viimeinen idealistifilosofi F. Hegel

Kuule kalle, kaanattaako sun jauhaa pas... palstalla kun Marx sinua niin kuritaa:


Antipunikki kirjoitti näin:

"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"

Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:

"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"

heippahei 9 kirjoitti:

Kuule kalle, kaanattaako sun jauhaa pas... palstalla kun Marx sinua niin kuritaa:


Antipunikki kirjoitti näin:

"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"

Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:

"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"

Kahden lauseen mittainen marxin opinkappale tuntuu olevan sinulle ylivoimainen. Yritetäänpä yhden lauseen mittaista marxin lausuntoa - pystytkö sen sisäistämmän:

"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."

Koekysymys oppimastasi asiasta:
Kun marx sanoo: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan" niin mistä työstä hän silloin puhuu - tavaran valmistukseen todellisuudessa tarvitusta työstä vai tavaran valmistukseen tarvittavasta yhteiskunnallisesti välttämättömästä työstä??

Jos sinun on vaikea vastata etkä pysty muodostamaan omaa käsitystäsi asiasta niin otahan yhteyttä Änkyrään tai toveriin s.partacus - heillä on ainakin jokin käsitys asiasta, oikea tai väärä.

.................

antikommunisti kirjoitti:

Kahden lauseen mittainen marxin opinkappale tuntuu olevan sinulle ylivoimainen. Yritetäänpä yhden lauseen mittaista marxin lausuntoa - pystytkö sen sisäistämmän:

"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."

Koekysymys oppimastasi asiasta:
Kun marx sanoo: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan" niin mistä työstä hän silloin puhuu - tavaran valmistukseen todellisuudessa tarvitusta työstä vai tavaran valmistukseen tarvittavasta yhteiskunnallisesti välttämättömästä työstä??

Jos sinun on vaikea vastata etkä pysty muodostamaan omaa käsitystäsi asiasta niin otahan yhteyttä Änkyrään tai toveriin s.partacus - heillä on ainakin jokin käsitys asiasta, oikea tai väärä.

.................

Nimimerkki "heippahei 9" kertoi lyhyesti Pääoma kirjan 2.000-sivuisen sisällön juonen.

Juonen nimi on työ arvoon perustuva tuotanto ja jossa historiallisesti tapahtuu tieteellisteknistä edistystä, jolloin tavaraoiden arvo alenee ja yhteiskunnallinen tuotanto on mahdollista kehittyä suotuisasti.
Ellei tavaroihin kiteytyneen yhteiskunnallisen työn arvo laske tai se kohoaisi, yhteiskunta taantuisi.

UPDATE_10283194 kirjoitti:

Nimimerkki "heippahei 9" kertoi lyhyesti Pääoma kirjan 2.000-sivuisen sisällön juonen.

Juonen nimi on työ arvoon perustuva tuotanto ja jossa historiallisesti tapahtuu tieteellisteknistä edistystä, jolloin tavaraoiden arvo alenee ja yhteiskunnallinen tuotanto on mahdollista kehittyä suotuisasti.
Ellei tavaroihin kiteytyneen yhteiskunnallisen työn arvo laske tai se kohoaisi, yhteiskunta taantuisi.

Hegel ei tavoitellut sen enempää kuin täydellisyyttä eli absoluuttista tietoa. Ja on sanottava, että julkaistessaan "Hengen fenomologia" hän oli päätä korkeammalla muita filosofeja, myös lukuun otettuna materialistinen suuntaus.

Filosofian historia alkaen ensimmäiseltä vuosituhannelta eaa. on ollut materilasitisen ja idealistisen suuntauksen välistä kamppailua. Oma näkemykseni on, että materialismi keskittyi enemmän olevaisen tiedostamiseen ja idealismi ajattelun lakeihin lähtien erilaisista ihmisen ulkopuolisista hengistä.
Tämä näkyy kreikkalaisessa filosofiassa: Platon/Aristoteles idealismia ja Demokritos ym. materialismin suuntausta.

