Hallintaoikeudessa muhii hauska yllätys..

Sitä minäkin kysyisin. Perillisethän ovat saaneet reilun alennuksen perintöveroon, kun perivät hallintaoikeuden rasittavaa omaisuutta. Kun hallintaoikeus lakkaa, omaisuus myydään täydestä arvostaan ja rahat jaetaan, niin perintöveroalennus napsaistaan pois lahjaveron avulla. Minusta ihan loogisesti menee.

Hieman vanha ratkaisu, mutta kyllä tästä periaate käy ilmi:
http://www.edilex.fi/hao/turun_ja_porin_lo19920868

Kuullostaa hyvältä, mutta mihin tämä tieto perustuu?

2+2 kirjoitti:

Hieman vanha ratkaisu, mutta kyllä tästä periaate käy ilmi:
http://www.edilex.fi/hao/turun_ja_porin_lo19920868

Lue lisää

Linkittämäsi ratkaisu ei sovellu ap:n tilanteeseen. Ap:n tilanteessa leski luopui hallintaoikeudestaan asuntoon, joka myytiin ja rahat jaettiin. Oikeustapauksessa sen sijaan lesken hallintaoikeus asuntoon säilyi, vaikka ositus ja perinnönjako toimitettiin; leski siis ei ollut luopunut hallintaoikeudestaan.

nix nax kirjoitti:

Linkittämäsi ratkaisu ei sovellu ap:n tilanteeseen. Ap:n tilanteessa leski luopui hallintaoikeudestaan asuntoon, joka myytiin ja rahat jaettiin. Oikeustapauksessa sen sijaan lesken hallintaoikeus asuntoon säilyi, vaikka ositus ja perinnönjako toimitettiin; leski siis ei ollut luopunut hallintaoikeudestaan.

Lue lisää

Käytännössä tilanne kannattaa hoitaa siten, että ensin tehdään ositus ja perinnönjako, jonka jälkeen leski omistaa (esim.) puolet asunnosta ja perilliset puolet asunnosta. Sitten asunto myydään. Lahjaveroa ei tule, koska hallintaoikeus päättyy ositukseen ja perinnönjakoon.

2+2 kirjoitti:

Käytännössä tilanne kannattaa hoitaa siten, että ensin tehdään ositus ja perinnönjako, jonka jälkeen leski omistaa (esim.) puolet asunnosta ja perilliset puolet asunnosta. Sitten asunto myydään. Lahjaveroa ei tule, koska hallintaoikeus päättyy ositukseen ja perinnönjakoon.

Lue lisää

>>Lahjaveroa ei tule, koska hallintaoikeus päättyy ositukseen ja perinnönjakoon.

nix_nax kirjoitti:

>>Lahjaveroa ei tule, koska hallintaoikeus päättyy ositukseen ja perinnönjakoon.

Miksi sitten näin?
http://www.edilex.fi/kho/vuosikirjat/199601960

Vastaus sivulla 24/68
http://www.lskesayliopisto.fi/upload/kuolinpesan-verosuunnittelu-pori-130912.pdf

2+2 kirjoitti:

Miksi sitten näin?
http://www.edilex.fi/kho/vuosikirjat/199601960

Vastaus sivulla 24/68
http://www.lskesayliopisto.fi/upload/kuolinpesan-verosuunnittelu-pori-130912.pdf

Lue lisää

Onhan se vastaus KHO:n lyhennelmässä: lesken ei voitu katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan

Lahjaverotuksessa C:n katsottiin osittaisessa osituksessa ja perinnönjaossa 22.8.1990 saaneen lahjan B:ltä siltä osin kuin B oli luopunut hallintaoikeudesta.
Asiakirjojen mukaan leski ei ollut ilmoittanut luopuvansa hallintaoikeudesta. Osittaista ositusta ja perinnönjakoa ei voitu pitää hallintaoikeudesta luopumisena. Myöskään tontin myynti ja C:n kauppahintaosuuden sijoittaminen C:n nimiin eivät, kun otettiin huomioon perintökaaren 12 luvun 5 ja 8 §:n säännökset, merkinneet hallintaoikeudesta luopumista. KHO kumosi lääninoikeuden päätöksen ja toimitetun lahjaverotuksen. Äänestys 4-1.

