Siinä kysymys ateisteille ja teisteille. Toivottavasti vastaatte rehellisesti :D Ja oon itte ateisti
Mikä oli peruskoulun tai siihen verrattavan lukuaineiden ka?
Omani on 8,2
24284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Onk tääkin jotain älykkyyslistausta? Koulun keskiarvot ei kerro älykkyydestä. Ne kertovat yhtä hyvin tunnollisuudesta tai sopeutuvuudesta. Niiden perusteella myös tytöt otaitaa olla älykkäämpiä kuin pojat.
Usein näkyy joillakin nimeltä mainitsemattomilta kirjoittajilta puutteita ihan peruskoulu tiedoista. Siksi uteliaisuutta läksin kysymään.
Tytöt ovat muutenkin älykkäämpiä kuin pojat...
"Niiden perusteella myös tytöt otaitaa olla älykkäämpiä kuin pojat."
Minusta molemmilla on omat vahvuutensa, mutta en ehdi alkaa niitä erittelemään. Työt kutsuu...
Tarkoitatko puutteita peruskoulutiedoissa? Kuten oikeinkirjoitus?
Voi senkin ottaa huomioon :D
Peruskoulutieto on yhdyssana. Nekin opetellaan peruskoulussa jo melko aikaisessa vaiheessa.
Läksit kysymään uteliaisuutta? Löytyikö sitä? Vai tarkoititko kenties läksiväsi uteliaisuuttasi kysymään?
Oikeinkirjoitus muuten on perustason peruskoulutaito.
"Mikä oli peruskoulun tai siihen verrattavan lukuaineiden ka?"
En muista. Jossain 8 tienoilla se oli. Nykyään se on kuitenkin merkityksetöntä, koska en jättänyt opintojani peruskoulutasolle.
Voin oikein hyvin vastata tuohon. Koulussa vallitseva oppimistapa ei ole koskaan ollut minulle sopiva. En siis ikinä viihtynyt koulussa. Keskiarvoni taisi olla pikkaisen päälle kuusi. Mikä on melko hyvä, kun ei koskaan lukenut tai tehnyt läksyjä.
Minulle oli aina kaikki kirjat laukussa, joten olin siinä mielessä valmis. Inhosin koulua.
Olen tekemällä ja itseopiskelulla oppiva ihminen. Kouluarvosanat eivät kokemukseni mukaan kerro ihmisen älykkyydestä niin paljon kuin luullaan. Se kertoo enemmänkin siitä, kuinka paljon pystyy opettelemaan ulkoa. Sisäistämistä kouluopiskelu ei juurikaan vaadi.
Tekemieni testien mukaan olen ihan älykäs ja ympäristöltä saaman palautteenkin mukaan kuulun ihan älykkääseen ihmisjoukkoon. Joten en valita ollenkaan.
Suurimmat puutteeni muiden mielestä lienevät kunnianhimon ja kilpailuhenkisyyden puutteet . Itse en koe edes noiden puuttumista ongelmana.
En ole peruskoulua käynyt, oppikoulun ja lukion kylläkin. En muista keskiarvoja, kai ne siinä kahdeksan paikkeilla oli. Matematiikka laski keskiarvoa, en ole koskaan tajunnut siitä juuri mitään. Kielet, äidinkieli ja reaaliaineet sen sijaan menivät hyvin.
En lähtenyt jatkamaan lukuja, vaan menin töihin. Jossain vaiheessa harmitti, mutta ei enää. Omillani olen toimeen tullut ja se riittää minulle. Maailmassa on paljon mielenkiintoisia asioita joihin haluan tutustua, eikä niistä koulussa juuri mitään opi.
Hyvä huomio. Minullakin on oppikoulun ja lukion päästötodistukset, ei peruskoulun.
En edes muistanut tuota vissiä eroa.
En tiedä minkä ikäinen olet, mutta minun aikanani meidän kunnassa ei ollut vielä peruskoulua. Kansakoulusta mentiin joko oppikouluun tai kansalaiskouluun. Pari vuotta nuorempi serkkuni kävikin jo peruskoulua, joka silloin oli nimellä kokeiluperuskoulu.
Sama juttu, menin kansakouluun ja neljännen jälkeen pyrin oppikouluun. Kävin oppikoulun ja sitten lukion. Peruskoulu tuli pari vuotta minua nuoremmille.
Mulla oli aina ala-asteelta lukioon asti välillä 8.1.-8.7. Tärkeintä koulussa oli liikunta ja luokkien väliset matsit esim. sählyssä ja tietenkin kaverit. Lukiossa aloin lintsata paljon, koska jotenkin vihasin koulunkäyntiä. Kaikkien yllätykseksi - omanikin - kirjoitin sitten kuitenkin ylioppilaaksi ja sain kaikista aineista Laudaturin. Tyypillinen poika siis - olin mennyt kirjoituksiin asti alisuorittaen, koska koulu tuntui vankilalta.
En kuitenkaan usko, että kouluarvosanat juurikaan korreloivat älykkyyden kanssa, eivätkä varsinkaan elämässä menestymisen. Älykkyystestithän luotiin ensimmäisen maailmansodan aikaan mittaamaan nopeasti, onko miehessä upseeriainesta. Ne olivat lähinnä loogis-formaalista päättelyä mittaavia. Tämä kapea käsitys älykkyydestä on näkynyt myös koulussa - paljon kielioppia, paljon matikkaa, vähän inspiraatiota. Monet psykologit, kuten Howard Gardner, ovat kuitenkin mieltä, että älykkyyden lajeja on vähintään seitsemän, ellei peräti yhdeksän ja aivot oppivat ja kehittyvät elämän läpi.
Kouluissa pitäisi selvästi nostaa taito- ja taideaineiden profiilia ja tuntimääriä. (Maailmankatsomukseni on siis kristillis-humoristinen.)
MInulla peruskoulun 8.65 ja lukion 8.8 ja ylioppilaskirjoitusten yleisarvosana L.
Se, kertovatko nuo mistään älykkyydesta, on vähän epävärmaa. Ehkä koulu vain sopi minulle kohtuu hyvin...
Ja olen siis ateisti.
Eipä arvosanat juurikaan mitään kerro, jokainen pystyy jos on halua ja motivaatiota oppimaan. Loppujen lopuksi sehän on vain lukemista ja luetun muistamista.
Vähän yli 7, mikä oli mielestäni saavutus. Ysillä taisin vähän retkahtaa, lintsasin eikä muutenkaan paljoa kiinnostanut. Otin sitten itseäni niskasta kiinni ja tsemppasin kevätlukukaudella, muuten veikkaan että keskiarvoni olisi ollut siinä 6 hujakoilla. :)
8.36. Kuutonen kirkkohistoriasta ja tuplasin viidennen ja seitsemännen luokan ruotsin vuoksi (ruotsinopettajani ja minä emme tulleet lainkaan toimeen keskenämme). Muut aineet olivatkin sitten melko hyviä.
Tällä henkilöllä oli peruskoulun lukuaineiden keskiarvo 9,1.
Peruskoulun päättyessä 8,7 lukuaineet. Kielet heikoilla seiskan paikkeilla, muut lukuaineet ysejä.
Aika heikoilla siis tämä hihhuli.
Lieni lukion päättötodistuksessa jotain 8,6 tms. Yleisarvosana kirjoituksissa oli M.
Tämä kysymys on taas silla rajalla että onko haisevaa itsensäkehumista jos vastaa tällaiseen? Koska 8,9 ei ole kärkinoteeraus, niin menköön nyt tämän kerran.
Keskiarvo peruskoulussa oli 6.9 ja nyt yliopistossa. :)