Akateeminen työttömyys

työtön KM

No millaisia kokemuksia teillä on? Onko yliopisto koulutus kannattanut? Itse valmistuin viime elokuussa kasvatustieteen maisteriksi (en opettajaksi) eikä kutsua yhteenkään työhaastatteluun ole kuulunut, hakemusta ja CV olen käynyt näyttämässä yliopiston rekrypalveluissa, mutta ei ollut mitään suurempaa huomautettavaa, töitä ei siis vain ole? ja kun ei saa työtä ei ole työkokemusta jne... 6 vuotta opiskellessa hukkaan? http://www.kauppalehti.fi/etusivu/akateemisten tyottomyys 26 prosenttia/201305427919

132

10025

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ikityötön

      No ei tosiaan ole kannattanut. Valmistuin vuonna 2006 valtiotieteen maisteriksi, pääaineena kansantaloustiede. Koko 7 vuotta olen ollut periaatteessa työtön, lukuunottamatta muutamia kertoja hanttihommissa. Nyt alan olla jo yhteiskunnasta syrjäytynyt pitkäaikaistyötön. Ainoat työt, mitä minulle on tarjolla ovat puhelinmyynti ja lumityöt talvisin. Puhelinmyyntiin olen niin lopen kyllästynyt, että olen päättänyt etten tee sitä enää koskaan, jäljelle jää siis vain työttömyyskortisto.

      Valmistuttuani hain töitä aktiivisesti yli vuoden ajan päivästä toiseen. Lähetin kymmenittäin hakemuksia, enkä yhtään kertaa päässyt edes haastatteluun. Ainoat yhteydenotot, joita työnantajilta sain olivat kirjeet, joissa luki: "Kiitämme kiinnostuksesta tehtävää kohtaan, mutta valitettavasti valinta ei tällä kertaa osunut sinuun". Huomioitavaa on myös se että tämä oli siis vuonna 2006, eli ns. hyvinä aikoina ennen talouskriisin alkua. Jos työnsaanti silloinkin oli mahdotonta, niin voi kuvitella kuinka vaikeaa se niille jotka nyt valmistuvat.

      • sama laulu täälläkin

        Samat kokemukset täälläkin. Valmistuin yliopistosta 2007 ja ei mitään saumoja saada työtä yhtään mistään, vaikka oli hyvät arvosanat ja kielitaitoakin löytyi (jopa tasokokein todistettuna). Ulkomailtakin oli kokemusta vuoden mittaisen vaihto-opiskelun verran, vaan eipä sekään näyttänyt mitään auttavan. Olisi pitänyt olla suhteita, jotta olisi saanut jalkaa oven väliin firmoissa, mutta kun ei sellaisia ollut niin homma tyssäsi. Jonkin aikaa jaksoin yrittää ja laitella hakemuksia, mutta kun tuloksena oli vesiperä toisensa jälkeen niin laajensin haun sitten ulkomaille. Muutaman viikon jälkeen sain paikan, en hääppöisen, mutta sentään työpaikan muualta Euroopasta. Sillä tiellä ollaan edelleen (työkin vaihtunut jo parempaan) ja paluu ei ole suunnitelmissa.


      • Näin minulla
        sama laulu täälläkin kirjoitti:

        Samat kokemukset täälläkin. Valmistuin yliopistosta 2007 ja ei mitään saumoja saada työtä yhtään mistään, vaikka oli hyvät arvosanat ja kielitaitoakin löytyi (jopa tasokokein todistettuna). Ulkomailtakin oli kokemusta vuoden mittaisen vaihto-opiskelun verran, vaan eipä sekään näyttänyt mitään auttavan. Olisi pitänyt olla suhteita, jotta olisi saanut jalkaa oven väliin firmoissa, mutta kun ei sellaisia ollut niin homma tyssäsi. Jonkin aikaa jaksoin yrittää ja laitella hakemuksia, mutta kun tuloksena oli vesiperä toisensa jälkeen niin laajensin haun sitten ulkomaille. Muutaman viikon jälkeen sain paikan, en hääppöisen, mutta sentään työpaikan muualta Euroopasta. Sillä tiellä ollaan edelleen (työkin vaihtunut jo parempaan) ja paluu ei ole suunnitelmissa.

        No eipä ole auttanut kokemustaan. Bisneksen pyörritäjät tulevat suhteilla ja he ottavat mieluummin nuoria ja kokemattomia johdettavikseen. Kun tulee yt:t, määräaikaiset saavat lähteä, mikä on toki tietty ihan oikeinkin. Pari vuotta sitten olin työpaikassa määrä-aikaisena ja kohta taloon haettiin yhtä pikkupäällikköä, joka tuli tietty vakinaiseksi. Hän tuli aivan eri alalta eikä edes koulutustausta vastannut oikein tehtävää. Nuori kaveri tuli siis talon ulkopuolelta suoraan pomokseni ja ensimmäiseksi sain opettaa häntä. Sitten yt:t ja kaikki määräaikaiset tietty ulos ja vähän muitakin.


      • alleshyres
        Näin minulla kirjoitti:

        No eipä ole auttanut kokemustaan. Bisneksen pyörritäjät tulevat suhteilla ja he ottavat mieluummin nuoria ja kokemattomia johdettavikseen. Kun tulee yt:t, määräaikaiset saavat lähteä, mikä on toki tietty ihan oikeinkin. Pari vuotta sitten olin työpaikassa määrä-aikaisena ja kohta taloon haettiin yhtä pikkupäällikköä, joka tuli tietty vakinaiseksi. Hän tuli aivan eri alalta eikä edes koulutustausta vastannut oikein tehtävää. Nuori kaveri tuli siis talon ulkopuolelta suoraan pomokseni ja ensimmäiseksi sain opettaa häntä. Sitten yt:t ja kaikki määräaikaiset tietty ulos ja vähän muitakin.

        Määräaikaisia ei välttämättä heidän tekemän kausiluonteisen työn takia ainakaan meillä ole yt:ssä vähennetty. Vaikea uskoa, että joku kuuskymppinen patu tekisi heidän tekemäänsä työtä...Valtiolla ehkä eri meininki.


      • adölfjsl

        Kannattaa varmaan harkita jotakin toista koulutusta sellaiselle alalle, jossa on takuuvarmasti työpaikkoja tarjolla kuten esim. hoitoala.

        Toisaalta jos olet valtiotieteen maisteri, niin kannattaisi harkita poliittiiseen toimintaan mukaan lähtemistä, sitä kautta voisi aueta myös työpaikka, koska voisi luoda suhdeverkoston.


      • 11+17
        adölfjsl kirjoitti:

        Kannattaa varmaan harkita jotakin toista koulutusta sellaiselle alalle, jossa on takuuvarmasti työpaikkoja tarjolla kuten esim. hoitoala.

        Toisaalta jos olet valtiotieteen maisteri, niin kannattaisi harkita poliittiiseen toimintaan mukaan lähtemistä, sitä kautta voisi aueta myös työpaikka, koska voisi luoda suhdeverkoston.

        Kaikkia tuo hoitoala vain ei oikein kiinnosta. Tiedän, että itse en soveltuisi sille ollenkaan. Piiloutuisin varmaan jonnekin vaatekomeroon tai olisin jatkuvasti sairaslomalla jos minut sellaiseen työhön pakotettaisiin. Ei kiinnosta lapset, ei sairaat, ei vanhukset - ainakaan noin työn merkeissä.


      • GamerGirl91
        11+17 kirjoitti:

        Kaikkia tuo hoitoala vain ei oikein kiinnosta. Tiedän, että itse en soveltuisi sille ollenkaan. Piiloutuisin varmaan jonnekin vaatekomeroon tai olisin jatkuvasti sairaslomalla jos minut sellaiseen työhön pakotettaisiin. Ei kiinnosta lapset, ei sairaat, ei vanhukset - ainakaan noin työn merkeissä.

        Puhumattakaan neula- ja sairaalakammoisista ihmisistä. Minulle on tehty muutama leikkaus ja edes vierailijana olo sairaalassa saa minut pahoinvoivaksi. Kaikenlainen ihmisen biologiaan liittyvä asia ahdistaa. En ole koskaan voinut koulun biologian tunnillakaan katsoa piirrettyjä kuvia sisäelimistä. Arvatkaapa pystyinkö käymään lukion BI4 kurssia. Onneksi se ei ollut pakollinen.

        Kammoksun myös neuloja enkä pysty edes katsomaan kun neula menee ihon alle.

        Voisin kuvitella muuten tekeväni hoitotyötä, muttakun ahdistaa niin perkeleesti kyseinen duuni. Nyt olen siivoojana. Tämä kelpaa kunnes valmistun uuteen ammattiin ja aion lähteä ulkomaille.


      • Eläkeläinen kymi
        sama laulu täälläkin kirjoitti:

        Samat kokemukset täälläkin. Valmistuin yliopistosta 2007 ja ei mitään saumoja saada työtä yhtään mistään, vaikka oli hyvät arvosanat ja kielitaitoakin löytyi (jopa tasokokein todistettuna). Ulkomailtakin oli kokemusta vuoden mittaisen vaihto-opiskelun verran, vaan eipä sekään näyttänyt mitään auttavan. Olisi pitänyt olla suhteita, jotta olisi saanut jalkaa oven väliin firmoissa, mutta kun ei sellaisia ollut niin homma tyssäsi. Jonkin aikaa jaksoin yrittää ja laitella hakemuksia, mutta kun tuloksena oli vesiperä toisensa jälkeen niin laajensin haun sitten ulkomaille. Muutaman viikon jälkeen sain paikan, en hääppöisen, mutta sentään työpaikan muualta Euroopasta. Sillä tiellä ollaan edelleen (työkin vaihtunut jo parempaan) ja paluu ei ole suunnitelmissa.

        "Muutaman viikon jälkeen sain paikan, en hääppöisen, mutta sentään työpaikan muualta Euroopasta. Sillä tiellä ollaan edelleen (työkin vaihtunut jo parempaan) ja paluu ei ole suunnitelmissa. "
        Suomesta pois vaan jos osaamista löytyy. Täällä on vaan tempputyöllistämistä, rahat on vähissä, kaikki maksaa ja tulevaisuutta ei voi rakentaa.


      • öolikujyhtgfrd

        Kun soitat minulle jotain kaupatakseni, niin voin auttaa sinua kuluttamaan aikaasi puhelinmyynnissä. Laitan luurin pöydälle ja voit jutella siihen niin kauan kuin haluat ja saat palkan hommastasi. Minäkin saan olla silloin rauhassa kun kukaan ei voi soittaa puhelimeeni.


    • kateellinen työnorja

      Näköjään minunkin olisi kannattanut opiskella yliopistossa jos se merkitsee sitä että voi olla hyvällä tekosyyllä vuosia jouten sen jälkeen. Itsellä on ammattikoulutus ja valitettavasti töitä on paljon ja niitä saa helposti. Olisi mahtavaa olla työtön hyvällä omatunnolla. En varmaan ikinä saisi mitään työttömyystukia, koska oman alan töitä on niin paljon tarjolla.

    • Työllistetty

      Yliopistossa kannattaa opiskella vain sellaisia tutkintoja joilla saa töitä - töiden saaminen myös edellyttää tarvittaessa, ja melko todennäköisesti, pois muuttamista Suomesta (Saksaan, yms.).

    • Ma(i)steri

      Itsekin valmistuin aikananai yliopistosta filosofian maisteriksi pahimman laman aikaan 1993. Ajattelin, että kyllä sillä koulutuksella töitä löytyy. Ei löytynyt. Sitten älysin alkaa suorittaa opetusharjoittelun eli pätevöityä alani opettajaksi, vaikka aiemmin olin sitä mieltä, ettei ikinä opettajaksi. Jo opetusharjoittelun aikana sain useita sijaisuuksia ja seuraavana syksynä sain opettajan töitä ja siitä asti olen ollut töissä.

      Alallani opettajan ammatti on lähes ainoa melko varmasti työllistävä suuntautumisvaihtoehto. Nyt tosin alani opettajia koulutetan moninkertaisesti tarpeeseen nähden. Yliopistot saavat rahaa tutkintojen määrästä.

      Pyyhkikää perseenne opinto-oppaiden loistavaa tulevaisuutta maalailevista asiantuntija- ja julkisen hallinnon johtotehtävistä. Julkinen hallinto on vähnetänyt juuri noita tehtäviä ja vähentää edelleen. Opiskelukavereista löytyy tosin tiedotuspäällikköä, diplomaattia, kaupunginjohtajaa, professoria, kustannuspäällikköä jne., mutta myös toistakymmentä vuotta työttöminä olleita ja pelkkiä pätkätöitä pitkien työttömyysputkien välissä tehneitä.

      Opiskelkaa aloja, jotka työllistävät, vaikkei se olisikaan juuri teidän suosikkinne. Olkaa valmiita muuttamaan työn perässä syrjäalueille ja vaikka ulkomaille. Itse olen muuttanut työn perässä useita kertoja ja koko perhe on ollut mukana. Vaimonikin on onneksi aina työllistynyt, vaikka jäi pois vakivirasta aikanaan muuton vuoksi.

    • ktt-joo

      kansantalous on kiva yleistietotiede, mutta työt kiven alla. Itse lähettelin muutamat kymmenet tai sadat hakemukset, kunnes aloin yrittäjäksi.

    • juna meni jo

      En kyllä ymmärrä näitä akateemisia pitkäaikaistyöttömiä. Olen itse koulutukseltani humanisti, ja ala, jolla työskentelen, on erittäin kilpailtu. Olen ollut valmistumiseni jälkeen muutaman kerran työttömänä, mutta en kovin pitkiä aikoja kerrallaan, ehkä keskimäärin noin kolme kuukautta.

      Väitän, että työelämästä syrjäytyminen alkaa jo opiskeluaikana. Olisi kiinnostavaa kuulla, ovatko aloittaja ja tähän ketjuun kirjoittanut kansantaloustieteilijä tehneet oman alansa töitä opiskeluaikana. Niitä oman alan hommia pitää hakea hiki päässä jo silloin! Mitä aikaisemmin, sen parempi.

      Monella akateemisella kuuluu yliopisto-opintoihin pakollisena harjoittelu. Harjoittelupaikka kannattaa valita sen mukaan, kuinka hyvät mahdollisuudet sieltä on saada myöhemmin töitä. Monilla ainejärjestöillä on myös jotain keikkatyöpalvelua, jonka kautta voi saada satunnaista oman alan työtä. Jo opiskeluaikana on hyvä verkostoitua eli tutustua opiskelukavereihinsa ja kysellä heiltä, mistä he ovat saaneet töitä, ja hakea sitten itsekin töitä samoista paikoista. Sivuaineita valitessaan kannattaa miettiä, millaisella osaamisella olisi työmarkkinoilla kysyntää jne.

      Pohja työmarkkinoilla pärjäämiseen luodaan jo opiskeluaikana. Jos kaikki nuo edellä mainitut asiat jättää tekemättä, varmaan on työnsaanti valmistumisen jälkeen vaikeaa! Akateemisten on kerta kaikkiaan tajuttava, että oman alan työkokemusta ON PAKKO saada jo opiskeluaikana. Maisteri, jolla ei ole mitään oman alan kokemusta, on työnantajien silmissä kummajainen. Pelkällä tutkintotodistuksella ei tee tämän päivän työelämässä yhtään mitään, jos alan työkokemusta ei ole. Opiskelijalle työkokemuksen puuttuminen voidaan vielä antaa anteeksi, maisterille ei valitettavasti enää.

      • 17+4

        "Opiskelijalle työkokemuksen puuttuminen voidaan vielä antaa anteeksi, maisterille ei valitettavasti enää."

        Paino sanalle voidaan.


      • kyllä vaan..

        Tää on niin totta! ja sitä pitäisi painottaa ihan älyttömästi opiskeluaikana, ja etenkin se että ne harjottupaikat ym. kannattaa hyödyntää kaikilla mahollisilla tavoilla! ei vaan käydä siellä kääntymässä kun opiskelijalle ei vielä kummosia töitä anneta, mutta se verkostoituminen ym. on todella oleellista. Itse olin ihna pässi omissa harjoitteluissani. Työt siis sujui hyvin ei siinä mitään mut menin ensinnäkin sellaseen harjotteluun joka ei vastannu edes omaa suuntautumistani ja siinä eteneminenkin oli siihen suuntaan joka ei edes sovi itselleni. Silloin sitä ei niin ajatellut mutta jälkikäteen näkee helposti mikä meni mönkään kun nyt on vaikea saada työtä. Pitää myös tietää mitä haluaa, jo koulussa siis. Toki joillekin sopii "ajautuminen" paikasta toiseen mutta suunnitelmallisuus aikasessa vaiheessa on tärkeetä.


      • sjföldkjf

        Olet oikeassa ainakin osittain tässä asiassa, mutta miksei opiskelijoille taota tätä viestiä päähän heti kun he aloittavat opiskelun ensimmäisenä syksynä, joka ikisillä akateemisella opiskelijalla pitäisi olla pakollisena (läsnäolovelvoitteen kera) jokin työelämäään ohjauksen/valmennuksen kurssi, jotta joka ikinen opiskelija ymmärtäisi tämän asian ihan varmasti. Lisäksi kaikkien opiskelijoiden harjoittelua ja työelämäsuhteita pitäisi valvoa yliopiston tai korkeakoulun toimesta, liika akateeminen vapaus aiheuttaa ihan hirveätä hallaa opiskelijoille itselleen tällä hetkellä. Jo ensimmäisen kolmen opiskeluvuoden aikana pitäisi joka ikisellä opiskelijalla olla jotain suhteita / kokemusta opiskeluun littyvään relevanttiin työelämään, ei siis hampurilaisten myyntiin vaan johonkin relevanttiin kokemukseen. Jos ei ensimmäisen 3 vuoden aikana ole mitään kokemusta ehtinyt hankkimaan, niin opiskelija pitäisi ottaa henkilökohtaiseen haastatteluun ja kysyä missä on vika. Itse opiskelin 90-luvulla TKK:ssa ja kukan ei edes siellä ollut kiinnostunut opiskelijoiden työelämäsuhteista, voin vain kuvitella tilanteen jossain humanistisilla aloilla.