2 2 kirjoitti:

Onhan se vastaus KHO:n lyhennelmässä: lesken ei voitu katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan

Lahjaverotuksessa C:n katsottiin osittaisessa osituksessa ja perinnönjaossa 22.8.1990 saaneen lahjan B:ltä siltä osin kuin B oli luopunut hallintaoikeudesta.
Asiakirjojen mukaan leski ei ollut ilmoittanut luopuvansa hallintaoikeudesta. Osittaista ositusta ja perinnönjakoa ei voitu pitää hallintaoikeudesta luopumisena. Myöskään tontin myynti ja C:n kauppahintaosuuden sijoittaminen C:n nimiin eivät, kun otettiin huomioon perintökaaren 12 luvun 5 ja 8 §:n säännökset, merkinneet hallintaoikeudesta luopumista. KHO kumosi lääninoikeuden päätöksen ja toimitetun lahjaverotuksen. Äänestys 4-1.

Lue lisää

Samaa periaatetta noudattaen aloittajan tapauksessa pesässä voi tehdä osituksen ja osittaisen perinnönjaon asunnon osalta, laittaa asunnon myyntiin ja tallettaa myyntirahat kukin omalle tililleen. Kun leski ei ilmoita luopuvansa hallintaoikeudestaan, niin lahjaveroa ei määrätä.

2+2 kirjoitti:

Samaa periaatetta noudattaen aloittajan tapauksessa pesässä voi tehdä osituksen ja osittaisen perinnönjaon asunnon osalta, laittaa asunnon myyntiin ja tallettaa myyntirahat kukin omalle tililleen. Kun leski ei ilmoita luopuvansa hallintaoikeudestaan, niin lahjaveroa ei määrätä.

Lue lisää

ei niin määrätä lahjaveroa, mutta kuka semmoisen hallintaoikeudellisen ostaa

2 2 kirjoitti:

ei niin määrätä lahjaveroa, mutta kuka semmoisen hallintaoikeudellisen ostaa

Lesken hallintaoikeus myytävään asuntoon tietenkin päättyy, aivan kuten KHO:n tapauksessakin.

2+2 kirjoitti:

Samaa periaatetta noudattaen aloittajan tapauksessa pesässä voi tehdä osituksen ja osittaisen perinnönjaon asunnon osalta, laittaa asunnon myyntiin ja tallettaa myyntirahat kukin omalle tililleen. Kun leski ei ilmoita luopuvansa hallintaoikeudestaan, niin lahjaveroa ei määrätä.

Lue lisää

Noin KHO:n päätöstä voidaan tulkita.

Kysymys on kuitenkin siitä, mitä rahan tallettaminen perillisten tileille käytännössä tarkoittaa. Jos nimittäin leskellä katsottaisiin olevan tileille talletettuihin pääomiin edelleenkin hallintaoikeus, se merkitsisi sitä, että perilliset eivät saisi pääomiin koskea, vaan niiden tulisi olla tileillä koskemattomina lesken elinajan; leski myös saisi pääomille kertyvän koron.

Jos kuitenkin - mikä tuntuisi todennäköiseltä - rahat on talletettu perillisille siinä tarkoituksessa, että ne ovat perillisten vapaasti käytettävissä, ja perilliset myös rahoja käyttävät lesken asiaan puuttumatta eli lesken hiljaisella hyväksymisellä, lesken on katsottava luopuneen jaettujen rahojen hallinnasta. Tällöin leski tosiasiallisesti - vaikka ei nimenomaisesti - on asunnon myymisen ja kauppahinnan jakamisen menettelyllä luopunut hallintaoikeudestaan, mistä, kun asia verottajan tietoon tulee, perillisille todennäköisesti lahjavero määrättäisiin.

nix_nax kirjoitti:

Noin KHO:n päätöstä voidaan tulkita.

Kysymys on kuitenkin siitä, mitä rahan tallettaminen perillisten tileille käytännössä tarkoittaa. Jos nimittäin leskellä katsottaisiin olevan tileille talletettuihin pääomiin edelleenkin hallintaoikeus, se merkitsisi sitä, että perilliset eivät saisi pääomiin koskea, vaan niiden tulisi olla tileillä koskemattomina lesken elinajan; leski myös saisi pääomille kertyvän koron.

