"Angela Merkel lähti vaalitaistoon vihjaamalla, että EU:n valtaa tulee vähentää. Näin Saksa myötäilee Britanniaa ja Hollantia.
Euroopan unionin vallan kasvu voi hidastua jo lähiaikoina.
Nyt jopa Saksan liittokansleri Angela Merkel on liittynyt kuoroon, joka vaatii unionin toiminnan uudelleenarviointia ja vallan siirtämistä takaisin jäsenmaille.
"Me voimme miettiä, voisiko valtaa antaa takaisin. Hollantilaiset pohtivat tätä parhaillaan", Merkel sanoi tiistai-iltana radio- ja tv-haastattelussa Saksassa.
Merkelin mukaan keskustelu asiasta alkaa Saksan syyskuisten liittopäivävaalien jälkeen.
Open Europe -ajatuspajan Brysselin-toimiston johtaja Pieter Cleppe pitää Merkelin avausta merkittävänä. "Tämä on iso uutinen, koska Saksan liittokansleri ei ole sanonut vastaavaa koskaan aiemmin", Cleppe arvioi torstaina HS:lle".
http://www.hs.fi/ulkomaat/Saksan Merkel kyllästyi EUn liian suureen valtaan/a1376541443820
Britannian pääministeri David Cameron lupasi tammikuussa, että Britannia hankkii Brysseliin menettämänsä vallan takaisin. Brittimedian mielestä Merkel on nyt liikahtanut Cameronin suuntaan.
Kriisimaille annetut miljardien eurojen lainapaketit ovat närkästyttäneet tavallisia saksalaisia sekä Merkelin kristillisdemokraattien rivikansanedustajia. Pettynein on ollut Saksan keskuspankki, joka lehtitietojen mukaan on jo valmistautunut uuteen Kreikka-lainaan.
Hollannissa pääministeri Mark Rutten hallitus listasi kesäkuussa 54 politiikan alaa ja hanketta, joilla EU:n pitäisi lakata olemasta aktiivinen. Hollannin hallituksen mielestä päätökset pitää tehdä EU-tasolla vain silloin, kun se on välttämätöntä.
"On tärkeä miettiä, mitä 'vallan siirtäminen EU:lta takaisin jäsenmaihin' oikein tarkoittaa", sanoi hollantilaisen Clingendael-ajatuspajan tutkija Arnout Mijs torstaina HS:lle.
Tarkoitus voi olla korostaa niin sanottua subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta, jonka mukaan päätökset pitää tehdä lähellä kansalaista. Tämä on yleisesti hyväksytty EU-periaate, jonka painotuksessa voi olla aste-eroja jäsenmaiden kesken.
"Vakavampi tilanne on silloin, jos puhujat tarkoittavat konkreettista muutosta toimivaltasuhteisiin", Mijs sanoi.
Suomi ei ole lähtenyt Hollannin ja Britannian tavoin perkaamaan erikseen EU-lainsäädännön jyviä ja akanoita. Eurooppaministeri Alexander Stubbin mukaan tarkastelua tehdään koko ajan taustalla, viimeksi EU-selonteon yhteydessä.
Stubbin mielestä on kuitenkin selvää, että EU:n integraation vauhti hidastuu.
Euroopan unionin vallan kasvu voi hidastua jo lähiaikoina.
Nyt jopa Saksan liittokansleri Angela Merkel on liittynyt kuoroon, joka vaatii unionin toiminnan uudelleenarviointia ja vallan siirtämistä takaisin jäsenmaille.
"Me voimme miettiä, voisiko valtaa antaa takaisin. Hollantilaiset pohtivat tätä parhaillaan", Merkel sanoi tiistai-iltana radio- ja tv-haastattelussa Saksassa.
Merkelin mukaan keskustelu asiasta alkaa Saksan syyskuisten liittopäivävaalien jälkeen.
Open Europe -ajatuspajan Brysselin-toimiston johtaja Pieter Cleppe pitää Merkelin avausta merkittävänä. "Tämä on iso uutinen, koska Saksan liittokansleri ei ole sanonut vastaavaa koskaan aiemmin", Cleppe arvioi torstaina HS:lle".
http://www.hs.fi/ulkomaat/Saksan Merkel kyllästyi EUn liian suureen valtaan/a1376541443820
Britannian pääministeri David Cameron lupasi tammikuussa, että Britannia hankkii Brysseliin menettämänsä vallan takaisin. Brittimedian mielestä Merkel on nyt liikahtanut Cameronin suuntaan.
Kriisimaille annetut miljardien eurojen lainapaketit ovat närkästyttäneet tavallisia saksalaisia sekä Merkelin kristillisdemokraattien rivikansanedustajia. Pettynein on ollut Saksan keskuspankki, joka lehtitietojen mukaan on jo valmistautunut uuteen Kreikka-lainaan.
Hollannissa pääministeri Mark Rutten hallitus listasi kesäkuussa 54 politiikan alaa ja hanketta, joilla EU:n pitäisi lakata olemasta aktiivinen. Hollannin hallituksen mielestä päätökset pitää tehdä EU-tasolla vain silloin, kun se on välttämätöntä.
"On tärkeä miettiä, mitä 'vallan siirtäminen EU:lta takaisin jäsenmaihin' oikein tarkoittaa", sanoi hollantilaisen Clingendael-ajatuspajan tutkija Arnout Mijs torstaina HS:lle.
Tarkoitus voi olla korostaa niin sanottua subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta, jonka mukaan päätökset pitää tehdä lähellä kansalaista. Tämä on yleisesti hyväksytty EU-periaate, jonka painotuksessa voi olla aste-eroja jäsenmaiden kesken.
"Vakavampi tilanne on silloin, jos puhujat tarkoittavat konkreettista muutosta toimivaltasuhteisiin", Mijs sanoi.
Suomi ei ole lähtenyt Hollannin ja Britannian tavoin perkaamaan erikseen EU-lainsäädännön jyviä ja akanoita. Eurooppaministeri Alexander Stubbin mukaan tarkastelua tehdään koko ajan taustalla, viimeksi EU-selonteon yhteydessä.
Stubbin mielestä on kuitenkin selvää, että EU:n integraation vauhti hidastuu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minäkin olen kyllästynyt siihen. Politiikot aina vetovat päätöksissään, kun EU käskee niin on pakko.
Angela Merkel on konna, sen sanomisiin ei voi luottaa yhtään. Kun syyskuun vaalit ovat ohitse, puhuu Merkel taas täsmälleen samalla EU-Liittovaltion välttämättömyyden jankutuksellansa kuin aikaisemminkin.
Merkel ei ole luotettava henkilö, meidän suomalaisten näkövinkkelistä katsottuna.
Saattaa olla eduksi omalle suurvalta Saksallenes tuo politiikka, mutta ei ole eduksi pienelle Suomelle. Meille käy vain ja ainoastaan köpelösti tuossa suurvaltojen lihamyllyssä.
saksan vaalit lähestyy luvataan yhtä sun toista vaalien jälkeen yhteis vastuulisuus vain kasvaa eussa.