      • Ihmettelen4

        "En kyllä ymmärrä näitä akateemisia pitkäaikaistyöttömiä."
        Yliopistoissa vissiin koulutetaan aivan liikaa ihmisiä. Pitäis vähentää todella rankasti niitä opiskelupaikkoja.


      • wtf?
        kyllä vaan.. kirjoitti:

        Tää on niin totta! ja sitä pitäisi painottaa ihan älyttömästi opiskeluaikana, ja etenkin se että ne harjottupaikat ym. kannattaa hyödyntää kaikilla mahollisilla tavoilla! ei vaan käydä siellä kääntymässä kun opiskelijalle ei vielä kummosia töitä anneta, mutta se verkostoituminen ym. on todella oleellista. Itse olin ihna pässi omissa harjoitteluissani. Työt siis sujui hyvin ei siinä mitään mut menin ensinnäkin sellaseen harjotteluun joka ei vastannu edes omaa suuntautumistani ja siinä eteneminenkin oli siihen suuntaan joka ei edes sovi itselleni. Silloin sitä ei niin ajatellut mutta jälkikäteen näkee helposti mikä meni mönkään kun nyt on vaikea saada työtä. Pitää myös tietää mitä haluaa, jo koulussa siis. Toki joillekin sopii "ajautuminen" paikasta toiseen mutta suunnitelmallisuus aikasessa vaiheessa on tärkeetä.

        Sorry, kvanttifysiikka ja yliopistomatematiikka vievät ajan opiskellessa niin täydellisesti, etten oikein ymmärrä reaalimaailmasta opiskellessani mitään. Pitäisikö minun siis käyttää ydinvoimalaa vajavaisilla tiedoilla jo ennen valmistumistani?


      • wtf?
        Ihmettelen4 kirjoitti:

        "En kyllä ymmärrä näitä akateemisia pitkäaikaistyöttömiä."
        Yliopistoissa vissiin koulutetaan aivan liikaa ihmisiä. Pitäis vähentää todella rankasti niitä opiskelupaikkoja.

        Päin vastoin: Koulutusta pitäisi jyrkästi lisätä, koska tämän jälkeen maailmassa ei enää olisi työntekijöitä - vaan työtä tekevät robotit korvaisivat heidät. Suurin osa ihmiskunnasta saisi keskittyä asioihin, joita todella haluaa tehdä, esim. universumin tutkimiseen ja älylliseen kilvoitteluun. Nyt täytyy duunarin joka aamu herätä aamu kahdeksaan..


      • kjdjadhcggqw
        wtf? kirjoitti:

        Päin vastoin: Koulutusta pitäisi jyrkästi lisätä, koska tämän jälkeen maailmassa ei enää olisi työntekijöitä - vaan työtä tekevät robotit korvaisivat heidät. Suurin osa ihmiskunnasta saisi keskittyä asioihin, joita todella haluaa tehdä, esim. universumin tutkimiseen ja älylliseen kilvoitteluun. Nyt täytyy duunarin joka aamu herätä aamu kahdeksaan..

        "Nyt täytyy duunarin joka aamu herätä aamu kahdeksaan.."

        Hyvänen aika, niin myöhään.
        Jos täällä aiot mennä johonki työhön saat herätä klo 4 tai 6 työstä riippuen. Työmatkaan saa varat ainakin 2 tuntia, jos kulkuneuvot sattuu kulkemaan ajoissa. Muuten menee vielä pidempään.
        Oma auto puolittaa matka-ajan, jos parkkipaikan löytää, eikä ruuhkaan juutu.
        Lähikauppakin aukeaa klo 7 ja työntekijät tulee vielä aiemmin.


    • juu ei

      On helppo kuvitella että syy on yksilössä, jos itse on kouluttautunut alalle, joka vetää. Mutta mitäs jos sulla asiat olisi toisin - syyttäisitkö sitten itseäsi? Etpä tietenkään. Luulisi että sulla humanistina olisi enemmän käsitystä yhteiskunnallisesta tilanteesta saati enemmän empatiakykyä - minkähän alan humanisti oikein olet?

      No itse en ole kuullutkaan että olisi ollut mitään pakollista harjoittelua - päinvastoin, kesäksi oli 1-2 valtion hallinnon harjoitteluapaikkaa minimaalisella palkalla, josta kilpailivat sadat opiskelijat, ei siis välttämättä edes oikeaa alaa. Harva siis pystyi saamaan oman alan kokemusta.

      Moni ei ole etuoikeutettu opiskelija, jota vanhemmat tukee rahallisesti eikä kaikki saa edes halutessaan opintolainaa - töissä on siis oltava opiskeluaikana koska pitää saada rahaa. Siinä ei voi valikoida työkokemusta.

      Vaikka sun antamat neuvot ovat hyviä, ei vaan joka alalla onnistu. Täytyy myös muistaa että työelämän muutokset ovat viime aikoina olleet todella nopeita, joten se mikä vielä veti opiskeluaikana, ei välttämättä enää valmistuttua toiminut. Kyllä munkin äiti kertoi että hänen aikanaan heti valmistuttua oli helppo saada vakituinen virka loppuiäksi - mun valmistuessa sellaisesta ei enää ollut tietoakaan, oli kiven takana saada edes pätkätöitä tai harjoittelupaikka.

      Kaikki jotka valmistuivat alalle joka oli julkisella sektorilla, ovat olleet pulassa. Vielä 2000-luvun alussa saatoi saada ainakin määräaikaisia töitä, sitten tuli "tuottavuusohjelma" ja julkisen sektorin paikat romahtivat. Siiten oli vain projektihommia, kunnes niistäkin alkoi loppua rahat.

      Yliopistosta valmistuu usein oman alansa asiantuntijoita, joten onkin mielenkiintoista että nykyisin monille aloille ei yhtäkkiä enää tarvitakaan asiantuntemusta. Niitä hommia hoitaa jokapaikanhöyläbyrokraatit (no tulos onkin sen mukaista).

      On väärin syyttää yksilöä, koska eihän yhdellä ihmisellä tai edes opiskeluporukalla ole mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin. Taloutta ei edes johdeta Suomesta enää vaan muualta maailmasta ja arvomaailma on kaupallinen - ei siinä paljon akateemiset arvot merkkaa. Ei siinä synny akateemisia työpaikkoja.

      Useimmat mun opiskelukaverit ovat olleet pätkätöissä, tai sitten menneet muulle alalle jos mahdollista. Monet ovat hankkineet jopa uusia tutkintoja eri aloilta. Useimmat tekevät työtä joka ei vastaa omaa osaamiseen tasoa. Jotkut jäivät kotiin lasten kanssa. jne... Oli niitäkin joiden ala veti valmistuttua ja saivat helposti duunia heti opiskeluaikana (varsinkin opetusalalla), nyt sitten ovat olleet ilman asiallisia työsopimuksia yli 10 vuotta töissä tai firma on vedetty konkurssiin ja työpaikat hävinneet. Nämäkin kaikki tapaukset olivat niitä laitoksen parhaita opiskelijoita. En edes tiedä mitä niille heikommille tapauksille on käynyt.

      Millään suunnittelulla ei ole voinut tilanteeseen vaikuttaa, kaikki menee suhteiden kautta tai sattumalta päätyy jonnekin. Ja talouselämään ei voi vaikuttaa paljonkaan. Kaikki akateemiset alat eivät edes sovellu yrittämiseen.

      En tiedä missä pumpulissa elät, mutta aika kaukana realismista....

      • juna meni jo

        Työskentelen viestintäalalla, jossa kilpailen mm. valtiotieteellisestä valmistuneiden viestintää pääaineenaan opiskelleiden kanssa. Viestintäalaa voi opiskella kaikilla koulutusasteilla opistosta yliopistoon, ja työtilanne on sen mukainen. Oma pääaineeni on sellainen, josta valmistutaan joko opettajaksi tai tutkijaksi. Muihin hommiin haluavan pitää löytää urapolkunsa itse.

        Miten niin muka kaikki eivät saa opintolainaa? Okei, jos on menettänyt luottotietonsa, niin sitten sitä ei varmaan saa. Mutta silloinhan se on täysin oma vika. Turha syyttää yhteiskuntaa, jos itse sotkee asiansa.

        Itse olen saanut jonkin verran rahaa vanhemmiltani, mutta en kovin paljon enkä missään tapauksessa jatkuvasti. Opintoni rahoitin työnteolla, opintolainalla, jota muuten makselen pois edelleen, sekä opintotuella, jonka maksoin aikanaan korkojen kera takaisin.

        Oman alan töitä löysin kolmannen opiskeluvuoden alussa. Kuulin yhdessä laitokseni tilaisuudessa, missä yksi vanhempi opiskelija työskenteli, ja hain samasta paikasta itsekin töitä. Ei ollut suhteilla saatu työpaikka. Eli kyllä ihan oman aktiivisuudenkin avulla voi töitä löytää. Opiskeluaikana on tärkeää se, että on kaikessa mukana ja tutustuu ihmisiin, siten voi kuulla myös erilaisista työmahdollisuuksista. Oman alan töihin voi päästä käsiksi myös siten, että menee johonkin firmaan ns. hanttihommiin ensin ja hakee sitten opintojen edetessä kyseisestä firmasta koulutusta paremmin vastaavaa työtä. Helpompaa, kun on jo talossa sisällä.

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten paljon nämä työttömät akateemiset hakivat oman alansa töitä jo opiskeluaikana. Sinäkin kuulut ilmeisesti heihin. Miten paljon lähetit hakemuksia? Kun se ei riitä, että lähettää viisi hakemusta. Pitää lähettää 50 tai sata! Ja joka vuosi. Työn perässä pitää olla myös valmis muuttamaan, jotta saa työkokemusta. Itse olen vaihtanut paikkakuntaa ainakin kolme kertaa. Kaksi kertaa olen muuttanut kaupunkiin, josta en ole ennestään tuntenut ketään. Oletko sinä hakenut töitä muualta päin Suomea?

        Itse tunnen yhden akateemisen pitkäaikaistyöttömän. Tai itse asiassa hän ei ole edes valmistunut eli ei viralisesti työtön. Oletan, että osa näistä akateemisista pitkäaikaistyöttömistä on juuri hänen kaltaisiaan: kolmevitosena edelleen opinnot kesken, ei työkokemusta - ei omalta alalta eikä miltään muultakaan alalta - elellään toimeentulotuella ja vanhempien nurkissa, kun on kiva käyttää aika kaikkeen harrastustoimintaan ja eikä työnteko vain nappaa. Ei ole hirveästi empatiaa tällaisia tapauksia kohtaan.


      • juu ei
        juna meni jo kirjoitti:

        Työskentelen viestintäalalla, jossa kilpailen mm. valtiotieteellisestä valmistuneiden viestintää pääaineenaan opiskelleiden kanssa. Viestintäalaa voi opiskella kaikilla koulutusasteilla opistosta yliopistoon, ja työtilanne on sen mukainen. Oma pääaineeni on sellainen, josta valmistutaan joko opettajaksi tai tutkijaksi. Muihin hommiin haluavan pitää löytää urapolkunsa itse.

        Miten niin muka kaikki eivät saa opintolainaa? Okei, jos on menettänyt luottotietonsa, niin sitten sitä ei varmaan saa. Mutta silloinhan se on täysin oma vika. Turha syyttää yhteiskuntaa, jos itse sotkee asiansa.

        Itse olen saanut jonkin verran rahaa vanhemmiltani, mutta en kovin paljon enkä missään tapauksessa jatkuvasti. Opintoni rahoitin työnteolla, opintolainalla, jota muuten makselen pois edelleen, sekä opintotuella, jonka maksoin aikanaan korkojen kera takaisin.

        Oman alan töitä löysin kolmannen opiskeluvuoden alussa. Kuulin yhdessä laitokseni tilaisuudessa, missä yksi vanhempi opiskelija työskenteli, ja hain samasta paikasta itsekin töitä. Ei ollut suhteilla saatu työpaikka. Eli kyllä ihan oman aktiivisuudenkin avulla voi töitä löytää. Opiskeluaikana on tärkeää se, että on kaikessa mukana ja tutustuu ihmisiin, siten voi kuulla myös erilaisista työmahdollisuuksista. Oman alan töihin voi päästä käsiksi myös siten, että menee johonkin firmaan ns. hanttihommiin ensin ja hakee sitten opintojen edetessä kyseisestä firmasta koulutusta paremmin vastaavaa työtä. Helpompaa, kun on jo talossa sisällä.

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten paljon nämä työttömät akateemiset hakivat oman alansa töitä jo opiskeluaikana. Sinäkin kuulut ilmeisesti heihin. Miten paljon lähetit hakemuksia? Kun se ei riitä, että lähettää viisi hakemusta. Pitää lähettää 50 tai sata! Ja joka vuosi. Työn perässä pitää olla myös valmis muuttamaan, jotta saa työkokemusta. Itse olen vaihtanut paikkakuntaa ainakin kolme kertaa. Kaksi kertaa olen muuttanut kaupunkiin, josta en ole ennestään tuntenut ketään. Oletko sinä hakenut töitä muualta päin Suomea?

        Itse tunnen yhden akateemisen pitkäaikaistyöttömän. Tai itse asiassa hän ei ole edes valmistunut eli ei viralisesti työtön. Oletan, että osa näistä akateemisista pitkäaikaistyöttömistä on juuri hänen kaltaisiaan: kolmevitosena edelleen opinnot kesken, ei työkokemusta - ei omalta alalta eikä miltään muultakaan alalta - elellään toimeentulotuella ja vanhempien nurkissa, kun on kiva käyttää aika kaikkeen harrastustoimintaan ja eikä työnteko vain nappaa. Ei ole hirveästi empatiaa tällaisia tapauksia kohtaan.

        Sun juttusi "opintotuen" takaisinmaksusta ovat puppua. Opintotukea ei voi maksaa takaisin, koska se on järjestelmän nimi. (Opintotuki = opintoraha asumislisä valtiontakaus opintolainalle).

        OpintoLAINA maksetaan takaisin korkoineen pankille. Jos olet tienannut liikaa tai et ole opiskellut tarpeeksi, voit joutua maksamaan opintoRAHAA takaisin Kelalle.

        Sun asiantuntemus ei oikein vakuuta. Siis moniko voi mennä siivoojaksi ja siitä päätyä vaikka mikrobiologiksi? Lääkäri pestautuu jalkahoitajaksi ja sitten pääsee lääkäriksi? Älä nyt naurata.

        Ideasi että pitää lähettää 100 hakemusta on hölmö. Tietyllä akateemisella alalla voi olla vain pari tai kenties vain yksi työnantaja Suomessa. Lisäksi työnhaku kannattaa räätälöidä täsmällisemmin, eikä lähetellä satoja hakemuksia umpimähkään. Ei työnhaku ole lottorivien tekemistä, vaan pitää löytää ne oikeat mahdolliset työpaikat, joihin on paras osaaminen.

        Nykyisin kun joka paikkaan on useita satoja hakijoita, sokkona hakeminen on vain ajan ja rahan tuhlausta. Aina mainostetaan "avoimien" hakemusten tekemistä, mutta se toimii vain harvoissa firmoissa edes yksityisellä sektorilla, eikä julkisella sektorilla lainkaan. Nykyisin monilla aloilla ei vakinaisia työpaikkoja edes ole. Enemmänkin YT-neuvotteluja. Kaikki alat eivät sovellu yrittämiseen. Vaihtoehtoja on aika vähän, enimmäksen erilaisia pätkiä tai projekteja, jos sitäkään.

        Ja vielä pitäisi muuttaakin. Kaikilla ei ole edes mahdollisuutta muuttaa perhesyistä. Lisäksi nykyisin on mahdollisuus tehdä etätöitä, tms. joten monissa akateemisissa töissä ei ole niin väliä missä asut. Maakunnissa on vaan harvemmin töitä, joten yhden pätkän takia muuttaminen olisi tyhmää.

        Sun käsityksesi akateemisista työttömistä perustuu siis yhteen (1 kpl) ei-valmistuneeseen kaveriin, joka ei edes virallisesti ole työtön - häh? Et ainakaan ole opiskellut logiikkaa, arvaan :-)

        Sun ystäväsi työllistymisongelma ei näytä johtuvan akateemisuudesta, koskapa ei ole edes valmistunut, tuskinpa hakenut töitä. Hän ei ole myöskään työtön, koska saa toimeentulotukea - oikea akateeminen työtön todennäköisesti olisi liiton ansiopäivärahalla. Empatia kaveriasi kohtaan olisi humanistisesti katsoen aiheellinen, kenties hänellä on psyyken puolen ongelmia, joiden takia ei ole saanut opintoja loppuun. Tai sitten on ns. taivaanrannanmaalari. Joka tapauksessa ei ole akateeminen, ei työtön, vaan enemmänkin "sosiaalitapaus".

        Mun akateemisista tutuista kukaan ei istu tuohon kuvaan. Enemmänkin suurin osa on tutkijakoulutuksen saaneita, jotka ovat sinnitelleet projekteissa kun vakinaisia virkoja ei näytä olevan olemassa meidän alalla. Monet ovat vaihtaneet alaa, opiskelleet uuden akateemisen tutkinnon ja ovat työttöminä siinäkin kun töitä ei vain saa. Jotkut ovat siirtyneet pois omalta alaltaan ja yrittäneet työllistyä koulutustaan alempiin tehtäviin (varsinkin jos on perhettä ja asuntovelkaa). Suuri osa siis jo vuosia työelämässä, opiskelijoita ahkerimmasta ja fiksummasta päästä. Maailmalla asuneita ja opiskelleita.

