"Erään kirvesvarren tekemiseen menee 8 tuntia ja eräs toinen kirvesvarsi valmistui 16 tunnissa.
Miten näiden samanlaisten kirvesvarsien arvot eroavat toisistaan vai eroavatko mitenkään?"
Eikö kysymys ole aika selvä!
Perustana pidetään 8 tunnin työaikaa/vuorokausi.
Yksi tekee kirvesvarren 8 tunnissa ja sen arvo on vuorokaudessa tarvittavat elämisen tarvikkeet.
Toinen tekee kirvesvarren 16 tunnissa ja sen arvo on kahdessa vuorokaudessa tarvittavat elämisen tarvikkeet.
Tässä on tuotteen yksilöllinen arvo. Tässä on myös tavaran yksilöllinen tuotearvo.
Vastaavasti asia kuvastaa yksilöllisten kapitalistien erilaista työn tuotantovoimaa. Toinen tuottaja tuottaa 8 tunnissa 100 käyttöarvoa ja toinen tarvitsee siihen 16 tuntia. Tai kääntäen yksi tuottaja tuottaa 8 tunnissa 100 käyttöarvoa ja toinen vain 50.
Kun tavara menee markkinoille vaihdettavaksi ja sille tulee vaihtoarvo, se määräytyy yhteiskunnallisesti välttämättömän keskim. työn perusteella.
Se voisi mennä näinkin. Markkinoilla menee kaupaksi 1 ( 100 tai mikä luku tahansa) kirvesvarsi päivässä.
Yksi tuottaja pystyy tyydyttämään kysynnän. Hän myy joka ilta kirvesvarren ja saa rahassa vaihtoarvona vuorokauden elämäntarvikkeet ja pysyy hengissä.
Toinen tulee joka toinen aamu markkinoille kirvesvartensa kanssa tuntia myöhemmin kuin ensimmäinen eikä saa mukaansa edes leivänkannikkaa. Mikäli hän kerkiäisi myydä ennen nopeampaa tekijää tavaransa, hän saisi vain vuorokauden elämisentarvikkeet. Ostaja tietää, että toinen tekijä pyytää vaihtoarvona vain vuorokauden elämisentarvikkeet
Miten näiden samanlaisten kirvesvarsien arvot eroavat toisistaan vai eroavatko mitenkään?"
Eikö kysymys ole aika selvä!
Perustana pidetään 8 tunnin työaikaa/vuorokausi.
Yksi tekee kirvesvarren 8 tunnissa ja sen arvo on vuorokaudessa tarvittavat elämisen tarvikkeet.
Toinen tekee kirvesvarren 16 tunnissa ja sen arvo on kahdessa vuorokaudessa tarvittavat elämisen tarvikkeet.
Tässä on tuotteen yksilöllinen arvo. Tässä on myös tavaran yksilöllinen tuotearvo.
Vastaavasti asia kuvastaa yksilöllisten kapitalistien erilaista työn tuotantovoimaa. Toinen tuottaja tuottaa 8 tunnissa 100 käyttöarvoa ja toinen tarvitsee siihen 16 tuntia. Tai kääntäen yksi tuottaja tuottaa 8 tunnissa 100 käyttöarvoa ja toinen vain 50.
Kun tavara menee markkinoille vaihdettavaksi ja sille tulee vaihtoarvo, se määräytyy yhteiskunnallisesti välttämättömän keskim. työn perusteella.
Se voisi mennä näinkin. Markkinoilla menee kaupaksi 1 ( 100 tai mikä luku tahansa) kirvesvarsi päivässä.
Yksi tuottaja pystyy tyydyttämään kysynnän. Hän myy joka ilta kirvesvarren ja saa rahassa vaihtoarvona vuorokauden elämäntarvikkeet ja pysyy hengissä.
