mielellään laatua ja parasta eikä huonoilla palkoilla tuotettua sekundaa.
Yritykset nousevat siis lamasta, kun yritysten johdon ja työntekijöiden aivot pannaan töihin. Tarvitaan Jyrki Sukuloita panemaan muitakin kuin kuppiloita kuntoon. Yhdenkään kuppilan ongelmat eivät johtuneet työntekijöiden palkoista, vaan yleensä surkeasta johdosta ja johdon osaamisen puutteista taikka tuotteiden surkeudesta.
On haluttu pidentää työuria ja lisätä muutenkin työn tarjontaa. Se on aina minusta ollut outoa. Nokiankin ovelle voisi panna kilometrin jonon halukkaita työntekijöitä, mutta Nokia ei vaan palkkaa heitä edes puolet pienemmällä palkalla kuin mitä se maksoi irtisanotuille työntekijöilleen. Paljon tehokkaampaa olisi lisätä työn kysyntää eikä tarjontaa. Kun yritykset ovat siinä tilassa, että niiden tuotteet käyvät kaupaksi ja varastot alkavat tyhjentyä, niin silloin alkaavat työn kysyjien ja tarjojien intressit kyllä kohdata. Tähän pätee edellä esitetty ajatus panna ensin ne kuppilat kuntoon eikä pelkästään valitella, ettei kukaan osta. Ei kukaan sutta ja sekundaa eikä vanhentuneita tuotteita ostakaan. Siinä on peiliin katsomisen paikka.
Usein puhutaan työttömyyden kohtaanto-ongelmista. Ettei entistä hitsari voi panna sairaanhoitajaksi. Ei varmaan voikaan, mutta kyllä se hitsari vielä taipuu metsissä esim. marjanpoimintaan ja osaa usein kuljettaa vaikka joukkoliikennevälinettä. Nuoret taas osaavat tehdä ihan mitä vaan, kun on motivaatiota ja asennetta. Nuoret opiskelijat ovat tästä hyvä esimerkki. Ne joilla heistä ole asennevammaa, osaavat kyllä siivotakin ja hoitaa kaupan kassaa. Jos työn tarjontapuolella jotain pitäisi tehdä, se olisi huolehtia siitä, että työllä elää aina ronskimmin kuin sosiaalituilla.
Eläkeikää voidaan toki nostaa, mutta ei siitä paljon hyötyä ole niin kauan, kun työn kysyntä ei lisäänny. Tuskin siitä julkiset menot vähenevät, jos 63 vuotta täyttänyt on eläkkeen sijasta työttömyyskorvauksella.
Julkisia menoja on syytä leikata ja rajustikin. Matti Vanhanen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että kuntiin pitää laittaa oma tuottavuusohjelmansa. Kuntauudistuksen tavoitteeksi olisi pitänyt asettaa päällekkäisen työn vähentäminen ja työn tehokkuuden kasvattaminen. Viiden vuoden irtisanomissuoja on tässä suhteessa täysin järjetön.
Tukitaloutta pitää vähentää ja markkinaehtoista taloutta kasvattaa. Markkinatalouden pitäisi ohjata aluekehitystä ja se toisi merkittäviä tehokkuuslisiä. Se olisi myös hyvää luonnonsuojelupolitiikkaa.
Kuntien tehtäviä pitäisi karsia. On mietittävä uudestaan, mitä palvelut tulee kustantaa julkisin varoin ja mitkä ei. Pitäisi asettaa terveyspalvelut, koulutuspalvelut ja turvallisuuspalvelut selvästi etusijalle ja katsoa sen jälkeen onko muuhun varaa. Jotta talous tuottaisi mahdollisimman hyvää ja laadukasta tavaraa, yhteiskunnan tulee panostaa myös vahvasti korkeatasoiseen tutkimukseen ja tukea yritysten tuotekehituysponnisteluja. Kaupallisiin menestytksiin johtaneiden innovaatioiden tekijöitä tulee kutsua suuriksi sankareiksi ja kutsua heidät linnan juhliin ja jättää muut kotiin. Rovion omistajien saamat kutsut ovat olleet oikeaan osuneita. Tällä tiellä pitäisi vain jatkaa entistä ponnekkaammin.
Lapsia ja nuoria tulee kannustaa kaikin voimin opiskelemaan. Niille vanhemmille, jotka suosivat aikuistuvien nuoriensa notkumista syrjäkylien maitolaitureilla ja kylän ainoalla snagarilla, pitää sen sijaan asettaa tuntuva sakko. Nuoret siis opiskelemaan ja näkemään muailmaa.
Keskittämistä kannattaa suosia. Siitä saada valtavat säästöt jo yksin liikennekulujen vähentymisenä. Matti Vanhanen on ollut tässäkin aikaansa edellä, vaikka on kepulainen. Hän nimittäin kuvittelee, että liikennöinti voidaan tulevaisuudessa hoitaa sähköautoilla. Kyllä akut kestävät sen päivittäisen 50 km ajon. Ihme, etteivät kepulaiset ärähtäneet tälle Matin visiolle. Eivät tainneet ymmärtää, miten Matti heille tässä kohdin vinoili. Vanhasen yhteiskuntarakenne oli siis ainakin oikeansuuntainen, vaikkakin himmelimallissa muuten puutteita onkin.
