Halla-aho kirjoittaa Rkp:stä ja pakkoruotsista

Pitäisikö innostua rasismista tuomitun Halliksen sepustuksista?

"Hän käsittelee pakkoruotsia erittäin hyvin. "

Hän vertaa Suomen eduskunnan useaan otteeseen erittäin suurella enemmistöllä päätettylä malleja Etelä-Afrikan entiseen rotuerotteluun. Ja sitä vertausta sinä siis fanitat?

Tämä kaksoisstandardien erikoismies EI tule käyttämään rotuerotteluvartauksia eduskunnassa. Bloginsa äärimmäiset iljettävyydensä on osa vaalikampanjaansa joka suuntautuu VAIN jo valmiiksi aivopestyille tosiuskoville, jotka ovat muutenkin voimakkaasti kallellaan vihaan ja vastkkaisasetteluun. Eihän tuolainen typerä panettelu kehenkään muuhun voi upota.

Mutta sinuun siis upposi. Onneksi olkoon.

Vihdoinkin pakkoruotsituksen poiston erikoismies tuli esiin, olemmekin odottaneet, koska jälleen edesautat rasistisen pakkoruotsin poistamisen kanssa.

Perustelut vuonna 1968 aloitetun pakkoruotsikokeilun lopettamiseksi ovat melko ilmeiset. Suomen kielipoliittinen tilanne on ainutlaatuinen koko maailmassa, mukaan lukien diktatuurit ja kehitysmaat. Suomea puhuu äidinkielenään lähes 90% maamme väestöstä, ruotsia 5,4%. Ainoa yhteiskunta, jossa vertailukelpoisen vähemmistön kieltä on pakko-opetettu vertailukelpoiselle enemmistölle, oli vanha Etelä-Afrikka, jossa valtava musta enemmistö joutui opiskelemaan afrikaansia.

Kielivähemmistöjä on kaikkialla, mutta suomalaisen kaltaista kielipolitiikkaa ei ole missään muualla kuin Suomessa. Jos pakkoruotsin kaltainen ilmiö on sivistysvaltion edellytys, Suomi on maailman ainoa sivistysvaltio. Siis nyt, kun afrikaans ei enää ole pakollinen oppiaine kaikille eteläafrikkalaisille.

Pakkoruotsia on perusteltu mm. sen "yleissivistävyydellä", "yhteisellä pohjoismaisella perinnöllä", ja sillä, että se helpottaa muiden germaanisten kielten opiskelua. Nämä perustelut ovat kovin onttoja. Jos ruotsin osaaminen kuuluu suomalaisen yleissivistykseen, miksei se kuulu muiden yleissivistykseen? Miksi "yhteinen perintö" asettaa tällaisia vaatimuksia vain suomalaisille ja vain koskien ruotsin kieltä? Miksi pitäisi opiskella ruotsia oppiakseen sen jälkeen helpommin saksaa, kun ruotsin opiskeluun käytetyn ajan voisi käyttää suoraan saksan opiskeluun?

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander toikin hiljattain esiin sen, mikä pakkoruotsin taustalla todellisuudessa on: ruotsinkielisten palveluja ei voida turvata, jos enemmistö ei osaa ruotsia.

Argumentissa on ainakin kaksi ongelmaa, periaatteellinen ja käytännöllinen:

1) Opetuksen sisällön pitäisi lähteä siitä, mitä oppilas tarvitsee. On outo ajatus, että kielivähemmistön tarpeet sanelevat sen, mitä enemmistön pitää koulussa opiskella. Se kuulostaa suorastaan siltä, että enemmistölle tarjotun opetuksen tavoitteena on tuottaa heistä vähemmistön palvelijoita. Juuri tämä ajatus sisältyi afrikaansin pakko-opetukseen vanhassa Etelä-Afrikassa.