Toinen tulee joka toinen aamu markkinoille kirvesvartensa kanssa tuntia myöhemmin kuin ensimmäinen eikä saa mukaansa edes leivänkannikkaa. Mikäli hän kerkiäisi myydä ennen nopeampaa tekijää tavaransa, hän saisi vain vuorokauden elämisentarvikkeet. Ostaja tietää, että toinen tekijä pyytää vaihtoarvona vain vuorokauden elämisentarvikkeet
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mikäli markkinoiden tarve olisi 1.5 kirvesvartta/ vuorokausi, hidaskin tekijä saisi tekeleensä myydyksi joka toinen päivä vuorokauden elämisentarvikkeilla.
Nopeampi tekijä ei olisi koskaan nälkäinen. Hitaampi tekijä saisi vain puolet elämisentarvikkeiden tarpeesta vuorokaudessa.
Marxin lausumat ovat sopusoinnussa työnarvoteorian pohjalla. Tässä on työarvoteoria.
Huom. Koneellisessa suurtuotannossa tuotantohinta ja markkinahinta eroavat hieman eri tavalla yksilöllisestä arvoistaan kuin esittämässäni yksinkertaistetussa mallissa.
Kaikki tavarat myydään, saavat vaihdossa arvon vastikkeen, keskimäärin arvostaan. Toiset hieman yli tai alle tai suoraan arvostaan. Tavaroissa ei ole mitään muuta arvoa kuin työvoiman kulutuksella luotua arvoa.
Tämä on Marxin työnarvoteorian lähtökohta. Tästä lähtökohdasta lähtien tarkastellaan reaalituotannossa poikkeamia suuntaan tai toiseen. Poikkeamat ovat ristiriita ja jossa hidas tekijä tai alkeellinen konetuotanto putoaa markkinoilta.
Poikkeama tavaran arvossa on sisäinen ristiriita ja väistämättä laukeava. Se ikäänkuin pyrkii kieltämään itsensä ja markkinoiden kilpailun kautta tasoittaa poikkeamia ja kohottaa sen uudelle tasolle uusina poikkeamina. Tässä mentäisiin jo arvolakiin joten laitetaan stop.
Keneltäkään en hyväksy mitään massapostitusvastineita.
Jos nopeampi kirvesvarren tekijä saa nipinnapin elämisentarvikkeet niin hidas tekijä kuolee väistämättä nälkään.
Taidat olla aika lapsellinen tyyppi s.p, elämäntarvikkeet??? Jollain niitä pitää olla satku/pv kun toinen pärjää 10/pv ja allekin.
Määrittele "elämäntarvikkeet" taviksen kannalta ja kirveenvarren veistäjälle erikseen!
"Taidat olla aika lapsellinen tyyppi s.p, elämäntarvikkeet???"
Ei kai tällaiseen tarvitse vastata. Ellei ole omaa älliä olkoon.
Elämisen tarvikkeet kullakin aikakaudella ja perustana on hengissä pysyminen. Ellei työväenluokka pysy hengissä, ei ole tehtaiden työläisiä. Korkeimmasta insinööristä ammattitaidottomaan työläiseen saakka.
Pitää siis olla sapuska, asunto, vaatetus, koulutus, tietty kulttuuritaso, ts. jokapäiväinen itsensä uusintaminen. Luetteloa voisi jatkaa virkistäytymisellä, terveydenhuollolla, itsensä uusintamisena lajina eli lapsilla ym.
Elämisen tarvikkeet, jotka kullakin aikakaudella vastaavat tiettyä keskimäärää työvoiman uusintamisena.
Luulisin että tavallinen työläisihminen ymmärtää asian siltikin vaikka insinöörimies on huuli auki.
Nykypäivänä voisit sanoa: pitää ansaita työllä riittävästi tullakseen toimeen. Elämäntarvikkeita jaetaan leipäjonossa.
Mikset ota muitakin 1800 luvun määreitä käyttöön kuten vaikka hevosluorma määrän mittana.
Miksi ihmeessä vieläkin käytät ihmisistä luokkakäsitettä? Me emme kuulu muuhun luokkaan kuin Homo Sapiens luokkaan perintötekijöiltämme. Se miten muutoin menee elämässä ei ole määrätty etukäteen vaan saamme pitkälti Suomessa ja Euroopassa itse päättää haluammeko puliukoksi vai tohtoriksi jos poliitikon ura ei kiinnosta.