Miten talous saadaan nousuun?
17
105
Vastaukset
- Kommentit
Kilapilukyvystähän kaikki on kiinni. Yritysten kyvystä tehdä tuotteita maailmanmarkkinoille kannattavasti myös Suomessa. Palkat ovat yksi osa, palkkojen sivukulut ainakin yhtä merkitsevä. Yritysten muiden tuotantopanosten (raaka-aineet, energia jne) hinta ja verotus vaikuttavat myös, samoin logistiikan kustannukset.
Suomessa on kaikkia noita kilpailukyvyn elementtejä heikennetty. Jos tarkastellaan pelkästään nykyhallituksen toimia, niin työeläkemaksujen ja muiden yritysten veroluonteisten maksujen nosto on huomattavasti heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä. Hallituksen päättämät energiaverojen korotus ja merikuljetuksia rasittava rikkidirektiivi nostavat kustannuksia jne. Näiden kototusten takapiruina ovat SAK/SDP/VAS (eläkemaksut) ja Vihreät (energia ja rikkidirektiivi). Työmarkkinajärjestöjen epäonnistuminen edellisellä liittokierroksella lisäsi taasen suoria palkkamenoja
Eläkeiän noston vaikutuksia on selvitetty mm. Suomen Pankin toimesta. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä se vaikuttaisi palkkakehitystä hilliten ja sitä kautta hiljalleen työllisyyttä parantaen työn tarjonnan kasvun seurauksena.
Pitkällä aikavälillä vaikutukset muuttuvat, kun talous sopeutuu työpanoksen kasvuun. Halvemman työvoiman myötä pääoman tuotto ja yritysten kannattavuus nousevat. Tämä kannustaa yrityksiä investoimaan, ja pääomakanta siten kasvaa. Suurempi pääomakanta lisää työn kysyntää ja johtaa aikanaan palkkojen nousuun. Sama palkkataso kuin matalalla eläkeiällä saavutetaan myöhemmin
Pitkän aikavälin tarkastelussa palkkataso ei siis riipu eläkeiästä, mutta korkeammalla eläkeiällä työtä tulee enemmän tarjolle ja työttömyysaste laskee. SAK/SDP tyrmää eläkeiän sen lyhyen aikavälin vaikutuksilla (työn tarjonnan kasvu - palkkakehityksen hidastuminen) mutta ei ajattele pitkän aikavälin seurauksia eli koko kansakunnan etua.
Hallituksen tulisi luoda edellytykset työmarkkinoiden ja yritysten investointi- ja tuootantopäätösten vuorovaikutukselle niin, että yritysten investointihalukkuun kasvaa ja tuotantopäätöksissä päädytään säilyttämään tuotantoa Suomessa. Eläkeikä on yksi merkittävä indikaattori ja tällä hetkellä valitettavasti vaikutukseltaan negatiivinen, työtä Suomesta pois siirtävä.
Innovaatioita Suomessa riittää, ongelma on niiden kaupallistamisessa. Ei se Applen läpyskä ole teknisesti maailman huippua, päinvastoin, varsin alkeellinen. Apple kuitenkin on onnistunut luomaan tuotteensa ympärille markkina hypeä joka saa ihmiset ostamaan i-padeja ja muita applen tuotteita.Kilpailukyvystä kaikki on kiinni. Siitä en ole eri mieltä. Mutta syyt miksi kilpailukyky on heikentynyt, eivät ole niitä, jotka luettelit. Kun tarkastellaan viesntiteollisuutemme kolmesta tukijalasta kahta eli metsäteollisuutta ja it-teollisuutta, syyt kilpailukyvyn rapautumiseen liittyvät ihan muihin asioihin kuin eläkemaksuihin tai rikkidirektiiviin.
Metsäteollisuuden osalta kyse on globaalista ylikapasitetista ja sanomalehtipaperin kysynän vähentymisellä. Metsäteollisuus itse perustelee teollisuutensa alasajoa Suomessa myös sillä, että täytyy siirtyä lähemmäs markkinoita ja sillä, että kotimainen raaka-aine on liian kallista. Miten mahtavat eläkemaksut ja rikkidirektiivi vaikuttaa kotimaisen raaka-aineen kalleuteen? Kotimainen raaka-aine on ollut ajoittain niin kallista, että energiarisujakin on tuotu Venäjältä. Kun metsäteollisuus on valittanut enemmän raaka-ainekuluja kuin työvoimakuluja, niin voi yrittää katsella uudelleen, missä se kustannusten sylttytehdas on.
Nokian johtaman it-alan vaikeudet eivät myöskään johdu työvoimakustannuksista vaan Nokian osalta pelkästään siitä, että tuotteet eivät ole enää käyneet kaupaksi. Nokia tuudittautui hyvän olon tunteeseen ja unohti kehittää tuotteitaan ripeästi. Nyt se on sitten tullutkin jälkijunassa ihan hyvällä tuotevalikoimalla, mutta Windows-pohjaiset laitteet eivät vaan ota tulta alleen.