2) Käytännön tosiasia on, että yli 40 vuotta pakkoruotsia ei ole opettanut suomalaisten enemmistölle ruotsia. Ruotsinkieliset eivät tälläkään hetkellä saa palveluja äidinkielellään samoilla ehdoilla kuin suomenkieliset, edes suurimmassa osassa virallisesti kaksikielisiä kuntia. Käytännön tosiasia on, että he eivät realistisesti voikaan saada, eikä pakkoruotsista luopuminen vaikuta tähän asiaintilaan sitä eikä tätä. Sen sijaan, että tosiasiallisesti yksikielisessä maassa utopistisesti pyritään sataprosenttisen yhtäläisiin kaksikielisiin palveluihin, virastojen ja laitosten tulee niin nyt kuin jatkossakin pyrkiä siihen, että saapuvilla on ainakin yksi ruotsia osaava työntekijä.

Ruotsinkielisten perustuslailliset oikeudet eivät edellytä, että kaikki osaavat ruotsia. Riittää, että riittävä määrä osaa. Koska ruotsin opetusta jatkossakin tarjotaan kouluissa, on täysin selvää, että moni suomalainen opiskelee sitä vapaaehtoisestikin, ja että kaksikielisten kuntien ja valtionhallinnon tarve ruotsia osaavista työntekijöistä voidaan tyydyttää.

Paitsi että pakkoruotsi on riippakivi suomenkieliselle väestölle, se on vääristänyt suomenkielisten suhtautumista ruotsiin ja jopa tärvellyt kieliryhmien suhteita. Kun ruotsista tulee vapaaehtoinen oppiaine, sen opiskelijamäärät varmasti laskevat jonkin verran, mutta koululaisten opiskelumotivaatio on huomattavasti parempi kuin tätä nykyä.

Ruotsalaisen Kansanpuolueen toimintatapana on lietsoa potentiaalisen äänestäjäkuntansa eli lähinnä ruotsinkielisten keskuudessa jatkuvaa kriisitunnelmaa. RKP, samoin kuin sen hännystelijät esimerkiksi Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa, ovat saaneet osan kansalaisista vähintään alitajunnan tasolla uskomaan, että pakkoruotsi on elämän ja kuoleman kysymys, ja että siitä luopuminen johtaisi kyydityksiin ja keskitysleireihin. Kun pakkoruotsista päästään eroon, ruotsinkielinen väestö havaitsee, että kielteinen jännite kieliryhmien väliltä poistuu ja halu opiskella ruotsia kasvaa. Tämän jälkeen he havaitsevat, että RKP:stä on heille itselleen enemmän haittaa kuin hyötyä. Tätä RKP pelkää.

Jussi on rehellinen järkityyppi ja sellaisethan suomalaiset ovat svekotahoille myrkkyä.

Nimimerkki 'rautaako' pitää Halla-ahon mielipiteitä typeränä panetteluna.

Halla-aho esittää mm. seuraavaa:
- Opetuksen sisällön pitäisi lähteä siitä, mitä oppilas tarvitsee
- Käytännön tosiasia on, että yli 40 vuotta pakkoruotsia ei ole opettanut suomalaisten enemmistölle ruotsia.
- Ruotsinkielisten perustuslailliset oikeudet eivät edellytä, että kaikki osaavat ruotsia. Riittää, että riittävä määrä osaa
- se (pakkoruotsi) on vääristänyt suomenkielisten suhtautumista ruotsiin ja jopa tärvellyt kieliryhmien suhteita
- Ruotsalaisen Kansanpuolueen toimintatapana on lietsoa potentiaalisen äänestäjäkuntansa eli lähinnä ruotsinkielisten keskuudessa jatkuvaa kriisitunnelmaa.

Olen samaa mieltä nyt ja olin jo kauan sitten, ennen kuin Helsingin Sanomat ja muut lehdet alkoivat tehdä Halla-ahoa ja hänen mielipiteitään tunnetuksi. Keskustelua on käyty kiihkeästi vuodesta 1993 alkaen, jolloin minissteri Uosukainen esitti, että ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kokeen ei tarvitsisi olla pakollinen. - Ennen Halla-ahoa ja Perussumalaisia oli Rkp:n maalitauluna Suomalaisuuden liitto ja sen puheenjohtaja Heikki Tala.

Jussi Halla-aho sanoo asiansa särmikkäästi, pehmentämättä asiaa naurulla, niin kuin Minerva Krohn naureskeli radiossa ruotsalaisten esittämälle "porttiteorialle", joka sentäään on typeryydessään huippuluokkaa.