        Nekin jotka valmistuivat helpoiten työllistettäviksi eli opettajiksi eivät ole kyenneet saamaan vakituisia töitä, koska opetusalalla julkinen sektori pyörittää määräaikaisia ja yksityisella sektorilla ainakin yhden firma meni konkkaan.

        Aika erilaista sakkia kuin sun kaverisi. Luulo ei ole tiedon väärti.

        Oletko yhtään havainnoinut talouselämän kehitystä viimeisten 15 vuoden aikana? Ei siltä vaikuta.


      • juna meni jo
        juu ei kirjoitti:

        Sun juttusi "opintotuen" takaisinmaksusta ovat puppua. Opintotukea ei voi maksaa takaisin, koska se on järjestelmän nimi. (Opintotuki = opintoraha asumislisä valtiontakaus opintolainalle).

        OpintoLAINA maksetaan takaisin korkoineen pankille. Jos olet tienannut liikaa tai et ole opiskellut tarpeeksi, voit joutua maksamaan opintoRAHAA takaisin Kelalle.

        Sun asiantuntemus ei oikein vakuuta. Siis moniko voi mennä siivoojaksi ja siitä päätyä vaikka mikrobiologiksi? Lääkäri pestautuu jalkahoitajaksi ja sitten pääsee lääkäriksi? Älä nyt naurata.

        Ideasi että pitää lähettää 100 hakemusta on hölmö. Tietyllä akateemisella alalla voi olla vain pari tai kenties vain yksi työnantaja Suomessa. Lisäksi työnhaku kannattaa räätälöidä täsmällisemmin, eikä lähetellä satoja hakemuksia umpimähkään. Ei työnhaku ole lottorivien tekemistä, vaan pitää löytää ne oikeat mahdolliset työpaikat, joihin on paras osaaminen.

        Nykyisin kun joka paikkaan on useita satoja hakijoita, sokkona hakeminen on vain ajan ja rahan tuhlausta. Aina mainostetaan "avoimien" hakemusten tekemistä, mutta se toimii vain harvoissa firmoissa edes yksityisellä sektorilla, eikä julkisella sektorilla lainkaan. Nykyisin monilla aloilla ei vakinaisia työpaikkoja edes ole. Enemmänkin YT-neuvotteluja. Kaikki alat eivät sovellu yrittämiseen. Vaihtoehtoja on aika vähän, enimmäksen erilaisia pätkiä tai projekteja, jos sitäkään.

        Ja vielä pitäisi muuttaakin. Kaikilla ei ole edes mahdollisuutta muuttaa perhesyistä. Lisäksi nykyisin on mahdollisuus tehdä etätöitä, tms. joten monissa akateemisissa töissä ei ole niin väliä missä asut. Maakunnissa on vaan harvemmin töitä, joten yhden pätkän takia muuttaminen olisi tyhmää.

        Sun käsityksesi akateemisista työttömistä perustuu siis yhteen (1 kpl) ei-valmistuneeseen kaveriin, joka ei edes virallisesti ole työtön - häh? Et ainakaan ole opiskellut logiikkaa, arvaan :-)

        Sun ystäväsi työllistymisongelma ei näytä johtuvan akateemisuudesta, koskapa ei ole edes valmistunut, tuskinpa hakenut töitä. Hän ei ole myöskään työtön, koska saa toimeentulotukea - oikea akateeminen työtön todennäköisesti olisi liiton ansiopäivärahalla. Empatia kaveriasi kohtaan olisi humanistisesti katsoen aiheellinen, kenties hänellä on psyyken puolen ongelmia, joiden takia ei ole saanut opintoja loppuun. Tai sitten on ns. taivaanrannanmaalari. Joka tapauksessa ei ole akateeminen, ei työtön, vaan enemmänkin "sosiaalitapaus".

        Mun akateemisista tutuista kukaan ei istu tuohon kuvaan. Enemmänkin suurin osa on tutkijakoulutuksen saaneita, jotka ovat sinnitelleet projekteissa kun vakinaisia virkoja ei näytä olevan olemassa meidän alalla. Monet ovat vaihtaneet alaa, opiskelleet uuden akateemisen tutkinnon ja ovat työttöminä siinäkin kun töitä ei vain saa. Jotkut ovat siirtyneet pois omalta alaltaan ja yrittäneet työllistyä koulutustaan alempiin tehtäviin (varsinkin jos on perhettä ja asuntovelkaa). Suuri osa siis jo vuosia työelämässä, opiskelijoita ahkerimmasta ja fiksummasta päästä. Maailmalla asuneita ja opiskelleita.

        Nekin jotka valmistuivat helpoiten työllistettäviksi eli opettajiksi eivät ole kyenneet saamaan vakituisia töitä, koska opetusalalla julkinen sektori pyörittää määräaikaisia ja yksityisella sektorilla ainakin yhden firma meni konkkaan.

        Aika erilaista sakkia kuin sun kaverisi. Luulo ei ole tiedon väärti.

        Oletko yhtään havainnoinut talouselämän kehitystä viimeisten 15 vuoden aikana? Ei siltä vaikuta.

        Joopa joo. Olet negatiivinen ja tartut lillukanvarsiin. En ihmettele, jos olet ollut vuosikausia työttömänä. Tuolla asenteella onkin taatusti vaikea löytää töitä. Ymmärsit varmaan, että tarkoitin opintotuen takaisin maksamisella opintorahan takaisin maksamista. Ja tuttavani on kandi eli hän on akateemisesti koulutettu, jos nyt hiuksia ruvetaan halkomaan. Kandin papereilla voisi hakea töitä, jos gradunteko ei kiinnosta.

        Kuka käskee mennä yliopistoon tai korkeakouluun lukemaan alaa, jolla on yksi tai kaksi työnantajaa Suomessa? Jos sitten ei ole valmis muuttamaan työn perässä esim. ulkomaille, saa kyllä syyttää työttömyydestään itseään. Kyllä joku vastuu on opiskelijoilla itselläänkin oltava. Sinä varmaan olet ollut juuri tällainen puupää, joka on vasta valmistumisensa jälkeen huomannut, että hei, eihän tämän alan töitä olekaan Suomessa. Olisit riisunut ne laput silmiltäsi jo opiskeluaikoina.


      • juu ei
        juna meni jo kirjoitti:

        Joopa joo. Olet negatiivinen ja tartut lillukanvarsiin. En ihmettele, jos olet ollut vuosikausia työttömänä. Tuolla asenteella onkin taatusti vaikea löytää töitä. Ymmärsit varmaan, että tarkoitin opintotuen takaisin maksamisella opintorahan takaisin maksamista. Ja tuttavani on kandi eli hän on akateemisesti koulutettu, jos nyt hiuksia ruvetaan halkomaan. Kandin papereilla voisi hakea töitä, jos gradunteko ei kiinnosta.

        Kuka käskee mennä yliopistoon tai korkeakouluun lukemaan alaa, jolla on yksi tai kaksi työnantajaa Suomessa? Jos sitten ei ole valmis muuttamaan työn perässä esim. ulkomaille, saa kyllä syyttää työttömyydestään itseään. Kyllä joku vastuu on opiskelijoilla itselläänkin oltava. Sinä varmaan olet ollut juuri tällainen puupää, joka on vasta valmistumisensa jälkeen huomannut, että hei, eihän tämän alan töitä olekaan Suomessa. Olisit riisunut ne laput silmiltäsi jo opiskeluaikoina.

        Kirjoituksesi ei anna vaikutelmaa akateemisesti koulutetusta henkilöstä. Johtopäätöksesi ja luetun ymmärtäminen ovat amistasoa. Miten selität tunnevaltaisen ja vihamielisen suhtautumisesi? Entäs huonot käytöstapasi - ne viittaavat enemmänkin puberteettiin kuin akateemisuuteen ja aikuisuuteen.

        Sinulle muka riittää että se sinun yksi kaverisi edustaa kaikkia akateemisia työttömiä koko Suomessa - suorastaan hirtät itsesi lillukanvarsiin sillä esimerkillä.

        Yliopistosta ei myöskään usein valmistuta ammattiin jollekin työnantajalle tai edes alalle, vaan sieltä saadaan tutkinto, jota voidaan sitten soveltaa monille aloille.

        Silloinkin jos on vain yksi työnantaja, sekin on fiksu ratkaisu, koska se tarkoittaa että erikoisalan ihmisiä tarvitaan.

        Esimerkiksi Suomessa ei meteorologeille esim. ole oikeastaan kuin yksi kokopäivätyötä tarjoava työpaikka (Ilmatieteen laitos) - pitäisikö meteorologien koulutus lopettaa, niin ettei meillä 15 vuoden kuluttua olisi enää säätiedotuksia?

        Monet akateemiset valmistuvat tutkijoiksi. Tutkijakoulutuksen alussa ei voi tietää mihin aikoinaan erikoistuu, koska sehän on koko koulutuksen idea että löytää sen uuden tutkimusaiheen. On fiksua erikoistua alalle, jossa ei ole paljon muita - muutenhan joutuisi kilpailemaan tuhansien muiden kanssa kuten amk:t.

        Itse olen valmistunut tutkijaksi ja toiminut tutkijana eräässä työpaikassa viimeisten 5 vuoden ajan ja erikoistunut aineistoon joka siellä on. En siis tiennyt opiskeluaikana että päädyn tähän spesialiteettiin, päädyin siihen oman kiinnostukseni kautta ja työnantajan tarpeesta. Tutkintoni ja alani mahdollistivat erikoistumiseni.

        En siis ole ollut työtön, kuten väärin päättelet. En ole myöskään kieltäytynyt matkustamasta ulkomaille, olen itse asiassa opiskellut USA:ssa ja työskennellyt aikaisemmin useassa maassa. Nyt vain tutkimuskohteeni on siis Suomessa, joten olisi hölmöä muuttaa pois.

        Siitä pääsemmekin aiheeseen, josta kirjoitin edellä, ja josta sinä et tajunnut yhtään mitään. Eli työelämän muutokset. Etkö todella ole seurannut aikaasi ja kuullut sanoja epätyypilliset työsuhteet, määräaikaisuus, projektit, kilpailuttaminen, prekariaatti? Etkö tajua miten nämä koskevat akateemisia?

        Luepas tämä toisen akateemisen tyypin kirjoittama kolumni, siitä ehkä alkaa sullakin vähän raksuttaa:

        http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamun_kolumni/alf_rehn_tyo_projekti_brandi_ja_sitten_mita_42141.html


      • Kiitos tästä kommentoinnista, asiaa! Suomi on muuttunut hyvin yksilökeskeiseksi, hannuhanhimaisuutta arvostavaksi monokulttuuriksi. Useat "yksilöt" väittävät, että kunhan olet tietyn näköinen, makuinen ja oloinen yksilö, pärjäät kyllä. Jos et, syytä itseäsi ja häikäilemättömyyden tai hyvän onnen puutettasi. Halu samastua menestyjiin yhdistettynä laimeaan ja kritiikittömään kansanluonteeseen aiheuttaa tämän itseriittoisen ja tyhmän ilmapiirin joka tässä maassa nykyään vallitsee. Itseni tunnen suoraan sanottuna hyvinkin eläväksi ja dynaamiseksi ajattelijaksi, vaikka olenkin "liian vanha" ja siksi kai työtön...Ikähän on yleisessä nykykatsannossa myös yksilöllinen ongelma, josta seuraa automaattinen työkyvyttömyys.
        Se, että kaikki eivät ole yritteliäitä tai heillä ei ole sellaiseen edellytyksiä, ei edelleenkään ole yksilön ongelma. Kyse on ennemmin kasvatuksesta, niin koti- kuin koulukasvatuksesta. Kaikki me ollaan istuttu ihan liian suuri osa elämästämme koulun penkissä opettajien "älä luule olevasi minua kummempi" -ojennuksessa. Ja bad circle on valmis: Patistetaan yrittäjäksi tällaisessa maassa, jossa kateus vie kalatkin vedestä! Rouva Fortuna tätä karusellia pyörittää - kansalaisen perustulo tulisi jo tarpeeseen!


      • 17+17
        kohlberg kirjoitti:

        Kiitos tästä kommentoinnista, asiaa! Suomi on muuttunut hyvin yksilökeskeiseksi, hannuhanhimaisuutta arvostavaksi monokulttuuriksi. Useat "yksilöt" väittävät, että kunhan olet tietyn näköinen, makuinen ja oloinen yksilö, pärjäät kyllä. Jos et, syytä itseäsi ja häikäilemättömyyden tai hyvän onnen puutettasi. Halu samastua menestyjiin yhdistettynä laimeaan ja kritiikittömään kansanluonteeseen aiheuttaa tämän itseriittoisen ja tyhmän ilmapiirin joka tässä maassa nykyään vallitsee. Itseni tunnen suoraan sanottuna hyvinkin eläväksi ja dynaamiseksi ajattelijaksi, vaikka olenkin "liian vanha" ja siksi kai työtön...Ikähän on yleisessä nykykatsannossa myös yksilöllinen ongelma, josta seuraa automaattinen työkyvyttömyys.
        Se, että kaikki eivät ole yritteliäitä tai heillä ei ole sellaiseen edellytyksiä, ei edelleenkään ole yksilön ongelma. Kyse on ennemmin kasvatuksesta, niin koti- kuin koulukasvatuksesta. Kaikki me ollaan istuttu ihan liian suuri osa elämästämme koulun penkissä opettajien "älä luule olevasi minua kummempi" -ojennuksessa. Ja bad circle on valmis: Patistetaan yrittäjäksi tällaisessa maassa, jossa kateus vie kalatkin vedestä! Rouva Fortuna tätä karusellia pyörittää - kansalaisen perustulo tulisi jo tarpeeseen!

        "Patistetaan yrittäjäksi tällaisessa maassa, jossa kateus vie kalatkin vedestä! Rouva Fortuna tätä karusellia pyörittää - kansalaisen perustulo tulisi jo tarpeeseen!"

        Jep. Suomessa yrittäjäksi aikovan täytyy olla jollakin tapaa masokistinen.


    • Totta toinen puoli

      "Väitän, että työelämästä syrjäytyminen alkaa jo opiskeluaikana."

      Tuossa on paljon totuuden siementä. Tosin asian voisi myös sanoa, että ne keillä on suhteita pääsevät harjoittelupaikkoihin ja kun sitten valmistuttua on edes hiukan jo kokemusta, myös töihinkin yleensä sinne samaan paikkaan.

      Moniin suuryrityksiin nuorimmat kesäharjoittelijat otetaan käytännössä vain työntekijöiden perheistä. Sitten kun haetaan opiskeluaikaista oikeaa harjoittelupaikkaa, nämä talossa jo olleet ovat etulyöntiasemassa.

      Suuryrityksiin ja ilmesesti julkiselle puolelle "luottamushommiin" pääsee vain suhteilla. Joku pienyrittäjä taas ottaa tekevimmät koviin hommiin jos oma perhe ei riitä.

      • ei työtön

        Allekirjoitan "oman vastuun" työttömyydestä tietyiltä osin. Kuunnelkaapa ruokalassa ja seminaareissa opiskelijoiden ajatuksia siitä, mitä he aikoivat tutkinnolla tehdä ja miten he aikovat työllistyä.

        Välillä kuulee aivan järjettömiä suunnitelmia. Pääaine ei ole sellainen, että se mitenkään auttaisi laittamaan alan x firmaa pystyyn, puhumattakaan siitä, että alalla x on jo ylitarjontaa ja alalla x ei tarvita maisterikoulutusta. Tai sitten joku ajattelee valmistuvansa tiettyyn ammattiin, mutta ei saa opiskeltua itse ainetta ollenkaan. Aiotaan kääntäjiksi, mutta käännöskurssille on mahdotonta mennä. "Ja voix meiän yliopistossa ees ottaa sellast sivuainetta?"

        Esiintymiselläkin on väliä. Yhdessä harjoittelutapahtumassa opiskelijakaverini sanoi minun pääaineeni väärin, ja kun korjasin, hän sanoi julkisesti että "se on mulle ihan sama". Teki selväksi, että hänen opiskelemansa ala on tärkeämpi. Olisi nyt samalla laittanut paidankin housujen sisään - tekisi paremman vaikutuksen. Jostain syystä kyseisellä tapaamisella yksi rekrytoija kiinnostui minusta, ei öykkäristä.

        Se on sitten toinen asia, että minkä verran ihminen tiedostaa omia tekemisiään ja näkee virheitään.

        Lisään vielä, että töitä minulla riittää.


    • Hallituksen linja

      Kannattaa muistaa, että Kataisen mukaan mitä enemmän on työnhakijoita sitä enemmän yritykset palkkaavat uusia ihmisiä ja tämä kiihdyttää talouskasvua. Ilmeisesti siitä syystä halutaan, että hakjoita on mieluummin satoja kuin kymmeniä. Erityisen tärkeää on saada ulkomaalaisia tyntekijöitä suomalaisille työpaikoille, sillä vain tällä tavalla työpaikoille saadaan uutta verta ja ideoita. Tärkeintä on uudistua ja entiset opit eivät enää päde. Suomalainen työntekijä ei ole enää nykymaailmassa kilpailukykyinen (vaan siis laiska ja kallispalkkainen).

      Eli vaikka et koskaan töitä saisikaan, on tärkeää yleisen edun nimissä että lähettelet hakemuksia.

      • Vain normaali

        Tämän suuren ajatuksen esittäjä taisi kyllä olla Vartiainen. Työttömyys lisää työpaikkoja ja maailma pelastuu.

        Suhteet pitää olla, tai muuten tutkinto on täysin turha. Toinen mahdollisuus on olla todella lahjakas näkemystä omaava ihminen, jolla on jonkinlaista harrastuspohjaa alaltaan. Näin voi alkaa yrittäjäksi. Ikävä kyllä keskinkertaisuuksille ei ole sijaa tässä maailmassa.