Metalliteollisuudella on mennyt paremmin ja sitä paremmin, mitä enemmän kyse on jalostuksesta ja esim. cleantech -ajattelun ottamisesta mukaan. Sellaiset yritykset kuin Outotech ja Wärtsilä ovat hyviä esimerkkejä tästä ajattelusta. Niidenkään ei ole tarvinnut valittaa mistään työvoimakuluista ja rikkidirektiivistä, kun se pääasia eli tuotevalikoima on kunnossa.
Olen alusta alkaen yrittänyt kertoa, että eläkeiän noston perimmäinen tausta on työn tarjonnan lisäämisessä, jotta palkkakustannukset saadaan pidettyä alhaana. Silloin kun jo Vanhasen lumihankiretkien aikaan tämän kerroin, ajatus tyrmättiin täällä tyystin. On mukava nähdä, että nyt joku muukin osuu ihan naulna kantaan. Eläkeiän pitkän aikavälin vaikutukset ovat hämärän peitossa. Asiasta ei taida olla oikein mitään taloustieteellistä näyttöä. Siis siitä, että talous vähitellen sopeutuisi työn tarjonnan kasvuun. Näyttää jopa siltä, että talous ei ole sopeutunut edes työn tarjonnan vähentymiseen, kun työttömyys on ollut ihan eri tasolla kui joskus 70-luvulla, kun automaatio ei vielä korvannut samassa määrin lihasvoimaa.
En ole havainnut sitä, että SAK/SDP olisi tyrmännyt eläkeiän nostamisen. Itse asiassa työmarkkinajärjestöt tulevat käymään asiasta neuvotteluja niin, että uusi eläkemalli voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2017 alusta. Sen sijaan mainitut tahot eivät ole nähneet asiassa hötkyilyn aihetta. Meillä ei ole ollut sellaisia syitä, jotka olisivat edellyttäneet eläkeiän pikaista nostoa, ellei nyt sitten mainittua vaikutusta palkkoihin oteta lukuun. SDP/SAK nyt tuskin sen tähyää siihen, että palkansaajien palkkakehitystä tulisi tieten tahtoen hillitä. Hallitushan jo sentään teki päätöksiä yritysveron alentamiseksi ja yrittäjien tulonmuodostuksen parantamiseksi ilman mitään kompensaatiota palkansaajille.
Innovaatioita on monenlaisia ja surkein esimerkki lienee kepulaisella vimmalla ylösajattu Talvivaaran nikkelikaivos. Ongelmia syntyi, kun oli kepuministereillä oli kiire oikein joukolla päästä muuraamaan Talvivaaraan peruskiviä. Toiminnan ympäristösuunnittelu unohtui siinä sivussa ja hötkyily kostautui sitten nähdyllä tavalla. Toivoa sopii, ettei toiselle suurelle Kepuprojektille eli Pyhäjoen ydinvoimalalle tule samanlaisia vaikeuksia. Pakosta tulee mieleen se, että kaikki mihin Kepu koskee, muuttuu p-ksi.
- Hallitus remonttiin
Aivan aluksi hallituspuolueiden pitäisi lopettaa tyhjäpäinen töistensa syyttely. Kataisen ja Urpilaisen pitäisi laittaa omien puolueidensa edustajille tiukkasanainen viesti jossa käsketään jättämään nokittelu ja keskittymään maan asioiden hoitoon. Pienpuolueille viesti voisi mennä näiltä kahdelta yhdessä sen sisältöisenä, että yksikin pullikointi vielä niin hallitusovi heilahtaa ja puolue on ulkona. Tämä erityisesti Arhinmäelle ja Vihreille.
Hallituksen toimitakyvyn palauttaminen on uskottavuuskysymys. Kun uskottavuus saadaan paremmalle tolalle voidaan odottaa niin elinkeinoelämän kuin työmarkkinajärjestöjen sitoutuvan talkoisiin joilla Suomi nostetaan taas kasvun uralle.
Kannatat näemmä liittokohtaista tai jopa yrityskohtaista (sanot: yritykset joilla menee hyvin maksavat paremmin) palkkaratkaisua. Se tuskin on lääke, oikeampi lääke olisi usemman vuoden totaalinen palkkamaltti kaikilla aloilla. >>>Lapsia ja nuoria tulee kannustaa kaikin voimin opiskelemaan. Niille vanhemmille, jotka suosivat aikuistuvien nuoriensa notkumista syrjäkylien maitolaitureilla ja kylän ainoalla snagarilla, pitää sen sijaan asettaa tuntuva sakko. >Hän nimittäin kuvittelee, että liikennöinti voidaan tulevaisuudessa hoitaa sähköautoilla. Kyllä akut kestävät sen päivittäisen 50 km ajon. Ihme, etteivät kepulaiset ärähtäneet tälle Matin visiolle.