Jakamalla ihmiset luokkiin aitaat heidät ja päättelet heidät kykenemättömiksi kehittymään halunsa mukaan. Jos välttämättä haluat luokitella niin jaa esim. näin, aikaansaavat ja laiskurit ja saatat osua kohdalleen. Kumpaan luokkaan itse lasket kuuluvasi, itse olen aikaansaava laiskuri, niin ja työeläkeläinen joten saan jo laiskotella ihan luvan kanssa..
Olisikohan niin, että sinulla ja Änkyrällä olisi mennyt käsitteet "välttämätön työ" ja "yhteiskunnallisesti välttämätön työ" sekaisin.
Voisitko kertoa käsityksesi näiden käsitteiden erosta.
........................
No hyvä. Sinä siis osaat marxin ja ymmärrät sen opit ja teoriat.
Voisitko vielä kertoa, marx-tietäjä kun kerran olet, että mikähän mahtaa olla johtopäätös, jonka marx katsoo olevan murehdittava erehdys?
Lainaus marxin opinkappaleesta, jossa hän puhuu murehdittavaksi erehdyksesi kutsamastaan johtopäätöksestä:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Kerrohan vielä se, että mikä on tämä johtopäätös, joka marxin mukaan on kurehdittava erehdys.
...................
Kun tämä murehdittava erehdys johtopäätökseksi on selvitetty niin voimme käydä läpi tämän marxin opinkappaleen:
" Kun Englannin höyrykäyttöiset kutomakoneet alkoivat kilpailla kangaspuiden kanssa, niin aikaisemmasta työajasta tarvittiin vain puolet tietyn lankamäärän muuttamiseen yardiksi puuvillakangasta tai verkaa. Köyhä käsinkutoja teki nyt tosin 17 tai 18 tuntia työtä päivässä aikaisemman 9 tai 10 tunnin asemesta. Mutta silti hänen 20 tunnin työnsä tuotteeseen sisältyy vain 10 tuntia yhteiskunnallista työtä eli 10 tuntia työtä, joka on yhteiskunnallisesti välttämätöntä tietyn lankamäärän muuttamiseen kankaaksi. Hänen 20 tunnin työnsä tuote ei siis sisällä nyt enempää arvoa kuin hänen aikaisempi 10 tunnin tuotteensa."
Siinä näyttäisi siltä, että vanhalla työmenetelmällä töitä tekevä käsinkutoja saa syntymään vain 10 tunnin edestä arvoa 20 tunnin työpanoksella. Tämä johtui siitä, että kankaan kudontaan tarvittu yhteiskunnallinen työmäärä laski höyrykoneiden ansiosta ja vanhalla menetelmä työtä tekevä ei saa enään yhtä työtuntia kohti kasaan yhtä tuntia yhteiskunnallista työtä. Ja sen takia hänen piti pidentää työaikaansa saadakseen elintarpeensa kasaan.
Marx on siis tässä kohtaan väärässä ja käsikutoja tekee edelleen yhden tunnin verran arvoa tunnin työllä aivan samoin kuin hän sai ennen höyrykoneiden tulemista.
Mutta keskustellaan tästä marxille tulleesta virheestä sen jälkeen kun olet ensin selvittynyt Kallelle, että mikä mahtyoi olla se johtopäätös, jota marx kutsuu murehdittavaksi erehdyksi.
.....................
"Marx on siis tässä kohtaan väärässä"
Olikohan Marx sun mielestä tässäkin väärässä:
Antipunikki kirjoitti näin:
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"
Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
Marx on tässä väärässä sillä tavaran arvo ei ole yksiselitteisesti suoraan verrannollinen sen valmistamiseen käytettyyn työaikaan, ei edes hinta ole joka kuitenkin enemmän riippuu käytetystä työajasta kuin arvo. Arvo ja hinta eivät ole synonyymejä! Arvo on hyvin moniselitteinen kun taas hinta on yksiselitteisempi.