      • vanhuseläkeläinen

        uutta verta saataisiin työpaikoille helposti kun vanhat ymmärtäisivät jäädä eläkkeelle eivätkä roikkuisi tulppana ja häiritsemässä muiden työntekoa. Jokaisella työpaikalla on sellaisia työhönsä tympääntyneitä, jotka pyrkivät estämään kaikki uudet ideat.


      • nössö13
        Vain normaali kirjoitti:

        Tämän suuren ajatuksen esittäjä taisi kyllä olla Vartiainen. Työttömyys lisää työpaikkoja ja maailma pelastuu.

        Suhteet pitää olla, tai muuten tutkinto on täysin turha. Toinen mahdollisuus on olla todella lahjakas näkemystä omaava ihminen, jolla on jonkinlaista harrastuspohjaa alaltaan. Näin voi alkaa yrittäjäksi. Ikävä kyllä keskinkertaisuuksille ei ole sijaa tässä maailmassa.

        Lahjakkuudella ei ole mitään tekemistä työllistymisen tai opintojen kanssa, suhteilla on,


    • asrse sers wser sr s

      Tästäkin ketjusta nähdään, että jos ei ole syntyperältään sopivia suhteita, ainoa tapa työllistyä akateemisesti on hakea lääkikseen.

      • yksiasiantuntija

        Suhteiden merkitystä korostetaan ehkä liikaa -tunnen itseni lisäksi lukuisia henkilöitä, jotka ovat omin kyvyin ja avuin raivanneet tiensä oman alan tehtäviin. Sehän lähtee jo opiskeluaikojen työpaikoista, joista jokainen vie eteenpäin seuraavaan ja edelleen valmistumisen jälkeiseen työelämään.

        Toki on näitä sukunsa siivellä edenneitä, mutta eipä kaikki heistä ole olleet todella kiinnostuneita alasta ja kyllä se motivaationpuute näkyy aikanaan.


      • aöldfj
        yksiasiantuntija kirjoitti:

        Suhteiden merkitystä korostetaan ehkä liikaa -tunnen itseni lisäksi lukuisia henkilöitä, jotka ovat omin kyvyin ja avuin raivanneet tiensä oman alan tehtäviin. Sehän lähtee jo opiskeluaikojen työpaikoista, joista jokainen vie eteenpäin seuraavaan ja edelleen valmistumisen jälkeiseen työelämään.

        Toki on näitä sukunsa siivellä edenneitä, mutta eipä kaikki heistä ole olleet todella kiinnostuneita alasta ja kyllä se motivaationpuute näkyy aikanaan.

        Suhteiden merkitys voi olla suuri kun hakee niitä ensimmäisiä harjoittelupaikkoja tai kesätyöpaikkoja, sitten kun on saanut vähän kokemusta alle, niin ei niillä suhteilla enää sen jälkeen ole välttämättä suurta merkitystä, toki suhteet voivat aina auttaa, se nyt vaan on niin, mutta ilman suhteitakin voi menestyä hyvin kun saa vain sen jalan ensin sinne oven väliin ihan kunnolla.


    • Vink vink
    • VTM kiinteistöalalla

      Akateemisten työttömien suurin ongelma on usein se, ettei osata tehdä oikeaa tilanneanalyysiä, jos työttömyys näyttää pitkittyvän. Haetaan vain edelleen epätoivoisesti "koulutusta vastaavia" tai "oman alan" töitä, vaikka ympärillä olisi paljon muitakin mahdollisuuksia. Akateemista tutkintoa pidetään edelleen jonkinlaisena laadun takeena, ja siksi se avaa mahdollisuuksia monelle alalle. "Out of the box" -ajattelu käytöön, niin ainakaan pitkäaikaistyttömäksi ei tarvitse ruveta.

      • njetu...

        Ei toimi.

        Monilla aloilla eikä edes niiden lähialoilla ole töitä.

        Ja jos haet paikka, joka ei ole ydinosaamistasi, on aika pieni mahdollisuus saada työpaikka, koska juuri sen alan osaajia on työttömänä pilvin pimein ja he menevät ohi.

        Toimii lähinnä, jos et ole kovin korkeasti koulutettu, silloin liikkumavaraa on enemmän.

        Mutta jos kaikki viimeisten työvuosiesi työkokemukset ovat erikoistaneet sinut tietylle alalle, on hankala hakea jotain aivan muuta. Työnantajat kun korostavat juuri sitä viimeaikaista osaamista, ei sitä mitä on tehty 10 vuotta sitten.

        Ja lisäksi työnantajat eivät halua palkata ketään koulutusta alemmalle tasolla, koska ovat sitä mieltä että "tyyppi vaan on täällä siihen asti kun saa paremman paikan".

        Olen myös huomannut sitä, että työnantajat eivät halua työntekijää, jolla on paljon osaamista, koska se tulee kalliimmaksi kuin juuri ja juuri tehtävistä suoriutuva "täsmätyöntekijä", jolle ei tarvitse maksaa bonuksia osaamisesta, kielitaidosta ja erinomaisista suorituksista.

        Mun kokemuksen mukaan (myös yritin mennä boxin ulkopuolelle) jos ei ole oman alansa työssä, saa ehkä töitä mutta ne ovat aina pätkätöitä, joten aika nopeasti on taas työttömänä.

        Ja jos on ollut usealla alalla omansa lisäksi alkaa todella olla moneen paikkaa "ylikoulutettu".


      • juna meni jo

        Joidenkin akateemisten ongelmana on se, ettei osata tehdä tilanneanalyysiä jo opiskeluaikana. Jos jo harjoittelupaikat ovat kiven alla ja opiskeluaikana ei saa mistään oman alan töitä, pitäisi alkaa hälytyskellojen soida. Miksi ihmeessä opiskella alaa, jolla on surkeat työllistymismahdollisuudet? Jos opiskelee vaikka 5-7 vuotta, niin onhan siinä ollut jo monta vuotta aikaa havaita tilanne ja reagoida asiaan esimerkiksi pääainetta vaihtamalla. Oman alan töitä pitää hakea jo opiskeluaikana. Lisäksi on seurattava, miten opiskelukaverit ja samalta alalta aiemmin valmistuneet saavat töitä. Jos koko ajan tulee merkkejä siitä, että työllistyminen alalla on todella vaikeaa, niin en ainakaan itse näe valmistumista kyseiselle alalle kovin järkevänä.


      • Ei kelvannut
        njetu... kirjoitti:

        Ei toimi.

        Monilla aloilla eikä edes niiden lähialoilla ole töitä.

        Ja jos haet paikka, joka ei ole ydinosaamistasi, on aika pieni mahdollisuus saada työpaikka, koska juuri sen alan osaajia on työttömänä pilvin pimein ja he menevät ohi.

        Toimii lähinnä, jos et ole kovin korkeasti koulutettu, silloin liikkumavaraa on enemmän.

        Mutta jos kaikki viimeisten työvuosiesi työkokemukset ovat erikoistaneet sinut tietylle alalle, on hankala hakea jotain aivan muuta. Työnantajat kun korostavat juuri sitä viimeaikaista osaamista, ei sitä mitä on tehty 10 vuotta sitten.

        Ja lisäksi työnantajat eivät halua palkata ketään koulutusta alemmalle tasolla, koska ovat sitä mieltä että "tyyppi vaan on täällä siihen asti kun saa paremman paikan".

        Olen myös huomannut sitä, että työnantajat eivät halua työntekijää, jolla on paljon osaamista, koska se tulee kalliimmaksi kuin juuri ja juuri tehtävistä suoriutuva "täsmätyöntekijä", jolle ei tarvitse maksaa bonuksia osaamisesta, kielitaidosta ja erinomaisista suorituksista.

        Mun kokemuksen mukaan (myös yritin mennä boxin ulkopuolelle) jos ei ole oman alansa työssä, saa ehkä töitä mutta ne ovat aina pätkätöitä, joten aika nopeasti on taas työttömänä.

        Ja jos on ollut usealla alalla omansa lisäksi alkaa todella olla moneen paikkaa "ylikoulutettu".

        ...Mun kokemuksen mukaan (myös yritin mennä boxin ulkopuolelle) jos ei ole oman alansa työssä, saa ehkä töitä mutta ne ovat aina pätkätöitä, joten aika nopeasti on taas työttömänä....

        Minulla on sama kokemus. itse katsoin aikanaan paremmaksi työllistyä johonkin, kuin odotella kuukausikaupalla tarkasti omaa alaa vastaavan paikan löytymistä. Olen myös viihtynyt näissä hommissa, jotka varmasti hoituisivat parhaiten tradenomikoulutuksella. MUTTA jatkuvat määräaikaisuudet uuvuttavat!! Jo kuusi vuotta putkeen olen tasaisin väliajoin joutunut uudelleen hakemaan työtä - ja samakin konserni saattaa kierrättää minua eri yrityksissään (aina uutena työntekijänä tietty).

        Mitta alkaa olla niin täynnä, että ihan vakavissani mietin olisiko jo minunkin aika vaan jäädä kotiin.

        Pitääpä vielä kommentoida tuota muuttovalmiutta: itse olen ollut kaksi vuotta työssä eri paikkakunnalla kuin missä puolisoni asuu ja jossa on pysyvä kotimme. Kun puoliso ei muuta mukana, ei mielestäni ole inhimillistä olettaa että minäkään olisin enää valmis muuttamaan työnperässä. Jotain häpyä pitäisi noissa vaatimuksissakin olla... Onneksi sentään yhdellä meistä on vakituinen työpaikka!


      • KTM, SH ja mitä viel

        Juuri näin. Think outside if the box. Kuulostaa inhottavalta varmasti, jos on vuosikausia valmistautunut omaan ammattiinsa, mutta alkaa olla elinehto nyky-yhteiskunnassa.

        Lisäkoulutusta vaan, vaikka ruohonjuuritasolla ja sinne vaikka sitten yrittäjäksi, jossa kysyntää on. Jos kysyntä lakkaa tai olennaisesti vähenee, siirrytään taas eteenpäin. Menneessä ei voi elää ja ainoastaan jatkuva muutos on pysyvää, ei tällainen yhteiskuntamalli kaikille sovi, se syrjäyttää, mutta todellisuus nyt vaan on tätä. Survival of the fittest.


      • ehehehe

        Sä et varmasti edes tiedä, mitä "survival of the fittest" tarkoittaa. Eikä boxin ulkopuolella ajattelusta ole hyötyä, kun sen saman idean ovat jo saaneet 30000 muutakin akateemista työtöntä ja amkit lisäksi!


    • ennenhyväänaikaan

      Itselläni on melkein kaksi yliopistotutkintoa, yhteiskunnalliselta ja kauppatieteelliseltä puolelta. Työkokemusta opettajana yli kymmenen vuotta. Viimeisen puolen vuoden aikana olen hakenut erilaisia henkilöstöpuolen työpaikkoja noin 40 kpl. Tämän lisäksi sitten muut paikat. Haastatteluun en ole päässyt kertaakaan.

      Olenkin jo luovuttanut, valitettavasti. Kun ansiosidonnaiseni loppuu, siirryn sossulan asiakkaaksi. Olen mielestäni tehnyt kaiken yhteiskunnan hyväksi, mutta se ei tarjoa mitään, valitettavasti.

      • maikki1241

        Oliko ikäsi syynä siihen ettet tullut valituksi? IKÄRASISMI!


      • pekka-

        Perusta joku yritys, niin sillä pääsee pitkälle jos on opettajana ollut niin lisää uskottavuutta jos esim. toimii konsulttina.


    • Kyllä kannatti

      Työtä olen hakenut vaikka mistä, kokemusta kertynyt pätkätöistä jne. En pääse edes haastatteluihin, hakijoita on aina n.100-150 paikkaa kohden.
      Alani on kasvatustieteellinen, nyt olen töissä kaupan alalla:) Yliopistosta sain hienon todistuksen ja kivan opintolainan. Ai niin, ja henkinen pääoma tietty!!;) Muuten ei kannattanut.

      • Toivotonta on

        Itse olin yksityisellä puolella ihan koulutusta vastaavissa ja oikeissa töissä. Toimipaikan lopetuksen vuoksi jäin työttömäksi. Hakemuksia olen lähettänyt tuon jälkeen noin kaksisataa. Tuloksena yksi haastattelu määräaikaiseen valtion virkaan, joka olisi edellyttänyt vielä muuttoa.


    • Gaudeamus igitur

      Ei kai heti..kai siinä välillä ehtii käydä valmistujaiskaljala..sekä kertoa sukulaisille ilouutinen...nyt tuli maisteri sukuun...(jollet ole akateemisesta taustasta, etkä tartte kuin suhteesi ja silloinhan et olisi kirjoittanmut koko juttuakaan)...ja sitten myönnät tehneesi virheen.
      Olisi kannattanuyt mennä sinne amiksen traksa-putki-sähkö linjalle..siellä parissa vuodessa ilman stressisä ja uhrauksia ammattia...töitä riittää...pimeästi voi tehdä mielin määrin...eikä kielitaitoa esteenä homman hoitamiselle vaikka kuussa..

      Mutta kun olet jo ratkaisevan virheen tehnyt, siirry politiikkaan. Sielä ei mitään vastuuta ja etuja tulee...kunhan vali6tset suhdanteeseen sopivan puolueen ja pidät kielen ruskeana, ette kaadu jäsentenvälisissä selkääpuukotuksissa..äänestäjä ei ole ongelma...ne pöllöt äänestää ennustettavasti, vaikkakin vaihtavat kohdetta mielikuvituksettomasti...jos luet trendin oikein, sinulla ei hätää.

      Odotan lolla, että pääset vuorollasi tuhoamaan tätä systeemiä sisältäpäin!

    • akateeminen myös

      Itte valmistuin keväällä 2012 biokemistiksi ja aina on töitä löytynyt kun niitä on vaan hakenut. Marraskuussa alotan taas uudessa työpaikassa edellisestä irtisanouduin itse.

      Tällä alalla on mielestäni melko vaikea työllistymistilanne, mutta jotenkin mua on aina onnistanut vieläpä aika lyhyen haun jälkeen. Ehkä johtuu positiivisesta luonteesta ja melko kattavasta työkokemuksesta. Suhteita ei ole ollut, joten ne ei ole työllistymisessä auttaneet. En asu Suomessa ja luulen, että täällä alalle työllistyminen on hieman helpompaa kuin Suomessa.

      • FT geneetikko -92

        Suomesta et saisi töitä biokemistinä tai biologina.
        Missä maassa olet työllistynyt?


    • Eikö yliopisto ole juuri se paikka, jossa kaikki humanistit ja taiteiden opiskelijat välttelevät työelämää ja opintolainojen takaisinmaksua? Niin mä ainakin oon aina luullut...

    • Max Martin

      Ei tämä vihreyden tasoinen yhteiskunta todellakaan tarvitse akateemisen tasoista osaamista, kun se perustuu tiedesensuuriin ja sitten akateemisuus perinteisesti on sitä päinvastaisuutta, että pitää tietää. Että miten suuren tietomäärän opiskelun jälkeen sitten edes teoriassa pystyisi toimimaan jossakin töissä, jossa on puhekielto ja tiedesensuuri. Niin, ei mitenkkään.

      Ja sitten yrityspuolella olisi vihreys kokonaan kielletty, niin sinnekin akateemiset ovat liian analyyttisia ja kriittisiä kaikkea innovatiivisuutta kohtaan. Koko yliopistotason koulutus on ikäänkuin kouluttanut itsensä tämän koko maailman jonnekin välimaastoon, kun globalisaatiossa tapahtui maailman kahtia jakaantuminen. Rikkaat johtajat yritysten puolelle ja sitten taas nuolemiseen keskittyvät vihreät. Yliopistojen taso kulttuurihistoriallisesti on juuri se suomalaisuus, joka tästä maailmasta on kansanmurhattu, niin myös sille on nyt tyhjä aukko... kun alettiin ensin opiskelemaan suomalaisuuden kieltämistä ja samaan aikaan koko suomalaisuus on sellainen yliopistotasoinen kulttuuri, niin akateemisuus on valintansa tehnyt ja kääntynyt sinne vihreään osastoon. Että korkeakoulussahan tänä päivänä kuuluisi oppia vain se, että nuollaan vaan, koska se tekee onnelliseksi.

      Ja sitten yrityspuolella tarvitaan näitä vanhanaikaisemia oppeja ja melkein tuntuu, että yo-tasollakin pärjää paremmin kuin akateemisena tällä hetkellä. Ei ne tutkinnotkaan ole niin institutionaalisia, kun ajat muuttuu ja yliopistojen opit saattavat joutua kiellettyjen listoille kokonaan. Että mitä paskaa on siellä oppinut?
      Ja samaan aikaan naistenlehtia lukenut onkin oppinut paljon kaikkea nykyaikaisempaa ihan vaan siinä lukion aikana ja olisi vain liian nuori aloittamaan työssä ammattilaisena.

    • duunari3

      Tuolla joku kirjoitti, että pitäisi jo opiskeluaikana katsella alan työpaikkoja sitä silmällä pitäen onko opiskeltava ala työllistävä. No ihan asiaa tietty kirjoittaa, mutta entä kun opintojen alussa jo omat proffat maalaili kauniita tulevaisuudennäkymiä miten opintojen päättyessä suuret ikäluokat menevät eläkkeelle ja töitä riittää ym. harhaa..
      Paikkoja voi olla haettavana muutama ja kun niitä hakijoita on se 100-200/paikka, niin aina joku jää niistä paitsi.
      Työpaikkoja ei vaan riitä kaikille!
      Miksi koulutuspaikat eivät ole missään suhteessa työmarkkinoihin? Esim. sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja ainakin Hgin yliopistossa kuitenkin aloituspaikkoja on alle 50? Tuo vain noin esimerkinomaisena.
      Onneksi minulla on toisen asteen koulutus akateemisen koulutuksen lisäksi, sen avulla olen saanut töitä!!Olen siis tällä hetkellä ihan duunaritason töissä ja erittäin tyytyväinen saadessani edes tämän nykyisen työni. Kellekään työkaverilleni en edes ole viitsinyt kertoa akateemisesta "pilipali"koulutuksestani:D:D!