- Samaa mieltä osin
Tuosta koulutusasiasta olen paljolti samaa mieltä. Korkealoulutuksessa olemme menneet aivan liian pitkälle kun 40 % ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Jonkun on tehtävä ne käytännön työtkin, tai sitten maahanmuutoa on alettava todenteolla lisäämään. Korkeakoulutukseen valikointia pitäisi myös tiukentaa, tälläkin palstalla olemme nähneet pari esimerkkiä siitä, kuinka korkeakoulututkinto ei tarkoita sivistystä ja osaamista, avaaja yksi näistä joille koulutuskaan ei ole suonut laaja-alaista asioiden ymmärrystä.
Meillä pitää siis kouluttaa ihan perinteisen ammattitutkinnon suorittajia paljon lisää. Lainsäätäjällä on vaan erikoinen tapa vaikeuttaa ihan perusammattienkin pariin hakeutumista. Esimerkiksi kuljetusalalle on asetettu sellaiset pätevyysvaatimukset, että kohta täällä ei ole yhtään suomalaista rekka- tai bussikuskia. Onko se sitten turvallisempaa kun jostain Puolasta tai Romaniasta tulee tänne oman maansa lisenssillä ajavia halpakuskeja?
Tuota sähköauto höpinää en ymmärrä. Ensinnäkin, onhan se sähkökin jotenkin tuotettava, emme voi ajatella kuten vihreät, että töpselistähän se sähkö tulee. Sähköauton tuotantovaiheen hiilijalanjälki on niin korkea, että ajossa mahdollisesti (lataussähkön tuotantotavasta riippuen) syntyvä hiilidioksidipäästöjen pieneneminen ei sitä kompensoi pienillä ajomäärillä. Ja suuriin ajomääriin sähköauto taas ei sovi pienen toimintasäteen vuoksi. Koko sähköautoilu on pelkkää viherpesua, poltttomoottoriautojen kehitys (kulutuksen väheneminen) on ollut nopeaa eikä henkilöauto enää ole ilmastonmuutos mielessä hirvittävä ongelma. Lentomatkustelu, etenkin lomamatkailu ihan vaan huvin vuoksi, on paljon pahempi ilmastonmuutoksen kannalta. Samaa mieltä osin kirjoitti:
Tuosta koulutusasiasta olen paljolti samaa mieltä. Korkealoulutuksessa olemme menneet aivan liian pitkälle kun 40 % ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Jonkun on tehtävä ne käytännön työtkin, tai sitten maahanmuutoa on alettava todenteolla lisäämään. Korkeakoulutukseen valikointia pitäisi myös tiukentaa, tälläkin palstalla olemme nähneet pari esimerkkiä siitä, kuinka korkeakoulututkinto ei tarkoita sivistystä ja osaamista, avaaja yksi näistä joille koulutuskaan ei ole suonut laaja-alaista asioiden ymmärrystä.
Meillä pitää siis kouluttaa ihan perinteisen ammattitutkinnon suorittajia paljon lisää. Lainsäätäjällä on vaan erikoinen tapa vaikeuttaa ihan perusammattienkin pariin hakeutumista. Esimerkiksi kuljetusalalle on asetettu sellaiset pätevyysvaatimukset, että kohta täällä ei ole yhtään suomalaista rekka- tai bussikuskia. Onko se sitten turvallisempaa kun jostain Puolasta tai Romaniasta tulee tänne oman maansa lisenssillä ajavia halpakuskeja?
Tuota sähköauto höpinää en ymmärrä. Ensinnäkin, onhan se sähkökin jotenkin tuotettava, emme voi ajatella kuten vihreät, että töpselistähän se sähkö tulee. Sähköauton tuotantovaiheen hiilijalanjälki on niin korkea, että ajossa mahdollisesti (lataussähkön tuotantotavasta riippuen) syntyvä hiilidioksidipäästöjen pieneneminen ei sitä kompensoi pienillä ajomäärillä. Ja suuriin ajomääriin sähköauto taas ei sovi pienen toimintasäteen vuoksi. Koko sähköautoilu on pelkkää viherpesua, poltttomoottoriautojen kehitys (kulutuksen väheneminen) on ollut nopeaa eikä henkilöauto enää ole ilmastonmuutos mielessä hirvittävä ongelma. Lentomatkustelu, etenkin lomamatkailu ihan vaan huvin vuoksi, on paljon pahempi ilmastonmuutoksen kannalta.En ottanut kantaa sähköautojen ja polttomoottoriautojen hiilijalanjälkiin, enkä otakaan. Kannatan öljykriisin nähneenä sähköautojen kehittämistä enemmän öljyn riittävyyden näkökulmasta ja siksi, että valtaosa öljyvaroista tuotetaan poliittisesti epäluotettavissa muslimivaltioissa. Toisaalta ydinvoimaan varauksellisesti suhtautuvana myönnän, että sähkön lisätuotanto autoliikennettä varten on ongelmallista.
Joka tapauksessa monet suuret autotehtaat ottivat 2000-luvun lopulla hybridiautot tuotanto-ohjelmaansa ja vain maailmantalouden vaikeudet ovat viivästyttäneet hybridiauton voittokulun alkamista. Muuta ei mene kuin 15-20 vuotta, kun suurin osa valmistetuista autoista on hybridejä. Meillä Suomessa korkean autoveron maassa siihen menee varmaan pitempään.