Marx eli 1800 lukua ja hänen aivoituksensa ovat 1800 lukua. Me elämme 2000 lukua ja meillä on lupa ajatella omilla aivoilla 2000 luvun ajatuksia koska emme elä sosialismissa vaan vapaassa maassa.
Lainaus marxin opinkappaleesta, jossa hän puhuu murehdittavaksi erehdyksesi kutsamastaan johtopäätöksestä:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Kerrohan vielä se, että mikä on tämä johtopäätös, joka marxin mukaan on murehdittava erehdys.
Selviääkö asia sinulle marxin tekstistä vai onko se liian pitkä normaalijärjellä ymmärrettäväksi?
Kun tämä on selvitetty niin käydään sitten läpi käsinkutojan luoma arvo. Marxin mukaan hän ei luonut enään tunnissa tunnin työn arvoa vaan kutamakoneiden ilmestyttyä markkinoille käsinkutoja ei tehnyt enään kun puolen tunnin arvon tunnissa. Miten tämä oli mahdollista vaikka kirvesvarren veistäjä riippumatta siitä, että miten kauan hän kirvesvartta veistää, tekee aina saman arvon tuntia tunnissa.
Kalle kysyy näitä asiota myös Änkyrältä tämän ryömittyä taas ulos kolostaan.
...................
Tässäkin on aika pitkä lause marxin opeista:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."
Miten sinä sen ymmärrät - vai onko se liian pitkä normaalijärjellä ymmärrettäväksi?
Kalle uskaltaa kertoa oman käsityksensä lauseen sisällöstä - korjaa jos katsot siinä olevan korjattavaa.
Kallen käsityksen mukaan tavaran arvon määrää siihen kiteytyneen yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrä eikä sen valmistukseen todellisuudessa käytetty työ. Näin 8 tunnin kirvesvarsi on saman arvoinen 16 tunnin kirvesvarren kanssa. Toisin sanoen tavaran arvolla yksittäisen tavaran valmistuskustannuksilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
Korjaahan nyt Kallen käsitys asiasta - jos sinusta on siihen. Ja perustele asiasi marxin opinkappaleella. Kalle perustelee oman käsityksensä sillä, että tavaran arvon määrää yllä olevan lauseen mukaan sen sisältämä yhteiskunnallisesti välttämätön työ. Ja marx sanoo vielä, että puhuttaessa tavaran arvon määräävästä työmäärästä puhutaan yhteiskunnallisesti välttämättömästä työstä tavaran valmistamiseen.
....................
"Marx on siis tässä kohtaan väärässä"
Olikohan Marx sun mielestä tässäkin väärässä:
Antipunikki kirjoitti näin:
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"
Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
Työeläkeläinen:
"Elämäntarvikkeita jaetaan leipäjonossa...."
Leipäjonossa jaetaan leipää ja se on osa elämisen tarvikkeista. Leipäjonossa ei jaeta koulutusta, lasten hoitoa, ammattitaitoa ym. välttämättömiä työvoiman uusintamiskustannuksia.
Nimimerkki osoitti ajattelun alkeellisuutta.
antipunikki massapostittaa edelleen lapsellisia kysymyksiään ja kuvittelee olevansa nero.
"hehheeee haaaa":
Antipunikki kirjoitti näin:
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"
Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
hehhaaaa haaaa kirjoitti Pääoman 3 kolme osaa yhdessä lauseessa. Hyvin simppeli juttu. Joillekin se ei mene millään kaaliin. Antipunikin mahalasku on komea.
Marx ei voi tyrmätä Kallea koska on kuollut. Tuossahan Kalle vain osoittaa, että ehkä Marxin mietteissäkin on hieman toivomisen varaa. marx, vaikka kuinka kumartelet ei muutu jumalolennoksi vaan oli erehtyväinen ihminen joka eli omaa aikaansa appensa kustannuksella ja joku muukin autteli kuulemma kun työ ei maistunut. Silti vetoat tuohon pummiin ja hänen aatoksiinsa työasioissa ja tavarav arvossa vaikka arvo on monitulkintainen käsite ja arvelen tarkoitettavan hintaa, joko uuden tai käytetyn tavaran.