      • Max Martin

        Sosiaalipuoli tulee Suomen valtiolle aina Amerikan kautta, niin ne sosiaalityöntekijät ovat Amerikan byrokraatteja ja syy myös siihen, että ovat täysin tietämättömiä EU:sta, kun he elävät omassa sotilaallista tasoa olevassa diktatuurissa, jossa on Amerikan oikeudet sotia ulkomailla ja sitten arvioida paikallisten ilmeitä ja etenkin kulmakarvojen liikkeitä. Kun ei kuunnella sanaakaan puhetta ja vaan ilmoitetaan: olet köyhä... paitsi, etten tietenkään ole niissä laitoksissa juuri muuten asioinutkaan, kun nyt sodan jälkeen käynyt keskustelemassa EU:n ja USA:n välisestä sodasta, mutta eivät he olleet vielä mitään edes huomanneet, niin se sitten jatkuu edelleenkin...


    • AnttiEinaeri

      Koulutus kyllä kannatti, mutta ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon oli elämäni nöyryyttävin kokemus. Byrokraatteja on tässä maassa paljon. Heidän ainoa tehtävänsä on syyllistää työtöntä. Väkisellä keksittyä paperinpyörittelyä valtion virastoissa veronmaksajien elätettävänä. Työ ei tuntunut oikealta työltä, mutta karenssin uhalla siihen pakotettiin. Tai sitten työvoimatomiston järjestämät kurssit, jotka eivät ikinä työllistä mihinkään. On kuitenkin pakko osallistua jollekin yksinkertaiselle tietokonekurssille. Sekin kustannetaan veronmaksajien varoilla.

    • Max Martin

      Se onkin ihan hullua, kun työttömyyttä pidetään vakavana sairautena, jota hoidetaan typerillä keinoilla. Ja sitten työvoimapulasta ei kukaan viitsi puhua yhtään mitään, kun globalisaatiosta tulikin sitten oikeasti työvoimapula suuren syöpäkuolleisuuden takia ja ydintalvi ydinpommien aiheuttaman ilmaston kylmenemisen takia, niin nämä ovat taas näitä asioita, joita viranomaiset eivät pysty huomaamaan kuin vasta ehkä 5 vuoden kuluttua.

    • tietoviisas

      Tahtoo usein mennä niin että työpaikka saadaan suhteilla, elikäs jos isäpappa on ollut töissä firmassa tms. niin työnjatkajaa aina tarvitaan. Kyse ei ole arvosanoista laisinkaan kaikissa tapauksissa. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta niissä kyse voi olla siitä että työyhteisö on hankala tai ahdistava tai että työntekijää tarvitaan heti ja paikan saa. Muissa tapauksissa täytyy näyttää haastattelijalle että avuja on, jos ei muuten niin petihommissa parhaimmillaan..

    • karu totuus

      ensisijalla on tietysti puoliaan pitävän eliitin kersat.jos et kuulu siihen piiriin menet suoraan kortistoon.

    • Opiskeleva työtön

      Ei ne työnantajat tule kotiinkaan niitä töitä antamaan jos ei itse ole aktiivinen eikä hae muuta kuin yliopiston rekry sivuilta ja on myös olemassa mol.fi sivut joista löytyy pikkaisen enemmän työpaikkoja kuin yliopiston omilta sivuilta. Hakekaa suoraan firmojen sivuilta töitä mutta unohtakaa avoimet hakemukset joissa ei haeta suoraan mitään paikkaa. Jos valmistut alalle jossa ei ole töitä mieti haluatko edes koskaan tehdä sen alan töitä millään koulutus tasolla vai vaihdatko kokonaan uuteen alaan. Työtön voi opiskella samalla kun saa jotain työttömyysturvan tapaista korvausta päivässä ja samalla saat vielä opintuen päälle eli siis sehän vaan nostaa tuloja, että eikun työkkäristä kysymään.

      Ennen kuin yleensä aloittaa opiskelun tai edes harkitsee sitä niin kannattaa miettiä tarkkaan onko sillä alalla töitä vielä 20- vuoden päästä vai ei. Jos ei opiskelu kiinnosta niin mene töihin ihan mihin tahansa joka kiinnostaa tai et saa juuri alaasi vastaavaa työtä niin katso, että se edes vähän sivuaa sitä ja aina löytyy avoimen yliopiston kursseja joissa voi täydentää sitä omaa tutkintoaan jotta edes vähän se oma ala vastaa niitä odotuksia. Sitten kun työilmoituksessa lukee hienoilla termeillä mitä haetaan niin unohtakaa ne ja lukekaa sitä rivien välistä jotta se pääasia selviää. Tehkää joka kerta erilainen työhakemus kun siellä rekrytoinnissa on ammatti HR jotka taatusti näkee onko se tehty kopioi ja liitä tekniikalla vai ei.

    • suurHesa

      on kohta 1.3 - 1.5 miljoonan asukkaan metropolialue.
      Täytyy olla töitä.
      Myykää vaikka vöitä, joita muut saavat kiristellä.

    • turhake6

      Tämä on sitä Kataisen politiikkaa. on opiskeluaikaa lyhennettävä ja näin saadaan kortistoon ihmisiä nepeammin. Samoin perheiden äidit pakotetaan taloudellisten asioitten takia kortistoon ja isät hoitamaan lapsia --tämä on hyvin naamioitu tasa asrvon nimin. Mihin on hävinnyt Suomen vasemmisto --joka aikanaan puolusti kansalais oikeuksia. Kataisen tarkoitus dsaada työttömiä niin paljoin heidän eläämää huononnetaan , että joutuvat menemään alipalkattuina työhön , tai ulkomailta tuodaan ihmisiä jonoon. Kaikella tälläon tarkoituksena murtaa koko ammattiyhdistys toiminta. Ihmeellisestin on saanut kaikki taapertamaan peräsään ja puhumaan samaan ääneen kaikista huononnuksista. Kerrotaan satuja ja tulevaisuudesta jopa 30 - 50 v p äähän--luuleeko käteinen istuvansa pääministerinä siihen saakka. Kansaa ryöstetään ja kerätään omaisuudet rikkaille. Hallitusta pidetään pystyssä pelolla ja näin käteinen petaa paikkaa itselleen EU:n ja pitkittää eroa, tulee kalliiksi kansalle

    • hohhoijaa

      Tiedätköhän nyt ihan itsekkään miksi olet valmistunut ja miltä alalle olet yrittämässä työllistyä.

      Nähdäkseni kasvatustieteellinen tiedekunta on pääosin olemassa opettaja ja lastentarhanopettaja koulutusta varten. Tottakai niinkuin muistakin tiedekunnista valmistuu tutkijoita, asiantuntijoita, konsultteja ym, mutta aika marginaalistahan se on ja pienestä määrästä niitä työpaikkoja kilpailee aika paljon työntekijöitä.

      Elikkä hankihan nyt vaan vaikkapa se ala-asteenopettajan pätevyys joku jatkokurssi käymällä että saat töitä eikä tarvitse valittaa.

      Kyllä asianajajille, lääkäreille, eläinlääkäreille, opettajille ja jopa psykologeille ja papeille ja kanttoreille löytyy työpaikkoja. Kauppatieteen maistereille ja Diplomi-insinöörienkin työllisyys mahdollisuude onvat ihan ookoo.

      Se nyt vaan on niin, että jos joku välttämättä haluaa argeologiksi opiskella, niin ihan oma henkilökohtainen ongelma on löytää työnantaja joka palkkaa fossiileita maasta penkomaan.

    • juuri niin

      aina tarvitaan asianajajia...lääkäreitä,eläinlääkäreitä,opettajia,tänä masennuksen aikakautena psykologeja , lopun hoitaakin sitten papit kanttorit ja hautaustoimistot..

      humpuukialoja kannattaa harkita sata kertaa. ja välttää viimiseen asti

    • Oikein vain väärin

      Itse valmistuin diplomi-insinööriksi (prosessi / kemia) -90 luvun alun lamaan. Koskaan en ole ollut oman alani töissä, ainoastaan harjoittelijana hanttihommissa kesätöissä opiskeluaikaan. Alan töitä etsin joitakin vuosia valmistumisen jälkeen täysin tuloksetta. Ehkä olisi kannattanut jäädä jatko-opiskelijaksi, ehkä ei. Varsin tuottamaton investointi, ajanhukka ja opintolaina, vaikka ala olisi kiinnostanut ainakin silloin.

      Sittemmin kyllä töissä mutta ihan muualla ja muulla alalla vailla mitään virallista pätevyyttä. Ehkä juuri nyt sitten siitä syystä työttömänä.

    • eiolehelppoa

      Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta Kone ja tuotantotekniikkaa. Työttömyys pelottaa täälläkin, olen miettinyt monesti lopettaisiko koulun kesken ja menisi vaan oppisopimuksella johonkin. Olen siis suorittanut aiemmin lukion.

      • Oikein vai väärin

        Onhan tuo sinulla ainakin sellainen kokoonpano, että voi mennä melko moneen yritykseen. Sitävastoin prosessipuolen laitoksia on harvassa ja niitä on vähän vaikea panna pystyyn yhden miehen voimin. Jäteveden puhdistamo, jossa olin kesätöissä ei oikein innostanut, vaikka mielestäni hommat kyllä hoidin kunnolla. Se antoi toisaalta ehkä vähän huonot eväät hakeutua varsinaisiin alan töihin, jotka olivat todella kiven alla 90 -luvun alussa. Mitään sellaisia suhteita, joista olisi saattanut olla apua työn haussa, minulla ei ollut kemian alalle eikä yksi kuppanen putsari tarvitse diplomi-insiööriä käyttäjäkseen.


      • eläkeläinen
        Oikein vai väärin kirjoitti:

        Onhan tuo sinulla ainakin sellainen kokoonpano, että voi mennä melko moneen yritykseen. Sitävastoin prosessipuolen laitoksia on harvassa ja niitä on vähän vaikea panna pystyyn yhden miehen voimin. Jäteveden puhdistamo, jossa olin kesätöissä ei oikein innostanut, vaikka mielestäni hommat kyllä hoidin kunnolla. Se antoi toisaalta ehkä vähän huonot eväät hakeutua varsinaisiin alan töihin, jotka olivat todella kiven alla 90 -luvun alussa. Mitään sellaisia suhteita, joista olisi saattanut olla apua työn haussa, minulla ei ollut kemian alalle eikä yksi kuppanen putsari tarvitse diplomi-insiööriä käyttäjäkseen.

        insinöörejä lienee työttömänä n. 5000 ja muita akateemisia lähes 30 000 ja sitten puhutaan työurien pidentämisestä. Kun työpaikkoja koko ajan vähennetään eikä niitä siis riitä kaikille, pitäisi kaikkien jotka vain ikänsä tai terveytensä puolesta pääsee, mennä eläkkeelle jotta nuorille ja keski-ikäisille riittäisi töitä. Eläkeikää voi nostaa sitten kun todella on työvoimapula muuallakin kuin hoitoalalla. Moni uupunut voisi myös mennä vuorotteluvapaalle jotta joku työtön saisi edes sijaisuuden.


      • Norkoilija, kokenut
        eläkeläinen kirjoitti:

        insinöörejä lienee työttömänä n. 5000 ja muita akateemisia lähes 30 000 ja sitten puhutaan työurien pidentämisestä. Kun työpaikkoja koko ajan vähennetään eikä niitä siis riitä kaikille, pitäisi kaikkien jotka vain ikänsä tai terveytensä puolesta pääsee, mennä eläkkeelle jotta nuorille ja keski-ikäisille riittäisi töitä. Eläkeikää voi nostaa sitten kun todella on työvoimapula muuallakin kuin hoitoalalla. Moni uupunut voisi myös mennä vuorotteluvapaalle jotta joku työtön saisi edes sijaisuuden.

        Työttömyyden ylläpitäminen on EK:n tavoite. EK:ssa on rahaa ja EK saa sanomansa perille, aina. EK on kuin kuristuskäärme, joka tiukentaa otetaan työntekijäosapuolestamvähä vähältä. EK haluaa lisää maahanmuuttajia. EK:n tavoite on saada Suomeen miljoona työtöntä. Mitä enemmän aidan takana on norkoilijoita, sen alemmaksi työn hinta laskee. Maahanmuuttajat tekevät alle TES-tason ja siinä on syy miksi Suomessa on 100.000 työpaikkaa virolaisilla.

        Suomessa työn hinta on jo nyt aivan naurettavan halpa. Irtisanominen ei maksa juuri mitään verrattuna Länsi-Euroopan muihin maihin. Senioritason korkeakoulutetuille tarjotellaan ihan yleisesti vastavalmistuneen palkkaa. Lukekaapas työpaikkailmoituksia sillä silmällä. Vaatimuskia on jos jonkinlaisia, mutta mitä tarjotaan vastineeksi? Lisää työtä, vaativampia tehtäviä ja jotain epämääräistä itsensä kehittämistä.


    • Käytt.tiet.

      Mikäs avuksi, kun tajusin jo ajat sitten, ettei akateeminen koulutukseni työllistä ja hain opekorkeaan avartaakseni mahdollisuuksiani.. Pisteet ei riittäneet ja ajattelin hakea alan töitä, joista saisi lisäpsisteitä seuraavana vuonna.No, enpä tule noihin valituksi, joten pisteet ei kerry.
      No sitten koulutususkoisena(!?) päätin hakea ihan eri alalle ja työllisyysnäkymiltään hyvältä vaikuttavaan koulutukseen. No, en päässyt. Kaikki tiet on blokattu siltä saralta, toistaiseksi.
      Enkä luovuta, vaan haen ihan mitä tahansa työtä, nakutan joka päivä hakemuksia. Muotoilen hakemukseni kutakin paikkaa vastaavaksi ja toivorikkaana odotan kutsua haastatteluun. Mitään ei tapahdu, toistaiseksi.
      Jotenkin alkaa usko loppua ja työttömyys vaan jatkuu ja jatkuu. Meitä vaan taitaa olla liikaa...
      Miksi yliopistoissa edes on tiettyjä koulutuksia, jos ne ei työllistä yhtään mihinkään?? Kenen etuja ne palvelee?Tuskinpa kukaan yliopistoon mennessään haluaa tietoisesti valmistua työttömäksi, en minä ainakaan sinne siksi mennyt. On hiukka kusetettu olo, koska tein todella kovasti duunia opiskellessani neljässä vuodessa yliopistotutkinnon. Halusin päästä töihin, olin täynnä intoa. No, karu totuus iski aika nopeasti vastaan..
      No niin, nyt taas etsimään duunia tämän avautumisen jälkeen:) Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!!

      • ikävuodet_ratkaisee

        Älä nyt viitsi ylityöllistää niitä rekryäjiäkään.. hae vain paikkoja, jotka oikeasti kiinnostavat - tai työvoimatoimisto pakottaa. Aluksi tietysti on hyvä pistää 20-30 hakemusta ihan niinkun sarjana vaan. Seuraavat kymmenen sitten tupla-aikana. Sen jälkeen tahdin voi rajata jo aika alas: Olisi tuottanut jo tulosta jos olisi tuottaakseen. Kannattaa asennoitua siihen, että 5V työttömyyden jälkeen ei kannata enää mitään yrittää ja valmistautua nauramaan ihmisille, jotka jotain yrittää - älkää nyt suostuko järjettömyyksiin - oman järjen käyttö on edelleenkin sallittua ja jopa pakollista! Joko työtä tai sitten rauhaisaa kotoilua/luonnossa liikkumista..


    • kokemus ei aina auta

      Täällä on monet puhunut, että opiskelujen aikainainen työnteko olisi avain töiden saantiin. Meidän alalla töitä on sen sijaan vain opiskelijoille. Myös minä olen saanut kohtuullisen paljon työkokemusta opiskeluaikana ja vielä kolme työpätkää valmistumisen jälkeenkin, mutta nyt työn saanti on tyssännyt. Alalla ei vain yksinkertaisesti ole varaa palkata uusia työntekijöitä ja hakijoita hyvin harvoin avautuviin (pätkä)työpaikkoihin on useita satoja. Olen myös kiinnostunut muista kuin oman alan paikoista, mutta valitettavasti koulutuksellani ja työkokemuksellani ei niitä saa vaikka uskoisin olevani osaava ja pätevä työntekijä. Nyt toivon hartaasti saavani opiskelupaikan alalta, jossa on hyvä työllisyystilanne. Mutta pelottaa, etten saa paikkaa ja olen työttömänä vielä vuosien päästäkin. Niin ja että enkö sitten ajatellut alan työllisyystilannetta ennen opiskelujen alkua? Silloin lukion jälkeen katsoin netistä alan työllisyystilannettta ja se oli aikanaan hyvä, mutta muuttui opiskelujen aikana. Eikä edes opettajan pätevyyden hankkiminen tässä ole auttanut. Tsemppiä kaikille!

      • ,.,..,.

        Itse olin opiskeluaikana koulutusta vastaavissa - tosin assaritason duunessa. Sanoisin, että minulle kävi todella harvinaislaatuinen tuuri - jollaista en huomannut kenellekään muulle opiskelutoverilleni käyneen.

        Aikanaan tein kuitenkin sen virheen, että irtisanouduin työstä saadakseni graduni kunnialla päätökseen.