Puhtaat sähköautot jäävät vähemmistöön, mutta niidenkin tuotanto tulee lisääntymään akkuteollisuuden kehittymisen myötä. Litium-varantojemme vuoksi me suomalaiset voimme suorastaan toivoa sitä.- höpö höpö höps
Samaa mieltä osin kirjoitti:
Tuosta koulutusasiasta olen paljolti samaa mieltä. Korkealoulutuksessa olemme menneet aivan liian pitkälle kun 40 % ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Jonkun on tehtävä ne käytännön työtkin, tai sitten maahanmuutoa on alettava todenteolla lisäämään. Korkeakoulutukseen valikointia pitäisi myös tiukentaa, tälläkin palstalla olemme nähneet pari esimerkkiä siitä, kuinka korkeakoulututkinto ei tarkoita sivistystä ja osaamista, avaaja yksi näistä joille koulutuskaan ei ole suonut laaja-alaista asioiden ymmärrystä.
Meillä pitää siis kouluttaa ihan perinteisen ammattitutkinnon suorittajia paljon lisää. Lainsäätäjällä on vaan erikoinen tapa vaikeuttaa ihan perusammattienkin pariin hakeutumista. Esimerkiksi kuljetusalalle on asetettu sellaiset pätevyysvaatimukset, että kohta täällä ei ole yhtään suomalaista rekka- tai bussikuskia. Onko se sitten turvallisempaa kun jostain Puolasta tai Romaniasta tulee tänne oman maansa lisenssillä ajavia halpakuskeja?
Tuota sähköauto höpinää en ymmärrä. Ensinnäkin, onhan se sähkökin jotenkin tuotettava, emme voi ajatella kuten vihreät, että töpselistähän se sähkö tulee. Sähköauton tuotantovaiheen hiilijalanjälki on niin korkea, että ajossa mahdollisesti (lataussähkön tuotantotavasta riippuen) syntyvä hiilidioksidipäästöjen pieneneminen ei sitä kompensoi pienillä ajomäärillä. Ja suuriin ajomääriin sähköauto taas ei sovi pienen toimintasäteen vuoksi. Koko sähköautoilu on pelkkää viherpesua, poltttomoottoriautojen kehitys (kulutuksen väheneminen) on ollut nopeaa eikä henkilöauto enää ole ilmastonmuutos mielessä hirvittävä ongelma. Lentomatkustelu, etenkin lomamatkailu ihan vaan huvin vuoksi, on paljon pahempi ilmastonmuutoksen kannalta.ihan tuubaa koko juttusi koulutuksesta, ja siitä että koulutamme liikaa.
Tosiasiassa perusasteen työpaikat ovat vähentyneet 65% kolmessakymmenessä vuodessa.
Kannattaa tutustua
tässä lyhyesti
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288581663936.html
tässä lisää
http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/30/
Ei meillä enää ole perusasteen työpaikkoja, liukuhihnatehtaat on kiinassa ja maa- ja metsätalous tehostuu, kohta ne työllistävät yhdessä alle 100 000 työntekijää kun aikaisemmin puoli miljoonaa. Jos haluamme korkeaa elintasoa pitää kouluttaa niin paljon kuin mahdollista yliopisto- ja korkea-asteella sekä keskia-asteella, kyllä insinöörejä tarvitaaan niitä innovaatioita suunnittelmaan sekä pelejä koodaamaan, tehtaat on jatkossakin siellä missä on saaavilla halpaa työvoimaa (vai haluaako joku että suomessa on tämä halpatyövoima). höpö höpö höps kirjoitti:
ihan tuubaa koko juttusi koulutuksesta, ja siitä että koulutamme liikaa.
Tosiasiassa perusasteen työpaikat ovat vähentyneet 65% kolmessakymmenessä vuodessa.
Kannattaa tutustua
tässä lyhyesti
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288581663936.html
tässä lisää
http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/30/
Ei meillä enää ole perusasteen työpaikkoja, liukuhihnatehtaat on kiinassa ja maa- ja metsätalous tehostuu, kohta ne työllistävät yhdessä alle 100 000 työntekijää kun aikaisemmin puoli miljoonaa. Jos haluamme korkeaa elintasoa pitää kouluttaa niin paljon kuin mahdollista yliopisto- ja korkea-asteella sekä keskia-asteella, kyllä insinöörejä tarvitaaan niitä innovaatioita suunnittelmaan sekä pelejä koodaamaan, tehtaat on jatkossakin siellä missä on saaavilla halpaa työvoimaa (vai haluaako joku että suomessa on tämä halpatyövoima).Ei kai nimimerkki "Samaa mieltä osin" perusasteen työpaikoista puhunutkaan, vaan halusi lisää ammattitutkinnon suorittajia korkeakoulututkinnon suorittaneiden kustannuksella.
On päivänselvää, ettei työelämään kannata enää lähteä pelkällä peruskoulupohjalla, vaikka ammattitaidoton sattuisi sattumalta tai suhteilla saamaankin vähäksi aikaa työpaikan.
