Miksi puhutaan aina vain idän vankilaumoista 1941? On totta, että Saksa otti idässä 6 kuukaudessa 3 milj. sotavankia. Mutta ottihan se edellisvuonna lännessä 6 viikossa 2 milj. sotavankia.
Matematiikalla laskien oli lännessä aika paljon nopeampaa antautumista kuin idässä. Olisi Saksa ottanut lännessäkin sen 3 milj. vankia mutta kun sotilaita ei ollut niin paljoa vangittaviksi.
Matematiikalla laskien oli lännessä aika paljon nopeampaa antautumista kuin idässä. Olisi Saksa ottanut lännessäkin sen 3 milj. vankia mutta kun sotilaita ei ollut niin paljoa vangittaviksi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Idän vankilaumojen selitys on yksinkertainen, Stalinin uskomaton hölmöys kun hän ei antanut edes puhua sodan mahdollisuudesta. Tämän takia Puna-armeija yllätettiin 22.6.41 housut kintuissa ja Wehrmacht pääsi läpi joka paikassa missä se halusi. Tätä irtipäässyttä alkuvauhtia ja liikuntasotaa liikuntasodan mestareita vastaan oli vaikea pysäyttää.
Lännessä sen sijaa ei Englanti ja Ranskaa yllätetty vaan ne olivat kaikin tavoin viimeisen päälle valmiita koska tiesivät sodan tulevan keväällä.
Puna-armeija oli hyökkäysryhmityksessä, sota olisi alkanut jokatapauksessa muutaman päivän sisällä, tästähän on puhunut esim. presidentti Mauno Koivisto useissa eri seminaareissa.
Saksa iski koska tiesi puna-armeijan iskevän muutaman päivän sisällä.
Tuo on trollien urbaanilegenda, jota mikään fakta ei vahvista. Sillä sotajoukolla mikä neukulla oli länsirajoillaan ei kukaan hullu olisi Kremlissä kuvitellut Saksan armeijan lyövänsä.
Oliko Ranska ja Englanti rakentaneet Stalinin tavoin armeijaansa suursotaan vuodesta 1929 lähtien. Armeijan vahvuuden pitäminen rauhanajassa ei tarkoita sitä, että teollisuus olisi pientä. Eihän nykyisellä Amerikallakaan ole miesvahvuudella mitattuna suurinta armeijaa, mutta aseiden tuotanto taitaa olla suurin. Yhdysvallat käyttää eniten maailmassa aseisiin. Ykkösinä aseisiin eniten käyttäneistä valtioista 30-luvulla olivat Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto. Hitlerin ja Stalinin ei tarvinnut huolehtia markkinataloudesta. Sisävaluutta, diktatuurinen kuri ja hieman ulkomaalaista kahisevaa riitti ylläpitämään massiivista tuotantoa. Englanti teki myös selvän virheen laivastosopimuksessa. Britit ei kuitenkaan toisaalta halunneet seilaamaan Itämerelle.
Tuohon idän 3 miljoonaan vankiin kun suhteutetaan Saksan vuoden -41 itätappiot eli hieman yli 1 miljoonaa miestä niin idän sodasta puhuminen asettuu oikeisiin uomiinsa. Lännessä Saksa kärsi 1940 kaikkenaan ehkä 50 000 sotilaan tappiot, siis 5 % idän retken puolen vuoden tappioista materiaalituhoista puhumattakaan.
taisteltiin idässä reilu kuusi kuukautta noin kolmella miljoonalla miehellä noin viittä miljoonaa vastaan.
Lännessä taisteltiin keväällä -40 noin KUUSI VIIKKOA suunnilleen kolmen miljoonan tasajoukoin. Saksan tappiot olivat noin 66 000 miestä. Ajallisesti suhteutettuna se merkitsee noin 25 % idän sotaretken tappioista. Ne olivat siis nelinkertaiset länteen verraten.
Toisaalta NL:n kokonaistappiot sotavangit ml olivat noin nelinkertaiset Saksan verraten.