        Valmistumisen jälkeen harjoittelupaikkoihinkin oli niin kova tunku, että niihinkin pyrittiin aivan samaan tapaan kuin palkkatyöhön. Yhden (ministeriö)paikan olisin saanut - jossa olisin tehnyt samaa työtä harjoittelijana - kuin josta olin jo saanut opintojen ohessa kolmen vuoden työkokemuksen! Mutta kun en suostunut sitoutumaan harjoitteluun kokonaiseksi kalenterivuodeksi, en saanut tätäkään harjoittelupaikkaa.

        Koulutukseltani olen VTM ja opiskelemaani alaa markkinoidaan edelleen hyvänä työllistäjänä.

        Valmistumiseni jälkeen en ole tehnyt päivääkään koulutustani vastaavaa työtä.


    • Katkera X-sukupolvi

      Kouluts kannatti, erityisesti akateemisen tutkinnon hankkiminen vielä heillä, ketkä ovat nyt yli 50-vuotiaita.

      Meille, ketkä olemme syntyneet 60-luvun puolivälistä ja sitä nuoremmat, EI ole. Meistä ensimmäiset valmistuivat suoraan ensimmäiseen lamaan ja olemme se sukupolvi, joka ei saavuta vanhempiensa elintasoa tai koko työura on pätkätyö-työttömyys-jaksottelua.

      Nyt merkkaa suhteet, ei muu. Koko työn käsite ja sen merkitys on muuttunut. Euroopassa ja muuallakin maailmassa on nyt kokonainen sukupolvi, jonka koko elämä on epävarmaa. Se ruokkii ääriliikkeitä ja väkivaltaa, lisänä maahanmuutto sekoittaa pakkaa.

      Voi, kun olisi syntynyt vaikkapa 50-luvun alussa, töitä sai aina ja kouluts takasi autot, asunnot, kesämökit ja paksut eläkkeet!

    • Jotain hyvääkin

      Kannattaa muistaa, että oppineella on aina omaisuus mukanaan. Ja opintolainaa tullaa kyllä perimään missä asutkin, jos sen meinaa joskus kapsäkistä unohtua.

    • Työtön FT

      Opiskelu antoi henkistä pääomaa, ei paljon muuta.

      Miksi akateemisesta työttömyydestä ei puhuta koskaan julkisuudessa? Yleisradio, MTV3, Nelonen, siinä teille uutisaihe ja TV2-ajankohtaisen liveillan aihe.

    • AdiosQ

      Onko yliopistokoulutuksesta ollut hyötyä? No on, yksinkertaisesti sanottuna. Tosin vasta sitten, kun lähdin ulkomaille. Suomessa on liian paljon maisterinpaperit omaavia alalla kuin alalla ja opiskelun arvostus on siinä mielessä romahtanut. Muualla on toisin, onneksi. Suomalaisilla on hyvä maine ja se avaa monien työpaikkojen ovia.

    • yksherra

      Olen kemisti. Sain kilpailun kautta itselleni työkokeilupaikan, 9 €/vrk paikan. Siihen se sitten jäi.

      Ei minua oikeastaan kiinnosta enää mikään. En hae mihinkään, oleilen kaikki päivät sisällä. Ei kukaan minua syrjäytyneeksi lue, koska on ylempi korkeakoulututkinto.

      Itsemurha voisi olla vaihtoehto, mutta en sukulaisten vuoksi sitä tee. Ei se muiden taakatta oleminen ole niin helppoa, koska pitää ajatella muitakin ja miten se muihin vaikuttaa. Luulisin, että se voisi saada aikaan jopa työkyvyttömyyttä, joten älkää marisko.

      Opettajaksi voisi opiskella, mutta työttömällä ei ole siihen oikeutta.

    • Lähisairaanhoitaja

      "Opettajaksi voisi opiskella, mutta työttömällä ei ole siihen oikeutta."

      Onko olemassa joku laki, joka kieltää työtöntä opiskelemasta opettajaksi?

      Onko ne kaikki opettajaksi opiskelevat työllisiä sitten? En usko.

      • yksherra

        Joo. Haluaisin nähdä sellaisen tyypin, joka opiskelee opettajaksi ilman rahaa. Työtön EI saa opiskella kuin amislinjoja.


      • työtön FM minäkin
        yksherra kirjoitti:

        Joo. Haluaisin nähdä sellaisen tyypin, joka opiskelee opettajaksi ilman rahaa. Työtön EI saa opiskella kuin amislinjoja.

        Et kerro te-toimistoon, että opiskelet ja nostat samalla kylmästi työttömyysrahaa?
        En kehoita rikkomaan lakia, mutta tiedän monen näin tekevän... pakon edestä.


    • Lähisairaanhoitaja

      "Joo. Haluaisin nähdä sellaisen tyypin, joka opiskelee opettajaksi ilman rahaa."

      Opintotuki, opintolaina, työn tekeminen opintojen ohessa? Rings any bell?

      • ei tipu opintotukea

        Mikäli ko- ihminen on jo kemisti, ei hän voi saada enää opintotukea tai opintolainaa toiseen akateemiseen tutkintoon.
        Kannattaa ottaa selvää ja heilutella niitä omia kellojaan, ennen kun teilaa.
        Tukea voit saada yli 25 aikuisena jollekkin lyhytkurssille, jonka työkkäri hyväksyy (esim hitsariksi) tai tehdä kesken jääneet amk- tai yliopisto-opinnot loppuun tms.
        Vaatii kuitenkin aina ensin TE-toimiston päätöksen.


      • Rings rings

        Lähisairaanhoitaja, opiskelemaan lähteminen ei varmaan olisi monenkaan työttömän kohdalla ongelma, ellei raha olisi tosiaan ongelmana. Opintotukea ja opintolainaa saa vain tietyt vuodet. Itselläni ainakin on jäljellä oikeutta enää yksi vuosi. Työn ohessa opiskeleminen olisi kiva juttu, jos töitä saisi. Työttömänä ollessa saa opiskella 4 op/vuosi. Hyväksi vaihtoehdoksi itsekin ajattelin työvoimatoimiston tarveharkinnanvaraista rahaa nimenomaan koulutuksiin. Sen kohdalla tosiaan on niin, etteivät hyväksy kaikkia koulutuksia. Ja sitten, lähisairaanhoitaja, on olemassa apurahoja, tiesitkös, mutta niitä ei myöskään ole niin vain saatavilla työttömälle, joka kouluttaisi itseään eteenpäin. Menevät niille, joilla on jo työpaikka. Kyllä, rings bells.

        Parempi kysymys on, miksi työttömyysasteen noustessa tarveharkinnanvaraisesta ei tehdä helpommin hyväksyttyä heille, jotka työllistyäkseen akateemisina voisivat kouluttaa itseään uudelle tutkinnolle? Kaikessa lienee kysymys siitä, että yhteiskunnan rahat menevät nopeasti ja he, jotka miettivät näitä, eivät ole työttömiä.

        Olen tehnyt työttömyydestä päästäkseni parhaani ja aion tehdä vastekin. Aion myös opiskella heti, jos se on mahdollista. Kotona en ole halunnut odotella, jos sellaista tulee mieleen. Olen tehnyt pätkiä, mistä olen saanut. Myös hoitoalalla muuten epäpätevänä.

        Humanistin neuvot itse opetusalallakin pätkää kolme vuotta tehneenä sanoisin, että luuletko todella noista neuvoista olevan hyötyä? Opiskeluaikana harjoittelua ei ollut pakollisena mutta yritin siihen päästä. Paikat olivat niihin kortilla. Olisin toki tehnyt alalla töitä, jos olisin päässyt. Ja se, että viittaat, menkää hoitoalalle, on niin yleisesti kuulemani viittaus, että ihmettelen, miksi sen teet. Itse olen tehnyt sinne sijaisuuksia mutta tällä hetkellä enimmäkseen pätevät pääsevät eikä kaikkien sinne kannata mennä. Hain myös koulutukseen, mistä uskoin töitä tulevan. Ja onkin tullut, mutta pätkää, joitain vuosia tuolla ja tuolla.

        Joissain työhaastatteluissa olen kuullut palautteita tyyliin "Eikös kaikki akateemiset pääse töihin?" ja yhdestä "Ei meillä ole maineessa varaa ottaa töihin joku, joka on yli puoli vuotta ollut työttömänä. " Kun seuraa yleistä keskustelua työttömistä, saa joskus vaikutelman kuin olisi olemassa mielikuvaa, etteivät työttömät osaa, tulee ajatelleeksi, tee mitään, käyttäisivät vain yhteiskuntaa hyväksi kaikki. Se ei ole totta varmasti suuren osan kohdalla. En usko meidän akateemisten kohdalla olevan sen enempää totta. Mikäs meidät olisi tyhmentänyt tai laiskistanut? Työtä voi hakea joka päivä monta tuntia. Itse olen lähettänyt satoja hakemuksia ja käynyt myös työharjoittelussa työvoimatoimiston kautta. Kuka tahansa on tälläisestä leimaamisesta ihmeissään. Kaipaisin tänne akateemisten kokemuksia pätkätöistä akateemisilta hakijoilta aloittajan pyynnön mukaan. En neuvoja, jotka kai suurin osa on lävitse jo käynyt.


      • Rings rings
        Rings rings kirjoitti:

        Lähisairaanhoitaja, opiskelemaan lähteminen ei varmaan olisi monenkaan työttömän kohdalla ongelma, ellei raha olisi tosiaan ongelmana. Opintotukea ja opintolainaa saa vain tietyt vuodet. Itselläni ainakin on jäljellä oikeutta enää yksi vuosi. Työn ohessa opiskeleminen olisi kiva juttu, jos töitä saisi. Työttömänä ollessa saa opiskella 4 op/vuosi. Hyväksi vaihtoehdoksi itsekin ajattelin työvoimatoimiston tarveharkinnanvaraista rahaa nimenomaan koulutuksiin. Sen kohdalla tosiaan on niin, etteivät hyväksy kaikkia koulutuksia. Ja sitten, lähisairaanhoitaja, on olemassa apurahoja, tiesitkös, mutta niitä ei myöskään ole niin vain saatavilla työttömälle, joka kouluttaisi itseään eteenpäin. Menevät niille, joilla on jo työpaikka. Kyllä, rings bells.

        Parempi kysymys on, miksi työttömyysasteen noustessa tarveharkinnanvaraisesta ei tehdä helpommin hyväksyttyä heille, jotka työllistyäkseen akateemisina voisivat kouluttaa itseään uudelle tutkinnolle? Kaikessa lienee kysymys siitä, että yhteiskunnan rahat menevät nopeasti ja he, jotka miettivät näitä, eivät ole työttömiä.

        Olen tehnyt työttömyydestä päästäkseni parhaani ja aion tehdä vastekin. Aion myös opiskella heti, jos se on mahdollista. Kotona en ole halunnut odotella, jos sellaista tulee mieleen. Olen tehnyt pätkiä, mistä olen saanut. Myös hoitoalalla muuten epäpätevänä.

        Humanistin neuvot itse opetusalallakin pätkää kolme vuotta tehneenä sanoisin, että luuletko todella noista neuvoista olevan hyötyä? Opiskeluaikana harjoittelua ei ollut pakollisena mutta yritin siihen päästä. Paikat olivat niihin kortilla. Olisin toki tehnyt alalla töitä, jos olisin päässyt. Ja se, että viittaat, menkää hoitoalalle, on niin yleisesti kuulemani viittaus, että ihmettelen, miksi sen teet. Itse olen tehnyt sinne sijaisuuksia mutta tällä hetkellä enimmäkseen pätevät pääsevät eikä kaikkien sinne kannata mennä. Hain myös koulutukseen, mistä uskoin töitä tulevan. Ja onkin tullut, mutta pätkää, joitain vuosia tuolla ja tuolla.

        Joissain työhaastatteluissa olen kuullut palautteita tyyliin "Eikös kaikki akateemiset pääse töihin?" ja yhdestä "Ei meillä ole maineessa varaa ottaa töihin joku, joka on yli puoli vuotta ollut työttömänä. " Kun seuraa yleistä keskustelua työttömistä, saa joskus vaikutelman kuin olisi olemassa mielikuvaa, etteivät työttömät osaa, tulee ajatelleeksi, tee mitään, käyttäisivät vain yhteiskuntaa hyväksi kaikki. Se ei ole totta varmasti suuren osan kohdalla. En usko meidän akateemisten kohdalla olevan sen enempää totta. Mikäs meidät olisi tyhmentänyt tai laiskistanut? Työtä voi hakea joka päivä monta tuntia. Itse olen lähettänyt satoja hakemuksia ja käynyt myös työharjoittelussa työvoimatoimiston kautta. Kuka tahansa on tälläisestä leimaamisesta ihmeissään. Kaipaisin tänne akateemisten kokemuksia pätkätöistä akateemisilta hakijoilta aloittajan pyynnön mukaan. En neuvoja, jotka kai suurin osa on lävitse jo käynyt.

        Korjaus tekstiini edellä: työttömänä saa opiskella 4 op/ puoli vuotta. Siis vuodessa vähän.


      • 1 + 8
        Rings rings kirjoitti:

        Korjaus tekstiini edellä: työttömänä saa opiskella 4 op/ puoli vuotta. Siis vuodessa vähän.

        no ainakin mulle on sanottu että keskimäärin 4 op / kuukausi. Ja niin myös teen eikä ainakaan vielä ole valitusta tullut työkkäristä.


    • Kyyti on kylmää

      Nyt alkaa sitten akateeminen työttömyys saada tosissaan tuulta purjeiden alle. Tähän asti Suomessa korkeakoulutettujen työttömyys on ollut selvästi matalampaa kuin alemmin koulutetuilla. Näin ei kuitenkaan varmasti kauaa ole. Korkeakoulutettujen työpaikat kun ovat lähinnä julkisen sektorin näennäistyöpaikkoja, joita ei oikeasti tarvita mihinkään, mutta jollaisia julkinen sektori voi periaatteessa perustaa rajattomasti jos vaan rahat riittävät. Esim. Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa, joissa valtion velkajuhlat ovat tulleet päätökseen, työttömyys on kaikkein korkeinta nimenomaan korkeimmin koulutetuilla. Pian tulee Suomenkin velkajuhlille katkera loppu ja silloin tullaan näkemään ekonomeillakin 20% työttömyysaste.

      Kouvolan kaupunki esim. alkaa siivota turhia paperinpyörittäjiä rankalla kädellä:

      http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/01/08/Kouvola irtisanoo 37 tyontekijaa/201458/4

      Kaupungin henkilöstö vähenee vuoden loppuun mennessä yhteensä noin 320:llä ja leikkaukset kohdistuvat nimenomaan hallinto- ja toimistohenkilöstöön.

    • xxxxxxxxsss

      Aina hauskoja nämä suomi24 -jutut.

      Suurin osa ekonomeista työskentelee yksityisellä sektorilla.

      Yritit varmaan tarkoittaa VTM:iä

    • pekka-

      Korkeakoulutettujen kannattaa muuttaa maasta. esim saksa, englanti. Näissä riitää työtä ja korkekoulutetuilla. Saksaan kannattaa muuttaa pelkällä ammattikoulutuksellakin. Suhtautuminen todellakin erinlaista mitä suomessa.

    • 100 + hakemusta

      Joo, kävin juuri työkokeessa, joka kesti monta tuntia. En päässyt jatkoon ja siis varsinaiseen haastatteluun. Palaute tuli ja sain kokeesta tosi hyvät arvosanat. Ei riittänyt, olisi pitänyt saada erinomaiset. En nähnyt siis rekrytoijaa, ainoastaan assarin. Työnhaku jatkuu...Yli 100 hakemusta lähetetty.

    • Myös KM

      Olen myös työtön kasvatustieteen maisteri. Maaliskuussa tulee vuosi täyteen työttömyyttä. Olen hakenut lähemmäs 200 paikkaa. Voi olla kyllä enemmänkin. Kerran olen ollut haastattelussa ja päässyt siitä psykologiseen testaukseen, muuten haku ollut täysin turhaa. En tule saamaan töitä, koska ei ole juuri oman alan kokemusta. Harjoittelukin piti suorittaa kandivaiheessa, jolloin ei vielä ollut täysin selkeänä se, mitä haluaisin tehdä. Kyseinen harjoittelu oli siis täysin turha.

      Ainoa vaihtoehto minulla on enää opiskelujen jatkaminen. Näin myös rekryohjaaja todennut. Itseä ei kyllä tällä hetkellä kiinnosta yhtään väikkärin kirjoitus, joten tod.näk. päädyn johonkin muuhun tutkintoon. Sellaiseen, josta saa edes ammattinimekkeen.

      Avoimia olen lähettänyt ympäri Suomea myös, tarjonnut itseäni puoli-ilmaiseksi töihin, ja kysellyt harjoittelupaikkoja, mutta kukaan ei ota. Tarvettakin olisi, mutta ei aikaa, tilaa tai mahdollisuutta. Minusta olisi hyvä, jos vastavalmistuneita otettaisiin vuodeksi harjoitteluun, josta saisi hyvää kokemusta. Uskon, että moni vastavalmistunut olisi valmis menemään oman alan töihin vuodeksi myös puoli-ilmaiseksi.

      Tällä hetkellä motivaatio hakea töitä on tasan nolla. Tuntuu ylivoimaiselta lähettää sitä hakemusta, kun tietää mikä vastaus on. Epäilen myös osaamistani ja taitojani, koska ei ole tarvittavaa kokemusta. Jos voisi hakemukseen laittaa, ettei ole kokemusta, eikä sitä tulekaan, jos minua ei oteta minnekään. Kaikille niille, jotka sanovat, että sinun täytyy hakea töihin, jotka ei vastaa koulutustasi. Uskokaa olen kyllä hakenut. En kuitenkaan kaupan kassalle vaan sellaiselle, joka vastaa edes omaa alaa vähäsen, kuten opintosihteeriksi tai koulutussihteeriksi. Niihinkään ei pääse.