Itse uusisin koko ammattikoulutusjärjestelmän Suomessa niin, että opinnoista siirrytään käytännön työelämään nykyistä nopeammin, mutta toisaalta koulutus kestää periaatteessa koko työuran jatko-opinnoin ja työn rinnalla. Jos ammatti näyttää poistuvan, ei riitä enää jatkokoulutus samaan ammattiin, vaan aletaan valmistautua joustavasti ammatinvaihtoon.
Tähänhän on käytännössä jo ajauduttu, kun suuret määrät ammatteja on hävinnyt kokonaan tai tiedot ovat vanhentuneet. Tämä on kuitenkin tapahtunut melko kankeasti: uuteen ammattiin on voinut kouluttautua vasta siinä vaiheessa, kun työpaikka on mennyt alta ja työvoimahallinto ohjannut työttömien aikuiskoulutukseen. Motivaatio ei ole siinä vaiheessa kovin korkea, koska edes uusi koulutus ei takaa työtä ammatissa, johon kouluttautuu.
Jos jo lähtökohtana olisi, että todennäköisesti ammatti häviää, uusia taitoja ryhdyttäisiin opettamaan vähitellen jo siinä vaiheessa, kun työtä vielä on. Koskaan ei ajauduttaisi nollatilanteeseen. Tämä koulutusjärjestelmä olisi myös työnantajien etu, koska se pitäisi työvoiman osaamistason korkealla ja toisaalta nousevilla aloilla osaavaa työvoimaa olisi välittömästi saatavana.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Ei kai nimimerkki "Samaa mieltä osin" perusasteen työpaikoista puhunutkaan, vaan halusi lisää ammattitutkinnon suorittajia korkeakoulututkinnon suorittaneiden kustannuksella.
On päivänselvää, ettei työelämään kannata enää lähteä pelkällä peruskoulupohjalla, vaikka ammattitaidoton sattuisi sattumalta tai suhteilla saamaankin vähäksi aikaa työpaikan.
Itse uusisin koko ammattikoulutusjärjestelmän Suomessa niin, että opinnoista siirrytään käytännön työelämään nykyistä nopeammin, mutta toisaalta koulutus kestää periaatteessa koko työuran jatko-opinnoin ja työn rinnalla. Jos ammatti näyttää poistuvan, ei riitä enää jatkokoulutus samaan ammattiin, vaan aletaan valmistautua joustavasti ammatinvaihtoon.
Tähänhän on käytännössä jo ajauduttu, kun suuret määrät ammatteja on hävinnyt kokonaan tai tiedot ovat vanhentuneet. Tämä on kuitenkin tapahtunut melko kankeasti: uuteen ammattiin on voinut kouluttautua vasta siinä vaiheessa, kun työpaikka on mennyt alta ja työvoimahallinto ohjannut työttömien aikuiskoulutukseen. Motivaatio ei ole siinä vaiheessa kovin korkea, koska edes uusi koulutus ei takaa työtä ammatissa, johon kouluttautuu.
Jos jo lähtökohtana olisi, että todennäköisesti ammatti häviää, uusia taitoja ryhdyttäisiin opettamaan vähitellen jo siinä vaiheessa, kun työtä vielä on. Koskaan ei ajauduttaisi nollatilanteeseen. Tämä koulutusjärjestelmä olisi myös työnantajien etu, koska se pitäisi työvoiman osaamistason korkealla ja toisaalta nousevilla aloilla osaavaa työvoimaa olisi välittömästi saatavana.Ei oikein onnistu. Nykyisellä tahdilla opiskellaan kolme vuotta kahden vuoden opintomäärä ja silläkin saadaan vain perustaidot opetettua. Työnantajat haluavat kuitenkin valmiin työntekijän. Entisaikojen tapaan kouluttaa työssä ei ole yleensä tahtoa.
Toisaalta nykyinen koko koulutusjärjestelmä on niin jäykkä ettei se pysty muuntumaan nopeasti, opetussuunnitelmien muuttaminen vie vuosia. Kun ennustaminen on mahdotonta, koulutusjärjestelmä on aina kehityksestä pahasti jäljessä.
Työnantajat eivät näytä olevan kovin kiinnostuneita koulutukseen osallistemaandv8_nightmare kirjoitti:
Ei oikein onnistu. Nykyisellä tahdilla opiskellaan kolme vuotta kahden vuoden opintomäärä ja silläkin saadaan vain perustaidot opetettua. Työnantajat haluavat kuitenkin valmiin työntekijän. Entisaikojen tapaan kouluttaa työssä ei ole yleensä tahtoa.
Toisaalta nykyinen koko koulutusjärjestelmä on niin jäykkä ettei se pysty muuntumaan nopeasti, opetussuunnitelmien muuttaminen vie vuosia. Kun ennustaminen on mahdotonta, koulutusjärjestelmä on aina kehityksestä pahasti jäljessä.
