Uskon vapaus

Venäjän valtakunnassa on suvaittu eri uskontoja kaikissa muissa historian vaiheissa paitsi neuvostoaikana. Tietysti ortodoksisuus on Venäjän idean ja venäläisen identiteetin ytimessä, mutta Venäjän uskontojen joukossa se on tavallaan ainoastaan "ensimmäinen vertaistensa joukossa". Luterilaisuudellakin on ollut paikkansa Venäjän historiassa satojen vuosien ajan. Se, mitä nyky-Venäjällä sen sijaan ei katsota hyvällä, on erilaisten uususkontojen sekä antitraditionaalisten ja fundamentalisten lahkojen leviäminen (evankelinen protestantismi, Hare Krishna -liike, ääri-islamilainen salafismi ja wahhabismi jne).

Sellainen tilanne on realistisesti ajatellen hyvin kaukana, sillä nykyisinkin vain pieni osa venäläisistä on ortodokseja. Varmaan tiedätte, kuinka Venäjää hallittiin Neuvostoliiton aikana ja kuinka kansalaisista tehtiin aivan uusia ihmisiä, kommunistisen kasvatuksen avulla heistä tuli aivopestyjä neuvostoihmisiä.

Neuvostoihmiset eivät ole kovinkaan innostuneita kristinuskosta, osa heistä haksahtaa länsimaisiin lahkoihin, mormoneihin, pakanallisen ajan luonnonuskontoihin ja shamanismiin. Yksinkertaisesti Kirkko ei heitä kiinnosta tippaakaan, vaikka jotkut heistä ovat ortodoksisen seurakunnan jäseniä ihan vain poliittisten periaatteidensa vuoksi.

Myös Neuvostoliiton aikana moni kannatti kommunistista puoluettakin aivan vain periaatteessa, koska siitä oli hyötyä, mutta todellisuudessa kaikki heistä eivät voineet pitää itseään kommunisteina. Jotkut kommunistit juhlivat salaa Ortodoksisen kirkon juhlia kuten joulua ja pääsiäistä.

Eihän ortodoksinen kristinusko ole koskaan ollut ainoa uskonto Venäjällä, vaikka keisari johtikin Venäjän Kirkkoa patriarkan tapaan.
Venäjää määrittelee erittäin voimakkaasti myös juutalaisuus, islam, buddhalaisuus ja shamanismi.

Joten nyt kun tämänkin asian tiedätte, voitte keskittyä jo keksimään muita provoja.

Paljon lähempänä on tilanne, että kaikki HALUAVAT kuulua ortodoksiseen kirkkoon.