"Tuohon idän 3 miljoonaan vankiin kun suhteutetaan Saksan vuoden -41 itätappiot eli hieman yli 1 miljoonaa miestä niin idän sodasta puhuminen asettuu oikeisiin uomiinsa."
Eikö neukut kärsineet (vankien lisäksi) tappioita vuoden 1941 aikana? NE kun suhteutetaan vankien lisänä niin idän sodasta puhuminen asettuu oikeisiin uomiinsa.
Ranska ei siis ollut valmistautunut sotaan.
Lisäksi Ranskalla oli vuonna 1939-1940 suurempi ja paremmin varusteltu armeija, kuin Saksalla. Heillä oli enemmän panssarivaunuja ja niiden mallit olivat huomattavasti paremmat, kuin Saksan Malli I ja -II, joita panzerdivisioonien kalustosta oli 65-75% vuoden 1940 keväällä. Briteillä oli mantereella vähemmän vaunuja, mutta nekin olivat ylivertaisia Saksalaisten kalustoon verrattuna.
Lisäksi sekä Ranskan, että Brittien jalkaväki oli huomattavasti liikkuvampaa kuin Saksalaisten, koska kaikki missä oli moottori oli Saksan armeijassa sijoitettu panssaridivisiooniin jättäen jalkaväelle vain hevoset.
Ainoastaan Luftwaffe oli selvästi liittoutuneita parempi, mutta lokakuussa 1939 sekin oli käyttänyt koko pommivarastonsa Puolan kampanjassa, koska sotateollisuus Saksassa oli yhä lähes rauhanajan tuotannossa. 1940 keväällä sillä oli rajoitettu määrä pommeja, mutta kulutus oli edelleen suurempi kuin tuotanto (joka oli tasaisesti nousussa), joten jos Ranskan valtaus olisi kestänyt 8 viikkoa 6:n sijaan, ainoa mitä Luftwaffe olisi voinut tehdä ilmaherruudellan olisi katsella ylhäältä kun ranskalaisten Char ja Somua vaunut olisivat hakanneet harjoitusvaunuilla varustetut panssaridivisioonat kappaleiksi.
Joten jos minulta kysytään, niin Ranskalaiset olivat tyhmimpiä idiootteja mitä Toinen Maailmansota tuntee. Vuonna 1939 he eivät hyökänneet, vaikka Saksan länsirajaa vartioi vain 13 varsinaisen väen divisioonaa (ja yli 50 muuta, mutta ne olivat "reservi" divisioonia, eli vaillinaisesti Ensimmäisen Maailmansodan aseilla aseistettuja vanhoja miehiä ja sopii miettiä, kuinka paljon Saksalla edes oli I MS:n aseita jäljellä häviön jälkeen). Vuonna 1940 ne eivät tehneet mitään loistavilla joukoillaan, joilla oli eräät sen hetken parhaista aseista.
Stalin sentään tajusi mitä oli tapahtumassa 2:ssa viikossa ja muutti taktiikkaansa sekä poliittisesti, että sotilaallisesti. Ranskalaiset vain antautuivat...
"Lisäksi sekä Ranskan, että Brittien jalkaväki oli huomattavasti liikkuvampaa kuin Saksalaisten, koska kaikki missä oli moottori oli Saksan armeijassa sijoitettu panssaridivisiooniin jättäen jalkaväelle vain hevoset."
Saksalaisessa jalkaväkidivisoonassa oli moottoroitu mmn divisioonan huolto, raskas tykistö, pioneeri-, viesti-, pst- ja tiedustelupataljoonat. Kyllä siellä lähes tuhat erilaista mt-ajoneuvoa löytyi.
"Saksalaisessa jalkaväkidivisoonassa oli moottoroitu mmn divisioonan huolto, raskas tykistö, pioneeri-, viesti-, pst- ja tiedustelupataljoonat. Kyllä siellä lähes tuhat erilaista mt-ajoneuvoa löytyi."