Työnantajat eivät näytä olevan kovin kiinnostuneita koulutukseen osallistemaanTyönantajat on pantava osallistumaan koulutusjärjestelmän uudistamiseen! Ei kuitenkaan kepin, vaan porkkanan avulla. Olen ymmärtänyt, että suurimpana esteenä työnantajien haluttomuuteen on nykyisen järjestelmän byrokraattisuus. Työssäoppimisjärjestelmä on uusittava joustavammaksi, vaikka edes minun lyhyesti esittämääni kokonaisuudistusta ei toteutettaisi.
Tämä nykyinen koulutushullutus sai alkunsa 1980-luvulla. Silloin joku sai päähänsä, että tutkintojen suoritusaikoja on pidennettävä 50-100 prosentilla, vaikka ei olisi tarvettakaan. Myöhemmin vielä vanhojen kunnon opistotutkintojen tilalle tuli ammattikorkeakoulut. Tietääkseni kuitenkaan kukaan työnantaja ei ollut kaivannut työntekijöiltään valmiuksia laatia sellainen alkeellinen opinnäyte, joka kaiketi ammattikorkeakoulu- ja opistotutkinnon toisistaan erottaa.- dv8_nm
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Työnantajat on pantava osallistumaan koulutusjärjestelmän uudistamiseen! Ei kuitenkaan kepin, vaan porkkanan avulla. Olen ymmärtänyt, että suurimpana esteenä työnantajien haluttomuuteen on nykyisen järjestelmän byrokraattisuus. Työssäoppimisjärjestelmä on uusittava joustavammaksi, vaikka edes minun lyhyesti esittämääni kokonaisuudistusta ei toteutettaisi.
Tämä nykyinen koulutushullutus sai alkunsa 1980-luvulla. Silloin joku sai päähänsä, että tutkintojen suoritusaikoja on pidennettävä 50-100 prosentilla, vaikka ei olisi tarvettakaan. Myöhemmin vielä vanhojen kunnon opistotutkintojen tilalle tuli ammattikorkeakoulut. Tietääkseni kuitenkaan kukaan työnantaja ei ollut kaivannut työntekijöiltään valmiuksia laatia sellainen alkeellinen opinnäyte, joka kaiketi ammattikorkeakoulu- ja opistotutkinnon toisistaan erottaa.Ei varmaan kaipaakkaan. Peruskoulutuksen ongelma on jäykkyys ja hitaus. Aikuiskoulutus laitokset on alamaissa kun sekä pk-seudulla että pohjanmaalla kävi käry laskutetuista mutta pitämättömistä kursseista. ne olisivat kuitenkin joustava elinikäisen koulutuksen paikka.
dv8_nm kirjoitti:
Ei varmaan kaipaakkaan. Peruskoulutuksen ongelma on jäykkyys ja hitaus. Aikuiskoulutus laitokset on alamaissa kun sekä pk-seudulla että pohjanmaalla kävi käry laskutetuista mutta pitämättömistä kursseista. ne olisivat kuitenkin joustava elinikäisen koulutuksen paikka.
Tuo minun mallini koulutusjärjestelmän uusimiseksi olisi ammattikoulutuksen (mukaan lukien amk-koulutus) ja aikuiskoulutuksen risteytys. Toisin sanoen aikuiskoulutuslaitosten opetus ei olisi nykyisessä laajuudessa erillistä "aikuisten" (työttömien) koulutusta, joka ajoittuu vaiheeseen, jolloin on jo tipahdettu kehityksen kelkasta. Toki työttömyyttä ennalta ehkäisevää opetusta aikuisoppilaitokset itsekin mielellään nykyisin antaisivat, mutta yhteiskunta ei ole tätä kovin vakavasti ottanut.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Tuo minun mallini koulutusjärjestelmän uusimiseksi olisi ammattikoulutuksen (mukaan lukien amk-koulutus) ja aikuiskoulutuksen risteytys. Toisin sanoen aikuiskoulutuslaitosten opetus ei olisi nykyisessä laajuudessa erillistä "aikuisten" (työttömien) koulutusta, joka ajoittuu vaiheeseen, jolloin on jo tipahdettu kehityksen kelkasta. Toki työttömyyttä ennalta ehkäisevää opetusta aikuisoppilaitokset itsekin mielellään nykyisin antaisivat, mutta yhteiskunta ei ole tätä kovin vakavasti ottanut.
On puhuttu pitkään elinikäisestä koulutuksesta, tekoja vaan ei näy. On selvää, että tulevaisuudessa ammatteja syntyy ja loppuu, joten koulutusta tarvitaan.
Työpaikkoja lopuu enemmän kuin syntyy, erityisesti savupiipputeollisuudessa. On aika vaikea kouluttaa jotain 40-50v koneenhoitajaa täysin uuteen ammattiin.
Opetusjärjestelmä on liian byrokraattinen tekemään suurempia muutoksia tai ainakin se kestää kauan. Työnantajia ei oikein kiinnosta, eikä ole aikaa paneutua asiaan ja osalla työvoimasta ei ole valmiuksia oppia uutta ammattia tai ammattia ollenkaan.
Muistaakseni jokunen kymmentä tuhatta nuorta on teillä tuntemattomilla eli heistä ei ole tietoa mitä tekevät virallisissa tilastoissa heitä ei näy.
