Muun muassa Vapaakielivalinta ry ja Suomalaisuuden Liitto ovat onnistuneet keräämään kansalaisaloitteeseen vaadittavat 50 000 ääntä.
Eduskunnalle jätettävään Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteiseen on keräty tähän mennessä 52 000 nimeä. Nimiä kertyy vielä lisää, sillä aikaa aloitteen allekirjoittamiseen on 4. syyskuuta saakka.
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja, siviiliammatiltaan luokanopettaja ja virkavapaalla oleva EU-virkamies Pekka M. Sinisalo kertoo liiton olleen vahvasti mukana keräyskampanjassa.
- Olemme olleet mukana yhtenä järjestäjänä ja koordinaattorina. Ja etenkin tuohon turuilla ja toreilla tapahtuvaan nimien keruuseen jäsenemme ovat osallistuneet hyvin aktiivisesti. Jotkut naisistamme ovat keränneet pakkoruotsia vastustavaan kansalaisaloitteeseen jopa tuhansia nimiä, Sinisalo kiittelee.
Ei senttiäkään valtionapua
Vapaata kielivalintaa kannattava Suomalaisuuden Liitto on tukenut kansalaisaloitteen eteenpäin vientiä noin 30 000 eurolla. Sinisalo pitää summaa mitättömänä verrattuna pakkoruotsin puolustajien taloudellisiin resursseihin.
- Vastapuoli käyttää vuodessa miljoonia oman asiansa ajamiseen eli pakkoruotsin säilyttämiseen. Esimerkiksi Svenska Folktinget eli ruotsinkielisten kansankäräjät saa vuodessa valtionapua noin 750 000 euroa. Me emme saa valtiolta senttiäkään.
Meidän rahallinen panostuksemme tämän kansalaisaloitteen hyväksi on pisara meressä toiseen osapuoleen verrattuna, Sinisalo huomauttaa.
Äänestys omantunnon mukaan
Kansan tahtoa on peilattu mm. kansanedustajien mielipiteiden perusteella. Tulokset ovat hieman vaihdelleet, mutta nyt näyttäisi siltä, että puntit ovat tasan tai vapaan kielivalinnan kannattajilla on eduskunnassakin enemmistö.
Sinisalo toivoo, että kun asiaa käsitellään eduskunnan suuressa salissa, todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella, kansanedustajilla olisi vapaat kädet.
- Toivon, että kansanedustajat saavat äänestää omantuntonsa mukaan eli niin kuin perustuslaissa on tämä oikeus heille suotu. Olisi äärimmäisen toivottavaa, että kansanedustajien perustuslaillisia oikeuksia ei sidottaisi ryhmäpäätöksillä, Sinisalo korostaa.
SEPPO HUHTA
Eduskunnalle jätettävään Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteiseen on keräty tähän mennessä 52 000 nimeä. Nimiä kertyy vielä lisää, sillä aikaa aloitteen allekirjoittamiseen on 4. syyskuuta saakka.
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja, siviiliammatiltaan luokanopettaja ja virkavapaalla oleva EU-virkamies Pekka M. Sinisalo kertoo liiton olleen vahvasti mukana keräyskampanjassa.
- Olemme olleet mukana yhtenä järjestäjänä ja koordinaattorina. Ja etenkin tuohon turuilla ja toreilla tapahtuvaan nimien keruuseen jäsenemme ovat osallistuneet hyvin aktiivisesti. Jotkut naisistamme ovat keränneet pakkoruotsia vastustavaan kansalaisaloitteeseen jopa tuhansia nimiä, Sinisalo kiittelee.
Ei senttiäkään valtionapua
Vapaata kielivalintaa kannattava Suomalaisuuden Liitto on tukenut kansalaisaloitteen eteenpäin vientiä noin 30 000 eurolla. Sinisalo pitää summaa mitättömänä verrattuna pakkoruotsin puolustajien taloudellisiin resursseihin.
- Vastapuoli käyttää vuodessa miljoonia oman asiansa ajamiseen eli pakkoruotsin säilyttämiseen. Esimerkiksi Svenska Folktinget eli ruotsinkielisten kansankäräjät saa vuodessa valtionapua noin 750 000 euroa. Me emme saa valtiolta senttiäkään.
Meidän rahallinen panostuksemme tämän kansalaisaloitteen hyväksi on pisara meressä toiseen osapuoleen verrattuna, Sinisalo huomauttaa.
Äänestys omantunnon mukaan
Kansan tahtoa on peilattu mm. kansanedustajien mielipiteiden perusteella. Tulokset ovat hieman vaihdelleet, mutta nyt näyttäisi siltä, että puntit ovat tasan tai vapaan kielivalinnan kannattajilla on eduskunnassakin enemmistö.
Sinisalo toivoo, että kun asiaa käsitellään eduskunnan suuressa salissa, todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella, kansanedustajilla olisi vapaat kädet.
- Toivon, että kansanedustajat saavat äänestää omantuntonsa mukaan eli niin kuin perustuslaissa on tämä oikeus heille suotu. Olisi äärimmäisen toivottavaa, että kansanedustajien perustuslaillisia oikeuksia ei sidottaisi ryhmäpäätöksillä, Sinisalo korostaa.
SEPPO HUHTA
Vastaukset 1
Vanhimmat
- Vastapuoli käyttää vuodessa miljoonia oman asiansa ajamiseen eli pakkoruotsin säilyttämiseen. Esimerkiksi Svenska Folktinget eli ruotsinkielisten kansankäräjät saa vuodessa valtionapua noin 750 000 euroa. Me emme saa valtiolta senttiäkään.
Meidän rahallinen panostuksemme tämän kansalaisaloitteen hyväksi on pisara meressä toiseen osapuoleen verrattuna, Sinisalo huomauttaa.