Jos kuitenkin - mikä tuntuisi todennäköiseltä - rahat on talletettu perillisille siinä tarkoituksessa, että ne ovat perillisten vapaasti käytettävissä, ja perilliset myös rahoja käyttävät lesken asiaan puuttumatta eli lesken hiljaisella hyväksymisellä, lesken on katsottava luopuneen jaettujen rahojen hallinnasta. Tällöin leski tosiasiallisesti - vaikka ei nimenomaisesti - on asunnon myymisen ja kauppahinnan jakamisen menettelyllä luopunut hallintaoikeudestaan, mistä, kun asia verottajan tietoon tulee, perillisille todennäköisesti lahjavero määrättäisiin.

Lue lisää

>Tällöin leski tosiasiallisesti - vaikka ei nimenomaisesti - on asunnon myymisen ja kauppahinnan jakamisen menettelyllä luopunut hallintaoikeudestaan, mistä, kun asia verottajan tietoon tulee, perillisille todennäköisesti lahjavero määrättäisiin.

KHO:n tapaus koskee juuri tällaista tilannetta, ja päätös oli se, että lahjaveroa ei määrätä.

2+2 kirjoitti:

Lesken hallintaoikeus myytävään asuntoon tietenkin päättyy, aivan kuten KHO:n tapauksessakin.

Siis missä KHO:n tapauksessa on todettu päättyneeksi?

2 2 kirjoitti:

Siis missä KHO:n tapauksessa on todettu päättyneeksi?

Jos tarkoitat tätä käsiteltyä KHO:1996-B-547, niin eihän siinä ole muuta kuin että hallintaoikeus on jäänyt voimaan. Se on sitten ostajan ja myyjän välinen asia selvittää sotku.

2 2 kirjoitti:

Jos tarkoitat tätä käsiteltyä KHO:1996-B-547, niin eihän siinä ole muuta kuin että hallintaoikeus on jäänyt voimaan. Se on sitten ostajan ja myyjän välinen asia selvittää sotku.

Lue lisää

Tätä tapausta tarkoitan. Kyllä tapauksessa lesken hallintaoikeus tonttiin on päättynyt. Sitä vartenhan tuossa päätöksessä viitataan PK 12:8: "Mitä tässä luvussa on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta" ja PK 12:5 "Rahavarat on käyttöoikeuden haltijan sijoitettava omistajan nimiin varmalla tavalla ja tuottavasti".

2+2 kirjoitti:

Tätä tapausta tarkoitan. Kyllä tapauksessa lesken hallintaoikeus tonttiin on päättynyt. Sitä vartenhan tuossa päätöksessä viitataan PK 12:8: "Mitä tässä luvussa on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta" ja PK 12:5 "Rahavarat on käyttöoikeuden haltijan sijoitettava omistajan nimiin varmalla tavalla ja tuottavasti".

Lue lisää

Hohhoijaa, noitahan on pilvin pimein, että tuomioistuin ratkaisee vain yhden yksittäisen oikeuskysmyksen ottamatta sen enempää kantaa ratkaisun seurannaisvaikutuksiin. Tietysti ko. oikeustapaus pitäisi katsoa kokonaisuudessaan, mutta olisi varsin outoa, jos lyhennelmän laatija olisi jättänyt jotain olennaista siitä pois ja toisaalta voisi olettaa, että tuomioistuin olisi maininnut siitä. Eihän verottaja jakele ilmaisia lounaita.

En minä ainakaan uskaltaisi tehdä sellaista tulkintaa, että hallintaoikeus olisi päättynyt, jos ratkaisussa sanotaan sen jääneen voimaan. Kauppaa rasittaa siinä oikeudellinen virhe, mutta sekin riippuu, mikä on ollut alunperin tarkoitus.

2+2 kirjoitti:

>Tällöin leski tosiasiallisesti - vaikka ei nimenomaisesti - on asunnon myymisen ja kauppahinnan jakamisen menettelyllä luopunut hallintaoikeudestaan, mistä, kun asia verottajan tietoon tulee, perillisille todennäköisesti lahjavero määrättäisiin.