Vuonna 1940? Ei ollut. Jopa tykistö oli siirtynyt takaisin hevosiin, kun moottoriajoneuvoja ei ollut tarpeeksi tarvittavan panssaridivisioona määrän tarpeisiin. "Ohjekirjassa", eli kalustoluettelossa ne oli tietenkin merkitty "moottoroiduiksi", mutta minkäs teit, kun ei ollut mistä ottaa.
Muistaakseni saksalaisten omien sanojen mukaan ainoastaan tankeissa oli.
Saksalla oli esimerkiksi ilmatuki täysin ylivoimainen Ranskaan verrattuna. Tehokkaasti ilmatuesta maksettiin kuitenkin kova hinta. Luftwaffe menetti Ranskassa yli 1000 konetta.
Kyllä Luftwaffe hyvä oli (kuten lukutaitoisille aiemminkin sanoin). Mutta ilman ammuksia se oli hampaaton tiikeri.
Tehdäämpä yksi asia selväksi; Saksa ei ollut valmistautunut ottamaan yhteen länsi-liittoutuneiden kanssa 1939. Se joutui sotaan puolittain sattumalta.
Kun saksalaisille selvisi kesällä 1939, että olikin luultavaa, että Ranska ja Britannia todellakin ryhtyisivät sotaan Puolan takia (eivätkä perääntyisi, kuten Tsekkoslovakkian tapauksessa), he olivat kauhuissaan. Hitler ei luonnollisesti ajatellutkaan perääntymistä "Puolan Kysymyksessä", joten saksalaiset olivat sodassa johon he eivät olleet valmiita. Heidän sotateollisuutensa oli suurinpiirtein rauhan tasolla ja Luftwaffella oli pommeja koneisiinsa suurin piirtein 6 viikon toimintaan (todellisuudessa selvisi että vain 4 viikon tarpeiksi, koska kulutus oli suurempi kuin uskottiin ja varaosatkin meinasivat loppua jo Norjassa). Sen jälkeen stukat olisivat jouduttu aseistamaan lentolehtisillä, mikä olisi luonnollisesti vähentänyt "Ylivoimaista ilmatukea". Puolan sotaretken jälkeen ammusvarastot olivat jotakuinkin tyhjät.
Saksalaiset alkoivat kuumeisen varustelun heinäkuussa. Tietäen, että 5 panssaridivisioona harjoitusvaunuilla ei riittäisi läntisiä voimatekijöitä vastaan, ruvettiin suunnittelemaan 5:ttä lisää. Paitsi... Mistä vaunut? Todellisten etulinjan vaunujen, Mallien III ja -IV tuotanto oli pahasti kesken ja reservit olivat tyhjiä. Epätoivoissaan saksalaiset kampasivat tsekkien varikot skoda vaunuista ja nimesivät ne Pz-35(t) ja Pz-38(t) malleiksi, tietäen varsin hyvin että ne vaikeuttaisivat huoltoa. Puolalaisia ja itävaltalaisia romuja otettiin harjoituskäyttöön ja siten vapautettiin lisää omia vaunuja divisiooniin. Lisäksi yritettiin saada omaa panssarituotantoa ylös (joka oli vaikeaa, sillä samanaikaisesti länsirajalle luotiin haamuarmeijaa yrittämään ehkäistä ranskalaisten hyökkäystä ja se tarvitsi yli 70 divisioonaa miehiä, jotka puolestaan otettiin III luokan reservistä, eli lähinnä vanhemmistä työläisistä ja ammattilaisista ja aseistettiin I MS asein).
Mutta vaikka vaunut järjestyivät suurin ponnistuksin, suurempi pulma oli kuljetuskalusto. Yhdestä panzer-divisioonasta vain kolmannes oli panssariasetta. 2/3 oli motoroitua jalkaväkeä ja lisäksi jokainen panssari divisioonassa vaati noin kolme-neljä kuorma-autoa huoltoa ja tukitoimia varten. Lisäksi tarvittiin muutama motoroitu jv-divisioona tankkeja tukemaan. Se vaati paljon moottorikalustoa.