      Nostetaan vain eläkeikää, vaikka nuoria työttömiä löytyy valtavasti. Ei juuri hyödytä myöskään Sanssi-rahat tai muut, kun ei löydy työnantajia, jotka olisivat valmiita ottamaan työntekijöitä.

      • 14or7

        Älkää nyt viitsikö ylikouluttaa.. syötte vähiä resursseja niiltä uusilta opiskelijoilta, jotka kuitenkin valitaan niihin työtehtäviin. Sitten kun mittarissa alkaa oleen se 25 tai yli, niin alkaakin jo olla hankalampaa saada sitä ekaa työtä. Työn pitäminen taas ei nykyisin onnistu 40%:lta työntekijäitä 40. ikävuoden jälkeen. Korjausliike? Voisi olla, koska se jäljelle jäävä 40% palkansaajista elättää sitten koko suomen saamallaan palkalla!
        Menkää poimimaan marjoja ja sieniä kesällä. Kyllä ne perunat kasvaa omallakin pihalla - ja on parempia. Porkkana tarvitsee paljon valoa että tulee suuria. Persiljaa ei tarvitse ostaa kaupasta. Viettäkää paljon aikaa lastenne kanssa ja siirtäkää hyvät arvonne heille! Huonot nyt siirtyy siirtämättäkin..


    • xccxcxcxcxxccx

      MIkäli se opintotukiaika on loppunut, niin miksi ette tee vaikka toisen tutkinnon ohella kaupan kassaa osa-aikaisena, siivousta tai puhelinmyyntiä.

      Nuorena olisi pitänyt oppia jo nöyrtymään. Työ kuin työ, jos siitä saa rahaa ruokaan ja asumiskustannuksiin. Nyt vaan istutaan kotona ja ihmetellään maailman menoa. Työttömyys kasvaa ensi vuonnakin. Ei sitä nousukautta nyt kannata kotona odottaa. Luuri käteen ja soittelemaan ihmisille! Puhelinmyyntiä saa aina!

      • faktaa tosielämästä

        Olet joko naivi, tai ihan pihalla nykyajan työnhausta.

        Niihin kaupan kassan ja siivoojan paikkoihin on SATOJA hakijoita. Ei niihin niin vain mennä, kuten ennen muinoin.

        Puhelinmyynniistä et saa mitään pohjapalkkaa enää miltään firmalta. Paha tulla toimeen 2€ päiväpalkalla.
        Kokemusta on.


    • cxcxcxcxcxxcxc

      Puhelinmyyntifirmoissa maksetaan yleensä 9,56e tai parhaimmillaan 10e /h pohjapalkkaa (ei siis takuupalkkaa). Tähän saa provikat päälle. Missä ihmeen huijarifirmoissa te olette töissä, jos 2e päiväpalkka muka? :D

    • kolalaku

      Mihin te ulkomaille muuttaneet ihmiset olette sitten työn perässä onnistuneesti siirtyneet? Ja mille alalle olette kouluttautuneet? Itselläni on kaksi kaupallisen alan tutkintoa (tradenomi ja KTM) eikä työpaikkaa saa mistään. Työkokemusta löytyy vuosia omalta alalta (toimistotyöst, asiakaspalvelu, myynti tms.) ja aina olen ollut työssä opintojen ohessa ja lomilla. Helpommin näköjään sai töitä pelkillä tradenomin papereilla kuin ekonomin papereilla. Alan opekorkeaankin olen hakenut useamman kerran, mutta eihän sinnekään pääse. Taitaa niistä alan opeistakin olla jo liikatarjontaa.

      Olen ajatellut tässä pikkuhiljaa kouluttautua uuteen ammattiin tai muuttaa ulkomaille. Mihin kannattaisi muuttaa? Työllistääkö peruskoulun open maisterin tutkinto, psykologia, puheterapeutin tutkinto tai oikeustieteen maisterin tutkinto. Oikeustiede kiinnostaa ja on ollut harrasteena jo vuosi, mutta epäilen, että olisiko se taas yksi turhanpäiväinen pilipalitutkinto, josta ei mihinkään selkeärajaiseen tutkintoon valmistu. Sairaanhoitajankin ammattia olen jo harkinnut, mutta en tule toimeen piikkien enkä eritteiden kanssa.

      Mielestäni nykynuorille pitäisi todella olla parempaa ja TOTUUDENMUKAISEMPAA opinto-ohjausta jo yläasteelta ja lukiosta alkaen. Heille pitäisi oikeasti kertoa, miten asiat eri aloilla ovat ja minne suuntaan mahdollisesti kehittyvät. Työnsaanti ei todellakaan ole enää varmaa muilla kuin lääkäreillä, ja useilla ihmisellä menee vuosia hukkaan elämästä kaikenlaisten pilipalitutkintojen suorittamiseen. Työsaanti ei todellakaan ole samanlaista kuin joskus 1980 -luvuilla, jolloin kaikki pääsivät suoraan opinnoista töihin. Lamat ovat purreet tähänkin.

      Toinen itseäni ärsyttävä asia on se, että työnhausta on tehty liian tieteellistä ja hienoa. Vastahan sitä oli jossain jo tutkittu, miten kirjasintyyli ja fonttikoko vaikuttaa työn saamiseen. Siis ei hel...ti sanonko. Samaan tapaan tavalliseen sihteerin tai perus paperinpyörittäjän työtehtävään haetaan jotain multitalenttia yli-ihmisen ominaisuuksia omaavaa henkilöä. Myös työnantajilla on useinmiten epärealistisia vaatimuksia hakujen suhteen. Väittäisin, että monessa kohtaa työnantajatkin voisivat ihan oikeasti miettiä, kuinka vaativia ne työtehtävät nyt niin kuin ihan oikeasti heillä ovat.

      • eiturhantakia

        Peruskoulun luokanopettajan työ työllistää Suomessa, varsinkin jos on erikoistunut erityispedaan ja muodollisesti voi siis opettaa erityisluokkia. Itse työelämässä sitten on etuna jos on lahjakkuutta esim. musiikissa, liikunnassa, käsityössä tms. Ammatti on sellainen, mikä työllistää lamankin aikoina sillä peruskoulun luokanopettajien työtä ei voi siirtää roboteille. Tällä hetkellä hakijoita koulutukseen on kyllä erittäin runsaasti, valinta on valtakunnallinen ja kaksivaiheinen. Toisessa osiossa on soveltuvuuskoe ja läheskään kaikki eivät pääse sinne toiseen vaiheeseen. Koulutukseen ei kuitenkaan kannata hakea jos on varma, että opettajan ammatti ei ole se minun juttu, ei pidä lapsista tai on vääränlainen tausta (tietyt rikokset sun muut). Ala on loppupeleissä aika pitkälti kutsumusammatti ja palkkakaan ei ole maisteriksi mikään erityisen korkea ja lisäksi käytännössä joutuu tapaamaan koululla oppilaiden vanhempia ilmaiseksi (niistä ei makseta erikseen palkkaa). Huvikseen ei kannata viideksi vuodeksi tuota alaa lähteä opiskelemaan missään nimessä tai sen vuoksi, että ei oikein tiedä mitä muutakaan haluaisi/haluaa välttää työttömyyden.

        Oikeustieteilijöistä tunnen joitakin, jotka ovat työttöminä, tosin varmaankin ainakin osittain omaa syytään. Tietysti persoona, motivaatio, oikeanlaiset suhteet, opiskeluvauhti ja sattumakin vaikuttavat työllistymiseen.


    • dsffffsag

      Jos tämä jatkuu tulee lama. Älykkäät ihmiset pistetään akateemian kautta kortistoon he tuhlaavat monta vuotta elämästä, jotkut rohkeat jopa lähtevät pois maasta. Tyhmät ihmiset pääsee suhteilla ja karismalla nopsaa työ elämään jopa johtajaksi. Lama tulee koska turvattu työ ja hyvä palka ei tuo älliä, idiootit saavat vastuuta harteillee jota eivät osaa käyttää huonoja ratkaisuja ja tumpelointia ympäri maata, joskus ei edes ymmärretä työn konseptia vaan roikutaan netissä ja jää suunitelmat tekemättä, talous ei pyöri.

    • AkateeminenDI

      Omalta osalta voin sanoa, että akateeminen koulutus (DI) on kannattanut. Toki työnsaantia auttoi monipuolinen työkokemus, mitä olin ehtinyt kerätä opintojen ohessa. Nykyään toimin johtajana PK-yrityksessä. Arvosanoihin en koulussa panostanut ja valmistuikin keskivertoa huonommilla arvosanoilla. Onneksi työnteko on ollut keskivertoa parempaa, mikä kuitenkin lopulta ratkaisee.

      • werwr2333

        En tiedä oliko se sinun DI, ehkä olisit päässyt samaan virkaan ilman DI:täkin


      • Abu8

        Mitä on mielestäsi "keskivertoa parempi" työnteko? Mielipiteitä on niin monta kuin ihmistäkin. Usein ratkaisee naamataulu.


      • AkateeminenDI
        Abu8 kirjoitti:

        Mitä on mielestäsi "keskivertoa parempi" työnteko? Mielipiteitä on niin monta kuin ihmistäkin. Usein ratkaisee naamataulu.

        Yritysmaailmassa se on aika helppo mitata suoraan tuloksesta. Jos saa aikaan enemmän tuloksia kuin useammat muut, niin lienee myös keskivertoa parempi duunissaan. Aloitteellisuus ja yrittäjähenkisyys tuovat helposti plussaa. Jos menee "olen täällä vain töissä" asenteella, niin eteneminen voi olla hankalampaa uralla.

        DI:n papereista on ollut siinä määrin iloa, että monet alani asiakkaat edellyttävät ylempää korkeakoulututkintoa projektipäälliköiltä. Ilman näitä päällikkyyksiä olisi voinut olla hankalaa osoittaa, että hanskaa myös suurempia asioita, mitä nyt johtajana joutuu tekemään.


    • Akateeminenluuseri

      Ei! 7 vuotta elämästä hukattu luonnontieteiden maisterin papereihin, joilla voi tänä päivänä lähinnä pyyhkiä per**ttä. Oma virhe, kun uskoin yläkoulussa syötettyä propagandaa tyyliin "yliopistosta pääsee kunnon töihin, amikset on luusereille". Alan töitä on tarjolla vain opiskelijoille, joille ei tartte maksaa täyttä palkkaa. Opiskeluaikana pääsin kyllä alan kesätöihin, mutta heti kun valmistuin nii en enää kelpaa mihinkään (vaikka olisinkin valmis "alipalkattunakin" työskentelemään, sanoo tämä ihana sääntö-Suomi moiseen järjestelyyn eiei:tä). Olis vaan pitäny aikanaan tarttua lapsuuden unelmaan ja ryhtyä rekkapekaksi. Nyt vaan taitaa olla liian myöhästä, kun eivät kolmekymppistä korkeakoulutettua kovin helpolla duunarihommiin ota (tai ylipäätänsä tämän ikäistä, jolla ei ole kokemusta "oikeista töistä")

    • makol

      Olen di-opiskelija, joka ei lähtenyt tavoittelemaan unelmaansa, vaan valitsi paremmin työllistävän alan, sähkövoimatekniikka, jossa olen erikoistunut energian tuotantoon ja sähköverkkoihin. Tämän lamankin aikana vakaan toimialan piti olla väylä turvattuun työelämään. Tulevaisuuden ala, varma työllistäjä, kasvava tarve osaajista jne. näin sanottiin opiskelun alussa 2010-2011.

      Opiskelu onkin kiinnostanut vaativuudestaan huolimatta tai ehkä juuri siksi. Peruskoulussa yli 9:n keskiarvo, yo-kirjoituksissa neljä eximiaa ja yliopistossakin keskimääräistä parempi 3,5 keskiarvo.

      Vaan oman alan työkokemus on tasan 0. Ei minkäänlaista harjoittelupaikkaa, ei kerta kaikkiaan mitään. Tänä keväänä hakemuksia 80. Useat kesätyöhaut ovat koko firmaan samalla kaavakkeella, joten tehtäväkohtaisia hakemuksia noin 150 - unohtamatta avoimia hakemuksia ja piilotyöpaikkojen metsästystä yhteydenottoineen. Ei se mikään ennätys ole, vaikka en henkilökohtaisesti tunne ketään joka olisi enemmän yrittänyt. Tuloksena yksi työhaastattelu. Hakijoita jokaiseen yksittäiseen tehtävään vähintään 40. Ei se ole verrattaen paljon, mutta riittävän paljon kuitenkin. CV ja hakemuksia viety rekrytointialan asiantuntijalle - ei ongelmaa. Hakemukset räätälöity erikseen jokaiseen tehtävään. Yhteyshenkilöihin otettu yhteyttä. On haettu toimistohommaa, on haettu haalarihommaa, on haettu joka puolelta Suomea.

      Opiskelut ovat aivan loppusuoralla. Jäljellä 3 tenttiä ja diplomityö. Hälytyskellot soivat ja kovaa. Olen erittäin tietoinen siitä kuinka tärkeää oman alan työkokemus opiskeluaikana on. Tiedän tarkalleen, että työkokemukseton valmistunut DI on pahoissa ongelmissa tulevaisuudessa. Siksi yritänkin. Minulle ei anneta mahdollisuutta. Masennusoireet alkavat näkyä, pelkään mielenterveyteni puolesta. Jos saisin työtä, piristyisin satavarmasti. Se olisi toiseksi paras asia mikä minulle olisi koskaan tapahtunut.

      Yrittäjäksi ryhtyminen ei periaatteessa olisi ongelma. En kavahda yrittäjän suurta työmäärää. Ei vain ole liikeideaa. Ehkä sellainen tulee, jos mielenterveys ei petä ensin. Jos saisin olla työelämässä muutamia vuosia, uskoisin että liikeidea syntyisikin. Harva yrittäjäksi lähtee koulun penkiltä.

      Nuorempana minulla oli isoja unelmia. Tällä hetkellä suurin unelmani on saada oman alan työ ja perhe. Asia, joka on suurimmalle osalle suomalaisista aivan arkipäiväinen, on minun suurin unelmani. Joudunkohan joskus luopumaan näistäkin unelmistani.

      En hauku hallitusta, en syytä muita. Omat virheeni olen tehnyt ja niistä saatan joutua maksamaan koko elämäni. Olen tiellä kohti syrjäytymistä. En tarvitsisi kuin hiukan tuuria, mutta alkaa vaikuttaa etten ole sitä ansainnut ja että tämä on kohtaloni.

      Jatkan yrittämistä luovuttamatta, mutta en ole enää yhtä toiveikas. Elämä kouluttaa ala-asteen luokan priimusta. Herran jestas sentään, olen 25-vuotias ja tulevaisuuden uskoni alkaa olla olematon.

    • jokumies83

      Olen valmistunut surullisen kuuluisalta it-alalta juuri talouslaman alkaessa -08 jälkeen -10 alusta. Jo tuolloin opiskeluaikana edes harjoittelupaikan saaminen oli liki pitäen mahdottomuus, siksi opintoni venyivät 6 vuoteen. Menin töihin -07 täysin eri alalle johon ei tarvittu koulutusta, vasta parin ei-alalla vietetyn työvuoden jälkeen suoritin opintoni loppuun kun sain ns. temppu harjoittelun. Opinnäytetyön tekeminen kun oli lasten leikkiä verrattuna siihen mitä harjoittelupaikan saaminen on.

      Tuon valmistumisen -10 alun jälkeen pari vuotta työttömänä hakien satoihin paikkoihin tuloksena kymmenkunta haastattelua ja nolla työpaikkaa. Tyhjän toimittamisen jälkeen hain opiskelemaan yliopistoon johon pääsin heittämällä, siellä tuli toista vuotta oltua. Sen jälkeenkään ei yhtään työpaikkaa ole saatu. Että työttömyysputki vaan jatkuu.

      Tutkinnoilla ei kyllä suomessa tee yhtään mitään nykypäivänä. Urasuunnitelmani ovat jo myös karisseet pois kun töitä ei ole, samoin ne perhesuunnitelmat. Omasta mielestäni korkea-asteen aloituspaikkoja pitää karsia rankalla kädellä että jokainen valmistunut voisi saada töitä. Ilman sitä toimenpidettä tai työpaikkojen lisäystä merkittävästi akateeminen työttömyys vaan paisuu.

    • koulutettuköyhätyötön

      Valmistuin 2004 valtiotieteellisestä. En ole saanut mitään oman alan töitä, jotain kaupan kassan osa-aikaisia töitä vain ja nyt olen niistäkin työttömänä. Elämäni tyhmin valinta oli mennä valtiotieteelliseen. Nyt, kun ei ole mitään oman alan kokemusta on turha edes yrittää hakea töitä. Ikäkin on jo esteenä työllistymiselle ja korkeakoulutettua ei haluta hanttihommiin. Sanovat suoraan etteivät korkeakoulutetut muka sitoudu muihin kuin oman alan töihin. Aivan täyttä roskaa. Minä sitoutuisin jos jotain saisin.

    • ex-ext

      Sain vuosi sitten toisen tutkinnon. Luonnontieteellinen ylempi korkeakoulututkinto. Edellinen AMK tutkinto vuosien takaa. Molemmat ns. kovia aloja, varma työllistyminen.

      Idioottti olin kun aikuisena lähdin, potkujen jälkeen, opiskelemaan toista alaa.
      Vuoden ja 100. hakemuksen jälkeen lopetin.

      Itseluottomus yhtä vähissä kuin säästöt, perhe pitää luuserina ja Grafenwalder lämmintä.

      P.S. Työllistymisvinkit voitte pitää omana tietona, paraskaan vinkki ei ei tuo lisää työpaikkoja.

    • Parikymmentävuottatöissä

      Olen DI:ksi valmistumisen jälkeen ollut työttömänä tasan yhden päivän.

    • 14plus19

      Paskaduunia olen tehnyt valmistumisen jälkeen niin kauan kun niitä riitti. Ei minulla enää edes ole mitään käsitystä mitä minun pitäisi tehdä koulutustani vastaavassa työpaikassa.