KHO:n tapaus koskee juuri tällaista tilannetta, ja päätös oli se, että lahjaveroa ei määrätä.

Lue lisää

Tulkitset KHO:n päätöstä väärin. Se tarkoittaa nimenomaan sitä, mitä siinä sanotaankin, eli että perillisen nimiin talletetut varat eivät oikeuttaneet tuomioistuinta tulkitsemaan lesken käyttöoikeutta lakanneeksi.

Jos kuitenkin mainittu perillinen ryhtyy varoja käyttämään (niin että lesken käyttöoikeus niihin ei jää voimaan), verottaja määrää lahjaveron siitä alkaen, koska tällöin lahjoitus on tapahtunut (osittain tai kokonaisuudessaan).

2 2 kirjoitti:

Hohhoijaa, noitahan on pilvin pimein, että tuomioistuin ratkaisee vain yhden yksittäisen oikeuskysmyksen ottamatta sen enempää kantaa ratkaisun seurannaisvaikutuksiin. Tietysti ko. oikeustapaus pitäisi katsoa kokonaisuudessaan, mutta olisi varsin outoa, jos lyhennelmän laatija olisi jättänyt jotain olennaista siitä pois ja toisaalta voisi olettaa, että tuomioistuin olisi maininnut siitä. Eihän verottaja jakele ilmaisia lounaita.

En minä ainakaan uskaltaisi tehdä sellaista tulkintaa, että hallintaoikeus olisi päättynyt, jos ratkaisussa sanotaan sen jääneen voimaan. Kauppaa rasittaa siinä oikeudellinen virhe, mutta sekin riippuu, mikä on ollut alunperin tarkoitus.

Lue lisää

Luepa ratkaisu kerran tai pari ajatuksella läpi ja myös viittaukset perintökaareen, niin eiköhän asia valkene sulle.

piru-lukee kirjoitti:

Tulkitset KHO:n päätöstä väärin. Se tarkoittaa nimenomaan sitä, mitä siinä sanotaankin, eli että perillisen nimiin talletetut varat eivät oikeuttaneet tuomioistuinta tulkitsemaan lesken käyttöoikeutta lakanneeksi.

Jos kuitenkin mainittu perillinen ryhtyy varoja käyttämään (niin että lesken käyttöoikeus niihin ei jää voimaan), verottaja määrää lahjaveron siitä alkaen, koska tällöin lahjoitus on tapahtunut (osittain tai kokonaisuudessaan).

Lue lisää

KHO:n päätöksen mukaan omaisuus voi korvautua toisella omaisuudella. Jos tontti voi korvautua rahalla, niin en kyllä ymmärrä miten se raha ei sitten enää voisi korvautua jollain muulla omaisuudella..

2+2 kirjoitti:

>Tällöin leski tosiasiallisesti - vaikka ei nimenomaisesti - on asunnon myymisen ja kauppahinnan jakamisen menettelyllä luopunut hallintaoikeudestaan, mistä, kun asia verottajan tietoon tulee, perillisille todennäköisesti lahjavero määrättäisiin.

KHO:n tapaus koskee juuri tällaista tilannetta, ja päätös oli se, että lahjaveroa ei määrätä.

Lue lisää

Olet väärässä.

KHO:n päätös koskee tilannetta, jossa lesken hallintaoikeuden on katsottu olevan edelleen VOIMASSA, nyt alkuperäisen omaisuuden sijaan tulleisiin jaettuihin rahavaroihin. Juuri sitähän tarkoittavat viittaukset PK 12 luvun 5 ja 8 pykäliin. Mutta jos perilliset ovatkin saaneet ko. rahavarat - vastoin KHO:n olettamaa - vapaaseen käyttöönsä, ne EIVÄT ole enää lesken hallinnassa, joten lahjavero perillisille tulee määrätä siitä lahjasta, jonka lesken hallintaoikeudesta luopuminen muodostaa.

2+2 kirjoitti:

Luepa ratkaisu kerran tai pari ajatuksella läpi ja myös viittaukset perintökaareen, niin eiköhän asia valkene sulle.

