Kaikilla näillä ruotsinpakoilla ja -vaatimuksilla; eli v. 1970 alkanut pakkoruotsin opiskelu kouluissa kaikilla tasoilla, v. 1978 lisätty ruotsin virkamiespakkokurssit ammattikorkeisiin ja yliopistoihin sekä nyt uusi koulustrategia jolloin vuonna 2016 pakkoruotsi alkaa jo ala-asteen kuudennelta, on ollut ovela ja toteutunut suunnitelma ja päämäärä, miten ruotsinkieli on saatu keinotekoisesti pönkitettyä arvoon arvaamattomaan. Tästä 5 % minikielestä on siis pakoilla tehty niin tärkeä ja tarpeellinen. Tämä kielen asema on luonnollisesti tuonut ruotsinkielisille näitä etuoikeuksia josta he eivät halua luopua ja siksi pakkoruotsia puolustetaan vimmatusti. He pääsevät suoraan valtion ja kuntien virkamiesasemiin koska osaavat sujuvaa ruotsia - näin he täyttävät nämä itse laatimansa vaatimukset. Näin heille on tarjolla eliittipaikat ja valta, aina suomenkielisen ohi. Siksi itse ruotsinkielen oppimisella ei olekkaan oikeastaan väliä, tärkeää on vain että sitä vaaditaan.
Lisäksi ruotsinkielisten oma koulutus on täysin vinoutunut. Kiintiöekonomeja, kiintiötuomareita ja kiintiölääkäreitä on ylimitoitetusti heidän lukumääräänsä nähden. Koska akateeminen koulutus on tehyt helpoksi ja ruotsinkielisiin yliopistoihin pääsevät suorastaan kaikki ruotsinkieliset, heillä on lisäksi myös ohituskaista alemmilla pääsykoepisteillä suomenkielisiin yliopistoihin niin että jokainen ruotsinkielinen tähtää akateemiseen loppututkintoon ja hyvinpalkattuun virkaan. Ruotsinkielisistä on palveluammateissa pulaa, mutta eivät he tähtää huonompipalkkaisiin töihin, niihin kelpaavat suomenkieliset.
Lisäksi ruotsinkielisten oma koulutus on täysin vinoutunut. Kiintiöekonomeja, kiintiötuomareita ja kiintiölääkäreitä on ylimitoitetusti heidän lukumääräänsä nähden. Koska akateeminen koulutus on tehyt helpoksi ja ruotsinkielisiin yliopistoihin pääsevät suorastaan kaikki ruotsinkieliset, heillä on lisäksi myös ohituskaista alemmilla pääsykoepisteillä suomenkielisiin yliopistoihin niin että jokainen ruotsinkielinen tähtää akateemiseen loppututkintoon ja hyvinpalkattuun virkaan. Ruotsinkielisistä on palveluammateissa pulaa, mutta eivät he tähtää huonompipalkkaisiin töihin, niihin kelpaavat suomenkieliset.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Toisin kuin monet muut aktiiviset ryhmät, pakkoruotsin vastustajat eivät ole vaatimassa sellaista taloudellista etua itselleen, joka maksettaisiin muiden lompakoista.
He vain vastustavat itseensä kohdistuvaa pakkoa. Ja kaikkien pakkojen pitäisi olla todella hyvin perusteltuja.
Hyväksyttäviä pakkoja ovat juuri ja juuri esimerkiksi verotus, yksityisomaisuuden suoja ja valtion väkivaltamonopoli.
Ja niidenkin ainoana tehtävänä pitäisi olla vain ihmisten vapauden turvaaminen.
Keinotekoinen kaksikielisyytemme on tarkoin räätälöitu etuoikeusjärjestelmä. Sen purkaminen alkaa koulujen pakkoruotsin poistosta.