Ihmettelen tuota jääräpäistä eläkeiän nostoa, pitäisi käyttää tuo energia nuorten ja nuorempien työpaikkojen luomiseen. Nämä asia eivät ilmeisesti ole raflaavia, joten ne eivät hallitusta kiinnosta. Yksi esimerkki oli laittaa opetusministeriksi alussa vanha politiikko palkintovirkaan.
Aihe on vakava, katselin hesarista tilastoa niin Suomen teollisuustuotanto oli EU maista pudonnut eniten. Taidamme olla oikeasti kuse ssa
- Kepu tuhosi työt
Miten talous saadaan nousuun? No tietysti Vanhasen (kesk) metodilla: irtisanotaan valtiolta ja kunnilta niin paljon kuin röyhkeys antaa myöten, ja jatketaan sekä fyysisesti että henkisesti väsyneiden eläkeikäisten työuria. Vanhukset pelastavat Suomen talouden.
Nuorten ja alle eläkeikäisten työurilla ei tiettävästi ole väliä, koska Vanhanen (kesk) ei niistä ole kovinkaan kuuluvasti maininnut.
Muistakaa tämä asia aina: Vanhanen (kesk) ystävineen järjesti parhaassa työiässä oleville työntekijöille irtisanomiset. Yli 14 000 työntekijää eivät Vanhasen (kesk) ja ystävien mielestä olleet työntekijöinä, veronmaksajina sekä kuluttajina millään lailla tärkeitä, eikä heidän haluilla jatkaa omia työuria ollut Vanhasen (kesk) ja ystävien mielestä mitään merkitystä. - J Utta
hih hih minä näytän paikan missä voitte työskennellä hih hih
- Näin oN
Jos palkat on nousseet 10 vuodessa 17% enemmän kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa ei voi ola vaikuttamatta kilpailukykyyn.
Suomen ongelma on liian korkea elintaso kilpailijamaihin (muihin euromaihin-) verrattuna.
Jos Suomi ei olisi eurossa elintasomme olisi sopiva, mutta euro aiheuttaa sen että elintasomme ei voi olla kovin paljon korkeampi kuin muissa euromaissa.
Saksa laski elintasoaan ja siellä talous lähti pyörimään positiiviseen suntaan. Saksa syö nyt kuormasta.Palkat ovat nousseet Suomessa enemmän kuin euroalueella, mutta tilastoa "vääristää" kuitenkin paljolti se, että palkkojen nousero tulee enimmäkseen suhteessa Saksaan. Jos Saksa puhdistettaisiin tästä pois, palkkojen nousussa euroalueella ei ole dramaattista eroa. Ja sitten kun huomioidaan vielä työn tuottavuuden kasvussa olevat erot, Suomen kilpailukykyasema näyttää jo paremmalta, mutta edelleen siinäkin suhteessa muihin kuin Saksaan. Suomalainen saa palkkaansa vastaan jonkun verran enemmän aikaiseksi kuin muiden euroalueiden väki (lukuun ottamatta Saksaa). Eli lähes kaikilla euromailla kilpailukyky on heikentynyt suhteessa Saksaan, mutta ei niinkään toisiinsa nähden.
Kiinteä valuuttakurssi vaikuttaa eniten asiaan. Saksa on hyötynyt jatkuvasti eurosta, kun taas muut ovat siitä jonkun verran suhteellisesti kärsineet. Saksalle oma valuutta olisi tässä suhteessa tuhoisa. Etelä-Euroopan maille puolestaan oma valuutta voisi olla jonkinlainen pelastus. Suomi, Itävalta ja Hollanti ovat tässä suhteessa enemmän neutraaleja. Euron ollessa ongelmissa, esimerkiksi Ruotsin kilpailukyky voi alkaa kärsiä liian vahvan valuutan vuoksi. Eli suhteessa Saksaan kärsimme eurosta, mutta suhteessa Ruotsiin tilanne on parantunut euron kurssin laskiessa.
On vaikea sanoa, olisiko omassa valuutassa pysyminen Suomelle etu. Jos kurssi olisi sidottu euroon, siitä ei olisi mitään iloa. Jos taas devalvaatiot olisivat mahdollisia, omalla valuutalla voitaisiin vauhdittaa vientiä ja laskea kansalaisten ostovoimaa. Se taas loisi valtavia paineita inflatoriseen kehitykseen ja korkeisiin korkoihin. Suo siellä, vetelä täällä.
Saksalaisten ei ole tarvinnut laskea elintasoaan. Saksalle euro on ollut niin suuri siunaus. Saksa on tosin ollut aiheuttamassa euron ongelmia. Saksalaiset pankit ovat myöntäneet auliisti lainoja lainaajan maksukykyä kovin paljon miettimättä. Kun rahaa on lainattu valtavat määrät esim. Kreikkaan, kreikkalaisilla on ollut varaa hankkia lainarahalla saksalaisia autoja ja muuta saksalaista laatukamaa. Nyt heillä ei ole vaan varaa maksaa lainojaan takaisin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad611179- 42891
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että327659- 51651
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116626- 51618
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38605- 93600
- 75576
- 56564