Minulla on vain se lyhennelmä ja siinä on todettu ratkaisuna, että leski ei ole luopunut hallintaoikeudesta.
Siihen päättymiseen pitää etsiä jokin toinen oikeustapaus, olemassaoleva tai tuleva.

Jos sinulla on se koko case, niin laita linkki.

2+2 kirjoitti:

KHO:n päätöksen mukaan omaisuus voi korvautua toisella omaisuudella. Jos tontti voi korvautua rahalla, niin en kyllä ymmärrä miten se raha ei sitten enää voisi korvautua jollain muulla omaisuudella..

Lue lisää

Voihan se korvautua. Mutta jos se korvautuva omaisuus ei ole enää lesken hallinnassa, hallintaoikeudesta on luovuttu. Esim. perillinen käyttää tilivaroja elinkustannuksiinsa: käy kaupassa, ostaa bannaaneja yms. Tuskin leski niitä enää hallitsee -> lahjavero.

Huom. tässä tapauksessa ei auta vedota siihen, että toisen elinkustannuksiin annetut varat eivät ole lahjaveronalaisia luovutuksia. Siitähän ei ole kysymys, vaan lesken hallintaoikeudesta luopumisesta.

piru-lukee kirjoitti:

Voihan se korvautua. Mutta jos se korvautuva omaisuus ei ole enää lesken hallinnassa, hallintaoikeudesta on luovuttu. Esim. perillinen käyttää tilivaroja elinkustannuksiinsa: käy kaupassa, ostaa bannaaneja yms. Tuskin leski niitä enää hallitsee -> lahjavero.

Huom. tässä tapauksessa ei auta vedota siihen, että toisen elinkustannuksiin annetut varat eivät ole lahjaveronalaisia luovutuksia. Siitähän ei ole kysymys, vaan lesken hallintaoikeudesta luopumisesta.

Lue lisää

Olemme samaa mieltä.

Sun laskelma on ihan pielessä. Lahjaverotus kohdistuu ihan samalla tavalla nettovarallisuuteen kuin perintöverokin.

LO:n ratkaisu ei muuta asiaa. Ks. edellä olevakommenttini.

Kyseinen sivu koskee lahjana annetun omaisuuden hallintaoikeudesta luopumisesta. Sivulla ei oteta kantaa tilanteeseen, jossa omaisuus on saatu perintönä.

Soitin kaksi kertaa veroneuvonnan lahjaveroasiantuntijalla ja hän sanoi, että lahjavero lasketaan myydyn kohteen BRUTTO-hinnasta ilman mitään vähennyksiä. Hassua että tämä on näi sekavaa. Luulisi olevan aika tavallinen tilanne...

kysytty on kirjoitti:

Soitin kaksi kertaa veroneuvonnan lahjaveroasiantuntijalla ja hän sanoi, että lahjavero lasketaan myydyn kohteen BRUTTO-hinnasta ilman mitään vähennyksiä. Hassua että tämä on näi sekavaa. Luulisi olevan aika tavallinen tilanne...

Lue lisää

Sä olet vaan tyhmä.
Ei tuollaista tilannetta tule tosielämässä vastaan, koska kenenkään ei tarvitse ryhtyä maksamaan lesken hallintaan jäävän asunnon asuntovelkaa. Siitähän hassut laskelmat johtuu.

Jos puolisoiden asunto on velkainen, perilliset voivat vaatia velkojen suorittamista pesän selvityksessä. Tällöin asunto menee myyntiin eikä lesken hallintaoikeus toteudu.

Jos leski maksaisi kuolinpesän asunnon velkoja, syntyisi kuolinpesälle vastaava tulo, josta saattaisi seurata veroseuraamuksia. Ei olisi järkevää.

Väärin.

Perittävä omisti tapauksessa asunnosta vain puolet.