Hegel kehitteli nurinniskoin olemisen ja ajattelun lakeja. Hän johti olemista ajattelusta mutta pakostakin tullakseen monissa asioissa oikeisiin johtopäätöksiin hänen ajatustensa täytyi heijastaa olemista. Oleminen heijastuu ajattelussa. Luonnon ristiriitaisuus heijastaa ajatteluun, kieltämätä sitä, että ajattelu omaa suhteellisen itsenäisyyden.

Korvela esittääkin mielenkiintoisen näkemyksen ristiriidasta Hegelin dialektiikassa.

UPDATE_10283194 kirjoitti:

Nimimerkki "heippahei 9" kertoi lyhyesti Pääoma kirjan 2.000-sivuisen sisällön juonen.

Juonen nimi on työ arvoon perustuva tuotanto ja jossa historiallisesti tapahtuu tieteellisteknistä edistystä, jolloin tavaraoiden arvo alenee ja yhteiskunnallinen tuotanto on mahdollista kehittyä suotuisasti.
Ellei tavaroihin kiteytyneen yhteiskunnallisen työn arvo laske tai se kohoaisi, yhteiskunta taantuisi.

Oliko kahden lauseen opinkappale liian pitkä ymmärrettäväksi vai miksi et vastaa?
Yritätkö uudestaan vai helpotetaanko kysymyksen asettelua yhteen lauseeseen?

...................

UPDATE_10283194 kirjoitti:

Hegel ei tavoitellut sen enempää kuin täydellisyyttä eli absoluuttista tietoa. Ja on sanottava, että julkaistessaan "Hengen fenomologia" hän oli päätä korkeammalla muita filosofeja, myös lukuun otettuna materialistinen suuntaus.

Filosofian historia alkaen ensimmäiseltä vuosituhannelta eaa. on ollut materilasitisen ja idealistisen suuntauksen välistä kamppailua. Oma näkemykseni on, että materialismi keskittyi enemmän olevaisen tiedostamiseen ja idealismi ajattelun lakeihin lähtien erilaisista ihmisen ulkopuolisista hengistä.
Tämä näkyy kreikkalaisessa filosofiassa: Platon/Aristoteles idealismia ja Demokritos ym. materialismin suuntausta.

Hegel kehitteli nurinniskoin olemisen ja ajattelun lakeja. Hän johti olemista ajattelusta mutta pakostakin tullakseen monissa asioissa oikeisiin johtopäätöksiin hänen ajatustensa täytyi heijastaa olemista. Oleminen heijastuu ajattelussa. Luonnon ristiriitaisuus heijastaa ajatteluun, kieltämätä sitä, että ajattelu omaa suhteellisen itsenäisyyden.

Korvela esittääkin mielenkiintoisen näkemyksen ristiriidasta Hegelin dialektiikassa.

Näinkö yritätte saada kannatusta aattellenne?
Onnea yritykselle mutta Kalle ei usko mihinkään äänivyöryyn noilla eväillä - ja se on hyvä, se.

.......................

Hegel kuvitteli luoneensa absoluuttisen tiedon ts. kaiken teorian, mikä materialistisen filosofian ja tieteen mukaan on mahdoton.
Mutta kiintoisin on Hegeln kehittämä dialektiikka. Itse nimitän sen sisältöä lyhyesti "oppi olevaisesta yleisissä yhteyksissään".

TA:n artikkelin väliotsikko luo uutta kuvakulmaa: "Dialektiikka ei ole menetelmä vaan tapa olla olemassa". Ja tekstistä: "Todellisuus on itsessään dialektista".
Asiassa on vinha perä.
Mitä ihmisen aivoihin voi tulla tai olla tulematta! Sinne tulee objektin, siis ulkoisen maailman kuva mielteinä, kuvina yms. Esim. haju ominaisuuksiltaan karvas, kitkerä, miellyttävä ym. Aivoihin ei tule karvas ym. vaan feromoneja, jotka jotka ilmaisevat suhdetta johonin toiseen ja aivot ovat luonnonhistoriallisen kehityksen mukana sopeutuneet erottamaan yhden toisesta.
Erilainen mielle aivoissa heijastaa erilaista osaa todellisuudesta ja ristiriita näiden välillä on tiedostusta, tajuntaa.