Tsekeillä tai itävaltalaisilla ei ollut moottoroituja ykiköitä kuin nimeksi, joten heillä ei ollut kuorma-autojakaan. Saksalaiset tekivät sen ainoan tempun, jonka pystyivät; He kampasivat jokaisen tavallisen jv-divisioonansa ja tyhjensivät ne moottoriajoneuvoista. Niimpä heillä oli vuoden 1940 huhtikuussa 10 panssaridivisioonaa... aseistettuna kokoelmalla sekalaisia tankkeja, edelleen suurin osa harjoitusvaunuja ja jalkaväki jonka liikkuvuus ei juuri ollut parantunut sitten vuoden 1860 ja joka ei koskaan saavuttanut sitä mekanisoinnin astetta, joka sille oli asetettu ennen sotaa (tai edes sitä joka sillä oli ollut Puolassa!). Saksalaisten ainoa toivo oli murtautua ranskalaisten linjoista läpi ja toivoa, että Blitzkrieg konsepti toimisi nykyaikaista vastustajaa vastaan.
[Toimihan se. Ei ole väliä, millainen vaunu sinulla on, jos ajelet 20 km vihollisen linjojen takana ja vihollisen komentopaikalla on tunnin vanha käsitys sijainnistasi. Et koskaan tapaa niitä vahvempia vaunuja sillä ne ajelevat ympyrää komentokejujen hajotessa.]
Jos ranskalaiset olisivat saaneet päänsä pensaasta vuonna 1939 ja hyökänneet vaikkapa syys-/lokakuussa, en näe mitään syytä, miksi he eivät olisi olleen Berliinissä ennen Joulua. Olisi meinaan ollut lyhyt toinen maailmansota.
Ja ranskiksetko oli. Blum tai Daladier ei tehnyt yhtään mitään Espanjan sisällissodan, Reininmaan tai Tsekkoslovakian ja Itävallan aikana, koska köyhällä Ranskalle ei ollut resursseja. Resurssien puute näkyi kesllä 1940. Ensimmäinen maailmansota ja Napoleon ovat todisteita siitä etteivät ranskalaiset oli valkovenäläisten tapaisia vellihousuja.
Ei auta Kaarle Suuren divisioonat ja muut suurmiehet. Laval ja muut käppänät sai Aatulta kumaraan kyömyräiseen karvaiseen selkäänsä.
asioita lainkaan.
"Vuonna 1940? Ei ollut. Jopa tykistö oli siirtynyt takaisin hevosiin, kun moottoriajoneuvoja ei ollut tarpeeksi tarvittavan panssaridivisioona määrän tarpeisiin. "Ohjekirjassa", eli kalustoluettelossa ne oli tietenkin merkitty "moottoroiduiksi", mutta minkäs teit, kun ei ollut mistä ottaa."
Jvdivisioonan kevyt tykistö oli hevosvetoinen, kuten oli aina ollutkin. Raskas oli moottoroitu samoin muut edellä luetellut osat. Tietysti puutteita on voinut olla varsinkin myöhempien perustamisportaiden yhtymissä.
Ranskasta ja muista valloitetuista maista ryövättiin suuret määrät ( ainakin 30 000) ajoneuvoa seuraavaa sotaretkeä varten. Saksan oma tuotanto ei riittänyt täyteen moottorointiin kuin moottoroiduissa ja panssaridivisioonissa.
Kun Englanti petti ensin totaalisesti Pohjois-Ranskassa ja Belgiassa niin se vei ranskalaisilta moraaliin pohjamutiin. Samoin heillä kuten Englannilla oli äärimmäisen epäpätevä sodanjohto.
pystyi tehokkaasti taistelemaan saksalaisia vastaan. Kun liittolaiset antautuivat, he pelastivat evakuoinnilla joukkonsa jatkamaan sotaa.