      En ole edes opiskeluaikana tehnyt mitään asiantuntijatyötä koska luotin, että ahkeruus palkitaan ja pääsisin pikkuhiljaa parempiin ja vaativampiin hommiin. Viimeiseen kesätyösesonkiin mennessä työpaikkani, jossa olin työskennellyt kaikki kesät oli jo varmaan unohtanut että olen miltei valmis DI. Oisin saanut toki jatkaa duunarina vaikka tähän päivään asti, mutta ne "paremmat" työpaikat menivät ihan muille kuin minulle.

      Nykyään olen niin vittuuntunut, syrjäytynyt ja masentunut, että en jaksa edes hakea töitä. Tapelkoon nuoremmat ja rahaa enemmän tarvitsevat niistä duuneista joihin minullakin olisi mahdollisuudet. Tulen sitten mielelläni töihin takaisin, kun ei tarvitse perustella miksi juuri minut pitäisi valita tähän pilipaliduuniin jota voisi tehdä luku- ja kirjoitustaidotonkin.

    • neulan_silmä

      Minulla riitti töitä, kunnes valmistuin. Sitten sanottiin, että nyt pitää pelata vastapalloa ja valittaa kaikesta, mitä keksii. Olenkin viimeisten vuosien aikana saanut vietyä lävitse n. 10 oikeusprosessia sekä leikkinyt hankalaa asiakasta yli sadalle firmalle. Raportoinnit olen näistä tehnyt, niinkuin pyydettiin - valitettavasti n. neljännes firmoista läpäisi nämä testit, muille on tulossa rajuja leikkauksia ja omistuksen vaihdoksia. Osahan on jo nyt näkyvissä näistä epäkelvoista tapauksista.. Samaan aikaan kun olen testannut kuluttajan suojaa sekä osittain oikeusturvaa, olen testannut myös suomen TE/sosiaali koneistoa. Näyttää siltä, että myös tämä tullaan uudistamaan raakalla kädellä..
      Näiden uudistusten läpivienti vie kuitenkin aikaa vielä kymmenisen vuotta. Sen jälkeen pitäisi suomen olla jälleen hyvä paikka asua, elää ja tehdä työtä. Olkaa kärsivällisiä, mutta valittakaa - jos siihen on aihetta! Se, että valittaminen on rahallisilla syillä estetty pitää myös tuoda julki, jotta nämä firmat ja palvelut saadaan kuriin!

    • xcxcxcxcxccxxc

      Amk tutkinnon jälkeen työantajat nauroi päin naamaa. Nyt toiselta alalta yliopistotutkinto kohta valmis. Nauravat vieläkin päin naama. Ei se mitään lähden loppuelämäksi ulkomaille töihin. Suomelle kiitos ilmaisista koulutuksista, muuta annettavaa ei näemmä ollut.

    • Onpatittelikuitenkin

      Joo kannatti nuorena opiskella ja työllistyinkin kohtalaisesti vaikka tutkinto luonnontieteelliseltä, kunnes taantuma 2008 vei ne viimeisetkin omaa osaamistasoa sivuavat työpätkät. Nyt on sitten ilmeisesti ikä esteenä, vaikka on toinenkin tutkinto työllistävämmälle alalle jolla myös taantuma jyllää. Paskahommiin olen ylikoulutettu (ei oteta), ja muuten kaikkiin paikkoihin on töykeästi hakijoita verrattuna aikaisempaan. Olisi pitänyt hakea nuorena kaikkiin suojavirkoihin tai lukea sossuksi, niillä ilmeisesti olisi töitä. No, myöhäistä se nyt on.

      Toisaalta akateemisten työtilanteen pitäisi olla kuitenkin hyvä, mutta mietin missä kaikki esim. ennen hallinnon paikoissa työskennellet ovat? Paljon minua kokeneempiakin on työttömänä. Ei käy nykynuoria kateeksi, etenkään naisia. Miten maalla on tähän varaa. Kaikki orjatyöpaikat tulisi lopettaa, lukuunottamatta kuntouttavat paikat ja pakolliset opiskeluaikaiset harjoittelut.

    • go-on-mule

      Tässä nyt kymmenisen vuotta ilman mitään oikeaa työtä saaneena ihmettelen hieman, että miten tuo opiskeluaikoina 'oikeiden asioiden' tekeminen (siis ennen kaikkea työkokemuksen hankkiminen) lisäisi työpaikkoja. Se voi työllistää yhden ihmisen, mutta kokonaisuutenahan tilanne pysyisi ennallaan. Työttömien määrä siis pysyisi vakiona: jos kaikki opiskelijat hankkisivat opiskeluaikana työkokemusta, niin työpaikkojen saanti valmistumisen jälkeen ratkaistaisiin jollain muulla kriteerillä.
      Ei pitäisi olla vaikeaa tunnustaa, että maassa on pahasti pielessä jotain. Taloustieteen edustajana tunnistan nuo alkupään kansantaloustieteen työnhakijoiden ongelmat: töitä ei ole ja hetken päästä olet pysyvästi ulkona edes jollain tasolla (muodollisesti) noteerattavien hakijoiden joukosta. Tilanteessa on tasan kaksi vaihtoehtoa: tyytyä tilanteeseen tai lähteä uudelleen opiskelemaan. Jälkimmäinen on aika haastavaa kun on jo kerran tullut totaalisesti nöyryytetyksi. Tiedossa on lähinnä posketon (opiskelu)työrupeama ilman mitään todennäköisyyttä työllistymisestä.
      Kuinkahan paljon vastaavia tapauksia Suomessa alkaa näinä (yltiö)porvarihallituksen aikoina jo ollakaan?

      • werfwer

        Työkokemuksen hankimattomuus opiskelu aikana vähentää työttömiä koska yliopistosta ei voi valmistua ilman työkokemusta


      • oivaltaja
        werfwer kirjoitti:

        Työkokemuksen hankimattomuus opiskelu aikana vähentää työttömiä koska yliopistosta ei voi valmistua ilman työkokemusta

        ...siis kuinka tuo nyt menikään...opiskelu/valmistumattomuus/valmistuminen ei kai vaikuta kun enintään työttömyyttä lisäävästi...
        valmistua voi ilman työkokemusta...ei sellaista missään (oppilaitos) vaadita poislukien pakolliset harjoittelut osassa koulutuksia.


      • arveluttavaa_toimintaa

        Valmistumattomuus oli ainakin omalla alallani ollut tunnettu tae työn jatkumisesta. Pomo oli sen verran kateellista tyyppiä ollut että valmistumisen jälkeen sanoi kaikille aina että "Terve!". Samalla tuli siis valmistuttua työttömäksi ja palkka tästä syystä aleni - kuka muka sanoisi irti juuri valmistunutta ellei taidoissa vikaa? No ainakin tiedän yhden näin tekevän ihan järjestelmällisesti! Ja toisesta päästä halpoja opiskelijoita sisään tekemään samat työt.. Eli ainoa tapa pysyä töissä oli hakea jatkokoulutuspaikka ennen valmistumista. Mutta kaikki rahat töistä jäi kyllä työnantajan handuun, koska ei joutunut makselemaan takaisin edes opintotukia missään vaiheessa. Talvella opiskeluiden ohessa töissä n. päivä/viikko ja kesällä pakollinen 2kk loma, koska firmalla oli lappu sen ajan luukulla.


    • hhhhhhmmm

      Vähän epäloogisesti toimivat opiskelupaikkoihinkin hakevat. Esimerkiksi sosiologiaan riittää joihinkin yliopistoihin yhtä paljon hakijoita kuin sosiaalityöhön. Toisesta koulutuksesta saa sosiaalityöntekijän pätevyyden (joista ainakin vielä on pulaa) ja toisesta valmistuu generaalimaisteriksi, joissa monin paikoin 100 hakijaa / työpaikka.

      Ymmärrän, että kaikki eivät voi lukea lääkäreiksi, sairaanhoitajiksi tai sosiaalityöntekijöiksi. Ihmettelen kuitenkin, miksi ihmiset eivät enemmän kilpaile sellaisen alan opiskelupaikoista, joissa "pitäisi" tulevaisuudessakin riittää töitä.

    • herkullinen1

      Toisaalta sosiaalityö sisällöltään on sellaista, että se ei kaikkia juuri houkuttele oli töitä tai ei. Moni kenties erehtyy luulemaan, että sosiologian puolelta kuitenkin jotain töitä löytyisi - ja opintojen sisällöt ovat mielenkiintoisia useimpien mielestä. No, viime vuosina tällainen käsitys lienee jo suuresti vähentynyt.
      Sosiaali - ja terveysala todella jakaa mielipiteitä: kaikille ne eivät toimi, vaikka jatkossakin työllisyysnäkymät ovat hyvät. Noista ensin mainitussa vielä palkkatasokin on jälkimmäistä selvästi heikompi ja työnkuva muodostuu väistämättä raskaaksi.
      Silti luuli houkuttelevan ajatus siitä, että töitä olisi melkoisella varmuudella tarjolla ja suoritetulla tutkinnolla sitä kautta jokin todellinenkin merkitys.
      Noita generaalimaisterialoja alkaa olla pilvin pimein...teknisistä aloista (myös ICT) luonnontieteisiin, taloustieteisiin ja juridiikkaan saakka. Muutama työllistävä tutkintokin vielä ehkä löytyy sosiaali- ja terveysalojen lisäksi...logopedia, erityisopetus ja onkohan enää muita???

    • koulutusko.kannattaa

      Höh höh. Opiskeluaikana känätetään, kun ei vielä ole valmis ja tutkintoa. Sitten kun on tutkinto taskussa, känätetään ettei ole työkokemusta! Ja palkataan saman alan alemman koulutustason henkilö. Liekö ottavat tuttuja, sukulaisia, harjoittelussa olleita vaiko mitä...? Joskus tuntuu, että monessakin paikassa peli on pelattu jo etukäteen ja paikka on vain virallisesti laitettu hakuun, kun niin pitää tehdä.

      • koska.helpottaa

        Se on juuri näin. Kun oli 90-luvun lama sama oli silloinkin. Yritykset ei halua sitä mieletöntä hakuprosessia käydä läpi vaan kysellään koko työporukan tutut läpi josko löytyisi joku edes sinnepäin töitä osaava ettei tarvitsisi vain sitä hakuprosessia taas. Veikkaanpa että 80% työpaikoista menee tällä tavalla. Ne paikat, jotka työkkärin sivuilta löytyy ovat luultavasti sellaisia ettei niitä voi kuka tahansa tehdä tai sitten ovat sellaisia joita ei juuri kukaan haluakaan tehdä. Eli vaihtuvuus työpaikalla melkoista eikä juuri mitään palkkaa makseta eikä sitten työntekijöitä saada.

        Ikävää tämä on kun vielä entisestäänkin kurjistetaan työttömän elämää kaikenlaisilla leikkauksilla. Täytyy vaan yrittää jotain tehdä. Itse olen miettinyt jos vaikka jotain pientä torikauppaa alkais tekemään. Kädentaidot kunniaan ja tekemään kaikenlaista mitä sitten myymään. Yrittäjästatus kait siitä tulis mut jos tekis vaan n. 10-15 tuntia viikossa.


    • KTMakateeminen

      EI yrittäjäksi vihamielisessä Suomessa! Palkkatyötäkään ei saa joten on jatkettava korvauksilla. Niiden saajat tosin lisääntyvät kaiken aikaa. Luultavasti heikennyksiä on siis tiedossa edelleen.
      Tässä maassa ei kannata tehdä mitään...ainakaan työllistyäkseen jotenkin järkevällä
      tavalla.

    • Doctori_tuho

      Työtön generalistitohtori tässä kyselisi, että olisiko jonkin alan hanttihommia, joissa ei karsasteta tohtorin tutkintoa. Valehtelu asiasta ei onnistu, koska olen asiantuntijahommissa tullut esiintyneeksi julkisuudessa sen verran, että kiinnijäämisen riski on liian suuri. Oletan, että työnantajat eivät palkitse valehtelemisesta.

      • TeolMaist

        Oletko kokeillut esimerkiksi henkilöstövuokrausyritysten kautta työllistymistä? Itse olen maisteri yksityisellä turvallisuusalalla ja varsin sekalaista porukkaa aina useammasta maisterista peruskoulun käyneisiin löytyy meidän firmasta. Yritä kääntää osaamisesi hyödyksesi töitä hakiessasi, ainakin itse olen huomannut akateemisen koulutuksen tuovan selkeää etua myös duunariammatissa.


      • periaatteellista

        Vuokrausyritykset ovat defacto pannassa, eli niiden kautta ei työllistytä. Sieltä kautta saa kuitenkin vinkkejä paikoista ja sitten suoraan hakemaan yrityksiin, joissa on paikkoja auki.


    • EiEnääJaksa

      Kaikki seuraava on totta, vaikka monesta voi kuulostaa liioittelulta.

      29 vuotias tietotekniikan insinööri ja olen ollut työtön kolme vuotta. Yli 400 hakemusta lähetetty ja kaksi työhaastattelua olen saanut. Molemmissa paikoissa palkattiin työkokemusta omaava henkilö, koska itselläni ei juuri kyseisestä työstä sitä ollut, alasta kyllä.

      Koulumenestys on loistava, suosittelukirjeet loistavat, suosittelijat loistavat. Olen positiivinen ja korkean työmoraalin omaava henkilö. Mensan jäsen. Työinnokkuus ja nälkä ollut aivan toiselta planeetalta (ollut, koska nyt olen vain masentunut).

      Mutta ei mitään mahdollisuutta saada töitä.

      Oliko opiskelu kannattavaa?
      Onhan se kannattavaa jollei ole töitä, mutta tällä hetkellä en lähtisi opiskelemaan, jos töitä on tarjolla. Työkokemusta ja näyttöä osaamisesta arvostetaan ihan eri tavalla mitä koulutusta.

      • rekry123

        Kannattaa välttää narsistisuutta työhakemuksissa, koska ainakin meillä ne sellaset postit menee roskakoriin.

        Mutta tosiaan: työkokemus, työkokemus, työkokemus.


      • Riiiiiiiiiiii

        Oma firma pystyyn.
        Jessus mitä kommentteja. Toisaalta tähdennettään oman osaamisen esiintuomista, mutta nyt ei saakaan kehua itseään ettei kateellinen härmäläinen vedä hernettä nokkaansa.


    • Eihoitoaenää

      Ei kannata koskaan hakea koulutustaustaansa heikompia paikkoja. Syntyy vain ikävyyksiä. Pysykää kaukana hoitoalalta.

      • bÖFFÖföföfff

        Työttömänäkö sitten pitäisi olla vuodesta toiseen, jos oma koulutustausta ei työllistä sitten mitenkään? Pelkääkö tällainen kirjoittaja, että akateeminen työtön tulee varastamaan hänen paikkansa?


    • akadem

      Akateemisena on ihanampaa olla työtön.

    • Hörhömaisteri

      En minä ole katunut yliopistokoulutusta, vaikka jotkut työnantajat ovat pitäneet taiteen ja tieteen yhdistämistä liiaksi "musta tuntuu"- juttuna. Yksi sanoi että arvostaa enemmän käytännöllistä osaamista kuin teoriaa ja toinen valitti ettei minua uskoisi edes akateemiseksi, mutta tämä oli vanhempi nainen joka tuohtui kun kiihtyneenä ilmeisesti sanoin ruman sanan, itse en asiaa edes muista.

      Valmistuin maisteriksi 2003. Olen graafinen suunnittelija. Työkokemukseni on monipuolinen, olen taittanut paikallislehteä, työskennellyt mainostoimistossa, tehnyt eri nettisivuille sisältöä ja toisaalla kirjaprojektia museolle, sitten kokeilin kirjailijan kanssa yhteistyötä muttemme saaneet rahoitusta julkaisulle, sen markkinointiin yms.. Kokeilin taas toisaalla myös kansalaisopistossa kurssien pitämistä harjoitteluna mutta johtajattaren kanssa meni sukset ns. ristiin. Syynä oli varmaan muutakin kuin se ensimmäisessä kappaleessa mainitsemani töräytys, mutta siitä hän nyt oli kuitenkin hyvin sydämistynyt, vaikka paikalla oli pelkkää henkilökuntaa.

      Aluksi kun valmistuin sain kohtalaista palkkaakin, mutta kuukausitulot romahtivat siitä kyllä alemmas ja välillä on ollut näitä projekteja että rahaa ehkä joskus niistä saa, mutta ei sitten onnistanut. Ei sentään konkurssia ole tullut, vain menetettyjä työtunteja.

      Olen nyt ollut näiden jälkeen te- toimiston kautta palkkatuetuissa töissä tai kokeiluissa sillä yhdeksän euron kulukorvauksella hommissa joilla ei ole ollut oman alan kanssa niin tekemistä, pitkään sai tehdä omia työnhakemisia ja omia yritelmiä, ehkä se riippuu virkailijasta. Sain muutama vuosi sitten vanhan tilalle jonkun vastavalmistuneen ja hän esimerkiksi kerran keksi että minun olisi hyvä käydä kysymässä harjoittelupaikkaa paikallisilta yrityksiltä. Niissä sanottiin että me ollaan sovittu harjoitteluista oppilaitosten kautta. Sain sitten harjoittelupaikan kansalaisopistosta mutta kerroinkin jo miten siinä kävi. Heillä oli toinenkin mutta vasta valmistumassa oleva harjoittelija ja hän menestyi paremmin, muttei kyllä saanut lopulta sieltä töitä hänkään, tai ei ehkä jäänyt sinne itse, en tiedä niin tarkkaan.

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      99
      5365
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      3603
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3215
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      445
      2506
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      255
      1559
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      86
      1304
    7. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      13
      1299
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      77
      1238
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      32
      1223
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      141
      1150
    Aihe