Dialektiikkaaa voisi kuvailla näinkin: Todellisus heijastuu aivoihin kuvina ja mielteinä ja ristiriita olioiden ja ilmiöiden välillä luonnossa heijastuu ajattelussa ja ajattelu mahdollistuu ristiriidan kautta.

Todellisuus on kaaosta mutta siinä on myös järjestystä ts. säännönmukaisuutta. Nämä todellisuudessa esiintyvät lainmukaisuudet heijastuvat ajattelussa ja sen lainmukaisuuksina. Luonnollisesti tulee ottaa huomioon ajattelun suhteellinen itsenäisyys todellisuuteen nähden.

Hegel muovasi oppiaan tietyllä tavalla nurinkurisesti. Hän ei lähtenyt todellisuudesta vaan ajattelusta. Todellisuus heijastuisi ajattelusta - mikä näkemys asettaa tilan materian ulkopuolisille hengille.

Hegel kehitti tavattomasti dialektiikkaa. Hänen on täytynyt ajatella ensin kuitenkin todellisuuden ilmiöitä, vaikka väittikin toisin.
Marx arvosti oppi-isäänsä.

UPDATE_10283194 kirjoitti:

Hegel kuvitteli luoneensa absoluuttisen tiedon ts. kaiken teorian, mikä materialistisen filosofian ja tieteen mukaan on mahdoton.
Mutta kiintoisin on Hegeln kehittämä dialektiikka. Itse nimitän sen sisältöä lyhyesti "oppi olevaisesta yleisissä yhteyksissään".

TA:n artikkelin väliotsikko luo uutta kuvakulmaa: "Dialektiikka ei ole menetelmä vaan tapa olla olemassa". Ja tekstistä: "Todellisuus on itsessään dialektista".
Asiassa on vinha perä.
Mitä ihmisen aivoihin voi tulla tai olla tulematta! Sinne tulee objektin, siis ulkoisen maailman kuva mielteinä, kuvina yms. Esim. haju ominaisuuksiltaan karvas, kitkerä, miellyttävä ym. Aivoihin ei tule karvas ym. vaan feromoneja, jotka jotka ilmaisevat suhdetta johonin toiseen ja aivot ovat luonnonhistoriallisen kehityksen mukana sopeutuneet erottamaan yhden toisesta.
Erilainen mielle aivoissa heijastaa erilaista osaa todellisuudesta ja ristiriita näiden välillä on tiedostusta, tajuntaa.

Dialektiikkaaa voisi kuvailla näinkin: Todellisus heijastuu aivoihin kuvina ja mielteinä ja ristiriita olioiden ja ilmiöiden välillä luonnossa heijastuu ajattelussa ja ajattelu mahdollistuu ristiriidan kautta.

Todellisuus on kaaosta mutta siinä on myös järjestystä ts. säännönmukaisuutta. Nämä todellisuudessa esiintyvät lainmukaisuudet heijastuvat ajattelussa ja sen lainmukaisuuksina. Luonnollisesti tulee ottaa huomioon ajattelun suhteellinen itsenäisyys todellisuuteen nähden.

Hegel muovasi oppiaan tietyllä tavalla nurinkurisesti. Hän ei lähtenyt todellisuudesta vaan ajattelusta. Todellisuus heijastuisi ajattelusta - mikä näkemys asettaa tilan materian ulkopuolisille hengille.

Hegel kehitti tavattomasti dialektiikkaa. Hänen on täytynyt ajatella ensin kuitenkin todellisuuden ilmiöitä, vaikka väittikin toisin.
Marx arvosti oppi-isäänsä.

Voisitko vielä kertoa, marx-tietäjä kun kerran olet, että mikähän mahtaa olla se johtopäätös, jonka marx katsoo olevan murehdittava erehdys?

