Hei, se käy kipeää!
Se on aivan sairasta, että kaikki tietää, ja siksi huono kokemus, varmasti jokaiselle, myös itselle, ja lapsillekin ympäristössä, vanhemmankin kanssa. Monet epäuskoisesti turvautuvat tähän ja ovat siksi hetken aikaa aivan tasapainottomina tiedostamattomasti ja ehkä omasta ydinperheestänsä ja siihen tunkeutumisesta, aivan raivona, kuten sen kiintymys-suhteita huomatessaan loukattavan. Se voi olla häiritsevää.
Hyvin voimakkaat tunteet raivona, aggressiivisuutena, eivät kuulu kiintymys-suhteena enää nuoren ydinperhe-elämään.
Syrjiminen sellaisesta on teennäistä, ja käy kipeää. Kun nuorelle tarjotaan ulkopuolista suhdetta, kysymys voi olla hyväksikäytöstä, vaikka se tarkoittaakin ulkopuolisen ihmisen, ihan inhimillisyydestä tarjoamaa turvallisuutta, ja sen tunnetta. Nämä kuuluvat vapaa-aikaan ja se on työn lisäksi inhimillisyyttä, elämässä. Sellaisen puuttuminen satuttaa, myös henkisenä väkivaltana, vaikka jo valmiina olevana turvallisuudentunteena. Se on tärkeää, ulkoisestikin kaunista aitoutta, ihmisen elämässä.
Vapaa-ajan riistäminen aiheuttaa sisimmällisen häiriön, sen häiriö-tilan.
Välttämättä kysymys ei ole haureudesta tai muusta vaarallisesta, kuten psykopatiata, vahingoittamishakuisesti väkivaltaisesta persoonasta. Tai sairaasti irstaasta, kuten jatkuvasti ja hektisesti turvallisuushakuisesta persoonallisuudesta, ihan sairaalloisena ympäristölleen, vain egoismiään tukien, ja siten osoitellen, aina haluten jotain omaa, vain upotakseen omaan vahingoittamisen maailmaan. Miksi luoda turhautumaa?
" It was just a waste of time, it's only be a better no matter, how it takes a time." Kingston Wall
Hauras ihmisen kuori kertoo epätodellisuudesta, sen avulla satuttamisesta, ja ihannoimisesta voimana, väkivaltana. Ihmiseen ei saa siksi koskea psykopaattisesti lupaillen, ja vain aitoutta, elämänä kaipaillen. Kun kokemuksesta on vuosia muistikuva haalistuu. Se tekee seksistä sen maailmana ihan liian kielletyn. Seksi ei oikeuta väkivaltaan.
Neitsyyden menettämisen yhteydessä väkivaltaan ei ole mielikuvia. Sen sijaan kokemus on vain osa jotain iän kehitystehtävää, ja siten aikajanaa. Tätä säätelee ihmisen oma keho, ja hänen kasvot koskemattomina. Aina hänen itsensä ja hänen sisimpänsä osalta.
Fantasioimiseen ei ole lupaa väkivallalla, vaan hyvinvoinnin säilyttämiseen, sen ylläpitämiseen omana terveytenä, myös muille ihmisille. Ja heidän tulevaisuuttansakin varten....
Uskonnollisuutta siitä ei saa luoda, edes työnsä helpottamiseksi.
Se on sairasta ahdasmielisyyttä, kuten ihannoimista jatkuvaa assosiaation tuottamista sekä palvomista, hektisyyteä, ja osoitellen.
Kristinuskossa ei ole edessä toinen ihminen, tai vihan oikeuttaminen.
Se on vain oma olemus, muista ihmisistä huolehtimiseen, hyvinvoinniksi. Se on kuin aate. Ajatuksena tosiaa on persoonallisuuden tasapaino, ei yksityis-elämän loukkaamisen oikeuttaminen, kuten jotkut asennoituvat.
- Hän isäni halusi ymmärtää, miksi erillisesit luotaisiin läheisyyttä ja kiintymystä.
"Sukupuoleni repeytyi irti kuoleman, sydänpysähdyksen yhteydesä, aina kehon alaosiin asti. Oloni oli liian tungetteleva, ahdasmielinen, psyykkistä kipua, ahdistuksena kidutuksesta assosiaationa tuottava tila." Se on sairaalloista, yksin oman kehon kokemista, jopa uskontona.