Uuden tavaran hinnassa työ näyttelee tavarasta riippuen jotain osaa mutta hervoin pääosaa. Kun puhutaan antiikista tai kirpparikamasta niin työn tilalle on tullut muita arvostuksen kohteita kuten ulkonäkö, tarve, himo, jne.
Koko tavaran arvokeskustelu siinä muodossa jossa sitä täällä käydään vaikuttaa apukoulun välituntikeskustelulta. Puhutaan/kirjoitellaan soopaa selvistä asioista ja vedotaan jonkun vainajan 100 vuotta sitten lausumiin mielipiteisiin. Miksei tehdä sitäkin kunnolla ja selvitetä mitä mieltä Metusalem oli asiasta tai Egyptin faarao Ramses II? Entäs Pietari Suuri tai Ludvik XII?
Olisikohan niin, että sinulla ja Änkyrällä olisi mennyt käsitteet "välttämätön työ" ja "yhteiskunnallisesti välttämätön työ" sekaisin.
Voisitko kertoa käsityksesi näiden käsitteiden erosta.
........................
Työeläkeläinen:
"marx, vaikka kuinka kumartelet ei muutu jumalolennoksi vaan oli erehtyväinen ihminen joka eli omaa aikaansa appensa kustannuksella ja joku muukin autteli kuulemma kun työ ei maistunut. "
Taidat olla aikamieheksi aika lapsellinen. Pilkkaat Marxia toistuvasti tuntematta hänen teoksiaan. Kehuskelet, ettet halua tunteakaan mutta silti esität hänen näkemyksensä pilipaliksi. Tuollaisia ihmisiä sanotaan -tiedät itsekin.
Marx ja Engels olivat n. 25 vuotiaista lähtien toveruksia ja työväenluokan maailmankatsomuksen kehittäjiä Marxin kuolemaan saakka. He eivät tehneet arvokasta työtään rahasta ja erosivat täten kaiken maailman rahanahneista pikkuoporvareista kuin yö päivästä.
Engels itse suostui menemään työhön ja avusti Marxia taloudellisesti, koska katsoi Marxin olevan paremmin perillä kansantaloudesta ja filosofiasta. Marx paitsi tutki, myös toimi työväenliikken kehittämisessä.
Sovitaanko niin, että arvostelet Marxia tästä lähin hänen näkemyksiensä johdosta etkä enää sorru kaverisi antipunikin lailla massapostittamaan joutavuuksia.
Minulla on oma kuvani Marx vainaasta etkä ole sitä pystynyt muuksi muuttamaan ja tuskin pystykään. Marx sai aatoksillaan aikaan liikkeen joka on ollut ihmisille perin tuhoisa, hänen kehumisensa on kuin pissisi niiden haudoille jotka kommunismin yrityksetkin ovat tappaneet. Marxin nimiinhän ne vannoivat nuo bolsevikit. Natsit joutuivat puimaan tekojaan mutta komut pääsivät kuin koira veräjästä. Nekin on aika saattaa vastaamaan siitä mitä he ovat ihmiskunnalle tehneet!
Marxin kirjoituksista olen kuullut tarpeekseni jotta en koske niihin pitkällä kepilläkään ja niiden seurauksia olen koko ikäni joutunut seuraamaan noissa kommunismiin yrittäneissä kapitalismiin uudelleen putkahtaneissa maissa. Onneksi pystyimme torjumaan komuvyöryn joka oli tänne pyrkimässä 1939 marraskuun lopulla.
Jos puhutaan joutavuuksista niin koko Marx kuuluu siihen ryhmään taviksen mielestä. Voimme siis lopettaa Marxin ja siirtyä tähän päivään.
Nyt olisi aika suorittaa kommunismin uskonpuhdistus, miten ajattelit siihen ryhtyä, arvoisa s.p?
Marxilainen taloustiede on voimissaan ja voi hyvin vielä tänäkin päivänä.
Kapitalistinen yhteiskuntakin on käyttänyt ja käyttää nykyäänkin marxin taloustieteen opinkappaleita täysin hyväkseen talouselämässä..