Lainaus marxin opinkappaleesta, jossa hän puhuu murehdittavaksi erehdyksesi kutsamastaan johtopäätöksestä:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."

Kerrohan vielä se, että mikä on tämä johtopäätös, joka marxin mukaan on murehdittava erehdys.
Vai onko näin pitkät opinkappaleet liian pitkiä ymmärrettäväksi normaaliälyllä varustetulle?
Kallella on kyllä selvä käsitys asiasta mutta se on vahvasti ristiriidassa sinun aikaisempien viestiesi kanssa koskien kirvesvarsien valmistusta erilaisilla tuotantonopeuksilla.
Kerrohan siis mikä johtopäätös sinun käsityksesi mukaan on tämä marxin mainitse murehdittava erehdys.

Eikä sinulla ole mitään kovaa kiirettä - Kalle voi kyllä toistaa kysymyksen myöhemmin - mutta toiston tarvitseminen ei anna kovinkaan hyvää kuvaa marx-tietäjänä pidetystä toverista.

...................

UPDATE_10283194 kirjoitti:

Hegel kuvitteli luoneensa absoluuttisen tiedon ts. kaiken teorian, mikä materialistisen filosofian ja tieteen mukaan on mahdoton.
Mutta kiintoisin on Hegeln kehittämä dialektiikka. Itse nimitän sen sisältöä lyhyesti "oppi olevaisesta yleisissä yhteyksissään".

TA:n artikkelin väliotsikko luo uutta kuvakulmaa: "Dialektiikka ei ole menetelmä vaan tapa olla olemassa". Ja tekstistä: "Todellisuus on itsessään dialektista".
Asiassa on vinha perä.
Mitä ihmisen aivoihin voi tulla tai olla tulematta! Sinne tulee objektin, siis ulkoisen maailman kuva mielteinä, kuvina yms. Esim. haju ominaisuuksiltaan karvas, kitkerä, miellyttävä ym. Aivoihin ei tule karvas ym. vaan feromoneja, jotka jotka ilmaisevat suhdetta johonin toiseen ja aivot ovat luonnonhistoriallisen kehityksen mukana sopeutuneet erottamaan yhden toisesta.
Erilainen mielle aivoissa heijastaa erilaista osaa todellisuudesta ja ristiriita näiden välillä on tiedostusta, tajuntaa.

Dialektiikkaaa voisi kuvailla näinkin: Todellisus heijastuu aivoihin kuvina ja mielteinä ja ristiriita olioiden ja ilmiöiden välillä luonnossa heijastuu ajattelussa ja ajattelu mahdollistuu ristiriidan kautta.

Todellisuus on kaaosta mutta siinä on myös järjestystä ts. säännönmukaisuutta. Nämä todellisuudessa esiintyvät lainmukaisuudet heijastuvat ajattelussa ja sen lainmukaisuuksina. Luonnollisesti tulee ottaa huomioon ajattelun suhteellinen itsenäisyys todellisuuteen nähden.

Hegel muovasi oppiaan tietyllä tavalla nurinkurisesti. Hän ei lähtenyt todellisuudesta vaan ajattelusta. Todellisuus heijastuisi ajattelusta - mikä näkemys asettaa tilan materian ulkopuolisille hengille.

Hegel kehitti tavattomasti dialektiikkaa. Hänen on täytynyt ajatella ensin kuitenkin todellisuuden ilmiöitä, vaikka väittikin toisin.
Marx arvosti oppi-isäänsä.

Kahden lauseen mittainen marxin opinkappale tuntuu olevan sinulle ylivoimainen. Yritetäänpä yhden lauseen mittaista marxin lausuntoa - pystytkö sen sisäistämmän:

"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."

Koekysymys oppimastasi asiasta:
Kun marx sanoo: "tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan" niin mistä työstä hän silloin puhuu - tavaran valmistukseen todellisuudessa tarvitusta työstä vai tavaran valmistukseen tarvittavasta yhteiskunnallisesti välttämättömästä työstä??