Se on aivan sairasta, että kaikki tietää, ja siksi huono kokemus, varmasti jokaiselle, myös itselle, ja lapsillekin ympäristössä, vanhemmankin kanssa. Monet epäuskoisesti turvautuvat tähän ja ovat siksi hetken aikaa aivan tasapainottomina tiedostamattomasti ja ehkä omasta ydinperheestänsä ja siihen tunkeutumisesta, aivan raivona, kuten sen kiintymys-suhteita huomatessaan loukattavan. Se voi olla häiritsevää.
Hyvin voimakkaat tunteet raivona, aggressiivisuutena, eivät kuulu kiintymys-suhteena enää nuoren ydinperhe-elämään.
Syrjiminen sellaisesta on teennäistä, ja käy kipeää. Kun nuorelle tarjotaan ulkopuolista suhdetta, kysymys voi olla hyväksikäytöstä, vaikka se tarkoittaakin ulkopuolisen ihmisen, ihan inhimillisyydestä tarjoamaa turvallisuutta, ja sen tunnetta. Nämä kuuluvat vapaa-aikaan ja se on työn lisäksi inhimillisyyttä, elämässä. Sellaisen puuttuminen satuttaa, myös henkisenä väkivaltana, vaikka jo valmiina olevana turvallisuudentunteena. Se on tärkeää, ulkoisestikin kaunista aitoutta, ihmisen elämässä.
Vapaa-ajan riistäminen aiheuttaa sisimmällisen häiriön, sen häiriö-tilan.
Välttämättä kysymys ei ole haureudesta tai muusta vaarallisesta, kuten psykopatiata, vahingoittamishakuisesti väkivaltaisesta persoonasta. Tai sairaasti irstaasta, kuten jatkuvasti ja hektisesti turvallisuushakuisesta persoonallisuudesta, ihan sairaalloisena ympäristölleen, vain egoismiään tukien, ja siten osoitellen, aina haluten jotain omaa, vain upotakseen omaan vahingoittamisen maailmaan. Miksi luoda turhautumaa?
" It was just a waste of time, it's only be a better no matter, how it takes a time." Kingston Wall
Hauras ihmisen kuori kertoo epätodellisuudesta, sen avulla satuttamisesta, ja ihannoimisesta voimana, väkivaltana. Ihmiseen ei saa siksi koskea psykopaattisesti lupaillen, ja vain aitoutta, elämänä kaipaillen. Kun kokemuksesta on vuosia muistikuva haalistuu. Se tekee seksistä sen maailmana ihan liian kielletyn. Seksi ei oikeuta väkivaltaan.
Neitsyyden menettämisen yhteydessä väkivaltaan ei ole mielikuvia. Sen sijaan kokemus on vain osa jotain iän kehitystehtävää, ja siten aikajanaa. Tätä säätelee ihmisen oma keho, ja hänen kasvot koskemattomina. Aina hänen itsensä ja hänen sisimpänsä osalta.
Fantasioimiseen ei ole lupaa väkivallalla, vaan hyvinvoinnin säilyttämiseen, sen ylläpitämiseen omana terveytenä, myös muille ihmisille. Ja heidän tulevaisuuttansakin varten....
Uskonnollisuutta siitä ei saa luoda, edes työnsä helpottamiseksi.
Se on sairasta ahdasmielisyyttä, kuten ihannoimista jatkuvaa assosiaation tuottamista sekä palvomista, hektisyyteä, ja osoitellen.
Kristinuskossa ei ole edessä toinen ihminen, tai vihan oikeuttaminen.
Se on vain oma olemus, muista ihmisistä huolehtimiseen, hyvinvoinniksi. Se on kuin aate. Ajatuksena tosiaa on persoonallisuuden tasapaino, ei yksityis-elämän loukkaamisen oikeuttaminen, kuten jotkut asennoituvat.
- Hän isäni halusi ymmärtää, miksi erillisesit luotaisiin läheisyyttä ja kiintymystä.
"Sukupuoleni repeytyi irti kuoleman, sydänpysähdyksen yhteydesä, aina kehon alaosiin asti. Oloni oli liian tungetteleva, ahdasmielinen, psyykkistä kipua, ahdistuksena kidutuksesta assosiaationa tuottava tila." Se on sairaalloista, yksin oman kehon kokemista, jopa uskontona.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.