Erittäin hyvä esimerkki tästä kyseisestä asiasta on nimenomaan Marxin lisäarvoteria.
Työnantajathan ei maksa koskaan työntekijälleen työntekijän tekemän koko arvoa.Aivan kuten marxin lisäarvoteoriassa kerrotaan.
"etkä enää sorru kaverisi antipunikin lailla massapostittamaan joutavuuksia. "
Mistähän joutavuuksista sinä puhut?
Anna lainaus Kallen marxista kirjoittamasta joutavuudesta sekä vielä linkki viestiin.
Keskustellaan sitten tästä Kallen joutavuudesta tarkemmin ja pohditaan yhdessä, että mikä siinä on joutavaa.
Kalle lupaa perustella "joutavvutensa" palstalaisille joko marxin oppeja lainaten
tai väittäen marxin jättäneen huomioimatta asian jolloin punikit voivat kilvan osoittaa Kallen olevan väärässä ja marxin todellakin puhuneen myös siitä.
Sinä taidat olla sellainen ressukka mieheksi, että et pysty vastaamaan huutoosi ja näin sinulta jää Kallen "joutavuudet" toteen näyttämättä.
....................
Kallepa arvostelee marxia vähän tämän näkemysten vuoksi.
Olipa sinä, marx, todella saamaton rehveli. Koko elämäsi pähkäilit kapitalistin voittoja, tavaran arvoja ja palkkatuloja mutta et kuitenkaan ehtinyt koskaan pohdiskeleen kapitalistin voiton muodostumista hänen myydessä valmistamansa tavara sen arvoa korkeampaan hintaan.
No, eihän sitä kaikkeen ehdi pitkänkään elämän aikana puuttua vaikka ei töissä kävisikään vaan antaisi muiden huolehtia itsestään ja perheestään.
...............
Missä sitä hyvinvoivaa marxin taloustiedettä sovelletaan käytäntöön?
Yksi suuri vaikeus sen käytäntöön soveltamisessa on, että kukaan ei koskaan pysty laskemaan yhdenkään tavaran arvoa ja kuitenkin koko talousteoria rakentuu tavaran arvoon.
........................
"Marxin kirjoituksista olen kuullut tarpeekseni jotta en koske niihin pitkällä kepilläkään "
No niin. Oopa sitten hiljaa.
Silti aion mielipiteeni sanoa niiden ympärillä käyutävään keskusteluun. Jos se kuitenkin loppuu niin helposti ei ole kuviteltavissa että sen uudelleen aloittaisin.
Olisit mieluummin ottanut kantaa komu-uskonpuhdistukseen jossa se tuotaisiin tähän päivään. Vai onko aihe liian arka? tai vaikea?
"Olisit mieluummin ottanut kantaa komu-uskonpuhdistukseen jossa se tuotaisiin tähän päivään. Vai onko aihe liian arka? tai vaikea? "
Herra luulee olevansa kovakin herra kun määräilee, mistä saa tehdä aloituksen ja mistä ei
Yritetäänpä yhden lauseen mittaista marxin opinkappaletta - pystytkö sen sisäistämmän:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."
Koekysymys oppimastasi asiasta:
Kun marx sanoo: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan" niin mistä työstä hän silloin puhuu - tavaran valmistukseen todellisuudessa tarvitusta työstä vai tavaran valmistukseen tarvittavasta yhteiskunnallisesti välttämättömästä työstä??
Oletko sinä ensimmäinen palstaänkyrä, joka selvittää tehtävän - ei edes Änkyrä ole selviytynyt siitä?
Tuskin.
.................
#Yritetäänpä yhden lauseen mittaista marxin opinkappaletta - pystytkö sen sisäistämmän:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."
#Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
Kaksi Marxin lausuntoa ja ne ovat reilassa keskenään.
Molemmat ovat lauseen pituisia, joista jälkimmäinen lyhyempi.
Joku antipunikki yrittää väittää että tavaroiden arvon perusta ei ole niihin kiteytynyt työ. Marx väittää, että on.
Marx on oikeassa, antipunikki ties missä mutta harhateillä kumminkin.