KORJATTU LASKELMA

- asunto 150.000 (perittävän osuus)
- velka 100.000 (perittävän osuus velasta)
- jäämistön netto 50.000
Laskennallinen ositus:
(ei voida suorittaa, koska tapauksessa ei ole ilmoitettu lesken varallisuutta)

Asunto-osuuden perintöverotusarvo:
1/2 x 300.000 = 150.000
150.000 - (8 x 5/100 x 150.000) = 150.000 - 60.000 = 90.000

Asunnosta on perittävän velan osuus 100.000, joten perintöveroa ei määrätä. (90.000 - 100.000= N/A)

Lesken luopuessa hallintaoikeudesta (heti)
Perittävän asunto-osuuden arvo 1/2 x 300.000 = 150.000

150.000 - (8 x 5/100 x 150.000) = 150.000 - 60.000 = 90.000
Lahja per. lapsi 90.000 : 4 = 22.500
Lahjavero 100 7 x 2.500 = 275 € per lapsi.

Ap. höpinä perinnön nettomäärän ylittävästä verosta on puhdasta paskaa!

näin-se-menee kirjoitti:

Väärin.

Perittävä omisti tapauksessa asunnosta vain puolet.

KORJATTU LASKELMA

- asunto 150.000 (perittävän osuus)
- velka 100.000 (perittävän osuus velasta)
- jäämistön netto 50.000
Laskennallinen ositus:
(ei voida suorittaa, koska tapauksessa ei ole ilmoitettu lesken varallisuutta)

Asunto-osuuden perintöverotusarvo:
1/2 x 300.000 = 150.000
150.000 - (8 x 5/100 x 150.000) = 150.000 - 60.000 = 90.000

Asunnosta on perittävän velan osuus 100.000, joten perintöveroa ei määrätä. (90.000 - 100.000= N/A)

Lesken luopuessa hallintaoikeudesta (heti)
Perittävän asunto-osuuden arvo 1/2 x 300.000 = 150.000

150.000 - (8 x 5/100 x 150.000) = 150.000 - 60.000 = 90.000
Lahja per. lapsi 90.000 : 4 = 22.500
Lahjavero 100 7 x 2.500 = 275 € per lapsi.

Ap. höpinä perinnön nettomäärän ylittävästä verosta on puhdasta paskaa!

Lue lisää

>>Perittävä omisti tapauksessa asunnosta vain puolet.

nix_nax kirjoitti:

>>Perittävä omisti tapauksessa asunnosta vain puolet.

ap. kirjoitti: >>Huom koko puolikas asunnon myyntihinnasta otetaan huomioon ja mitään vähennyksiä ei saa tehdä!! Tämän lain mukaan nyt saatu lahja on arvoltaan 150000*0,4 eli 60000, tästä summasta menee lahjaveroa riippuen onkko kyseessä isä/äiti vaiko isä-/äitipuoli.>>

Puolikas asunnon myyntihinnasta -> vainaja selvästi omisti vain puolet. Lesken hallintaoikeuden arvoksi ap. laski 40 % = 60.000 euroa.

Älä siis valehtele, vaan ymmärrä, kun virheesi oikaistaan!!

ylin tuomari kirjoitti:

ap. kirjoitti: >>Huom koko puolikas asunnon myyntihinnasta otetaan huomioon ja mitään vähennyksiä ei saa tehdä!! Tämän lain mukaan nyt saatu lahja on arvoltaan 150000*0,4 eli 60000, tästä summasta menee lahjaveroa riippuen onkko kyseessä isä/äiti vaiko isä-/äitipuoli.>>

Puolikas asunnon myyntihinnasta -> vainaja selvästi omisti vain puolet. Lesken hallintaoikeuden arvoksi ap. laski 40 % = 60.000 euroa.

Älä siis valehtele, vaan ymmärrä, kun virheesi oikaistaan!!

Lue lisää

Ylin juomari vänkää epäolennaisuuksista, kun ei osaa olennaista nähdä. Ap:n aloituksesta ei omistussuhde käy selville, jos jostain muualta ilmenee, niin se on täysin epäolennainen seikka sen rinnalla, kuinka hallintaoikeusvähennys lasketaan. Siitähän kommentissani oli kysymys. Esimerkkini osoittavat oikean laskentatavan. Siihen voi osaava soveltaa kulloinkin kyseeseen tulevat faktat. Vänkääjät taas osaavat vängätä mistä vain. Ja sitäkään ei täällä ole kielletty.