Aikamoinen paimenpoika tuo Daavid oli kun rökitti niin karhun kuin leijonankin. Lienee siinä ollut Jumalan käsi mukana alusta alkaen. Vai olisikohan Daavid vähän värittänyt kertomuksiaan? Mutta sitähän ei ole kukaan kertomassa. Ainakin minusta tuntuu siltä että karhu ja leijona on vielä pahempia vastuksia kuin Goljat. Mutta onneksi Daavid hoiteli nämä jo aikoinaan ja minä todennäköisesti niiltä säästyn.
1.Sam.17:34. "Mutta Daavid sanoi Saulille: "Palvelijasi on ollut kaitsemassa isänsä lampaita. Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta,
35. niin minä hyökkäsin sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta; ja jos se karkasi minua vastaan, niin minä tartuin sen partaan, löin sen maahan ja tapoin sen."
1.Sam.17:34. "Mutta Daavid sanoi Saulille: "Palvelijasi on ollut kaitsemassa isänsä lampaita. Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta,
35. niin minä hyökkäsin sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta; ja jos se karkasi minua vastaan, niin minä tartuin sen partaan, löin sen maahan ja tapoin sen."
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ehkä hän turvautui siihen, mihin meilläkin on mahdollisuus turvautua:
Room. 8
31. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Tätä israelilaiset saivat kokea Daavidin avustuksella, joka turvasi elävään Jumalaan ja Daavid taas sai henkilökohtaisesti kokea tätä Saulin takaa-ajamana.
Taidat kuitenkin viitata viime aikojen tapahtumiin, miten karhut riepottavat ihmistä, kuin räsynukkeja, mutta tuo kohta nyt vain tuli mieleeni, kun viestisi
luin, niin senpä tuohon nyt töräytin. :)
Karhun metsästys on tosiaankin alkanut eilen aamuna viideltä ja ihmeesti monemoista lava-autoa ja maasturia oli jo puoli viiden aikaan aamulla jonoksi asti liikenteessä, pyssyjen piiput ojossa.
Ei tainnut kukaan heistä luottautua vain ritsan vataan ja purosta löytyneeseen sileään kiveen.
Siitähän usein puhutaan, miten hyvä itsetunto auttaa ihmistä elämässä. Varmasti nuo hyvät kokemukset "vihollisen" selättämisestä auttoivat Daavidia uskaltamaan taisteluun Goljatia vastaan.
En tykkää metsästyksestä, mutta toisaalta kun olen lukenut siitä miten joillakin alueilla pelätään liian lähelle tulevia petoeläimiä, ymmärrän että jollakin konstilla näitä täytyy häätää muualle. Itsee toivoisin että löytyisi jokin muu keino kuin tappaminen.
Toivottavasti tuo Sulo löytää työlleen jatkajan.
http://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/2012062408453318_v6.shtml
Asun alueella, joka on susistaan karhuistaan tunnettu, mutta en pelkää mennä yskin syvälle korpeen marjaan ja metsävaelluksella. Kunnioitan luonnorauhaa ja en nyt uhmasta lähestyisi karhunpesää, mutta marja- ja kalareissut eivät petojen vuoksi jää minulta tekemättä.
Olen lapsesta saakka tottunut siihen, että mestää on ympärillä ja siellä on elämää.
Uskovaisena luotan myös siihen, että Herra päättää elämäni päivistä ja saan elää sovussa metsänpetojen kanssa.
Kävin minäkin nuorempana marjassa ja sienessä ja samoilin metsissä lapsuusmaisemissa. Mutta kaupunkiin muutettuani on metsäsamoilut jääneet vähemmälle. Ei silloin aikaisemmin osannut pelätä karhuja, eikä niistä niin paljon puhuttukaan. Ovat tainneet nykyaikana alkaa enemmän etsiytyä ihmisten alueille? Kyllähän se Herra päättää päivien pituuden tai lyhyyden, mutta tiedä mitä sitten tekisin jos karhu tulisi vastaan.
Daavidin ja Goljatin kohtaaminen on kuva siitä, kuinka Jeesus voittaa perkeleen ristillä. Jeesus on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden. Viisi sileätä kiveä = viisi haavaa ristillä Jeesuksen ruumiissa. Ja näin Goljat, joka kuvaa perkelettä, oli lyöty.
>>> Viisi sileätä kiveä = viisi haavaa ristillä Jeesuksen ruumiissa.
Käsissä, jaloissa ja kyljessä = yhteensä viisi.
"Daavidin ja Goljatin kohtaaminen on kuva siitä, kuinka Jeesus voittaa perkeleen ristillä."
"Viisi sileätä kiveä = viisi haavaa ristillä Jeesuksen ruumiissa. Ja näin Goljat, joka kuvaa perkelettä, oli lyöty."
Mielenkiintoinen näkemys. Mutta eikö Daavid voittanut Goljatin jo sillä ensimmäisellä kivellä?
>>>Aikamoinen paimenpoika tuo Daavid oli kun rökitti niin karhun kuin leijonankin. Lienee siinä ollut Jumalan käsi mukana alusta alkaen. Vai olisikohan Daavid vähän värittänyt kertomuksiaan?
"Daavid ei värittänyt kertomuksiaan valheilla. Hän oli monella tavalla tulevan Jeesuksen esikuva (samalla tavalla kuin Mooses), ei ainoastaan kuninkaana, vaan myös paimenpoikana ja profeettana. Hän ei toiminnut omassa voimassaan, vaan sillä voimalla jonka hän sai Jumalalta."
OK. En ala väittelemään asiasta, koska todennäköisesti olet oikeassa tuossa asiassa. Tänä aamuna Raamattua lukiessani kyseinen asia vaan alkoi hämmästyttää että joku ihminen voittaa karhun ja leijonan. Mutta sehän on vaan hyvä asia että Daavid nuo pedot päihitti ja voitti vielä Goljatinkin.
Hei Manteli-Puu. Pikkupoikana isän kanssa tivolissa, missä mies paini karhun kanssa. Painimatsin loputtua antoi karhulle kaljapullon, jonka karhu tassuillaan joi. Uskotko tuohon 60- luvun lopulla tapahtuneeseen asiaan?
Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
1Moos:1:1
Ps. Kertomukseni karhusta tivolissa on totta!
"Hei Manteli-Puu. Pikkupoikana isän kanssa tivolissa, missä mies paini karhun kanssa. Painimatsin loputtua antoi karhulle kaljapullon, jonka karhu tassuillaan joi. Uskotko tuohon 60- luvun lopulla tapahtuneeseen asiaan?"
Voin minä tuon jutun uskoa. Se on tietysti eri asia tivolissa painia ja antaa kaljapullo karhulle jota on tuohon ohjelmaan valmennettu. Olisi ihan eri asia tarjota sitä kaljapulloa karhulle joka tulee yllättäen metsäpolulla vastaan. :) Kiinnostaakohan karhua kalja ja jos niin minkämerkkinen kalja?
Vaikutat nöyrältä ihmiseltä. En tiedä oletko oikeasti, mutta siltä vaikuttaa, ainakin nopeasti tarkasteltuna. Harva ihminen täällä keskustelupalstalla tunnustaa toisen ihmisen olleen oikeassa jos on tullut osoitetuksi vääräksi.
Haluasin että minut osoitetaan vääräksi niissä asioissa joissa olen väärässä. Monet yrittävät. En usko että kukaan on jokaisessa tulkinnassaan oikeasti. "Kaikki me jossakin kohden hairahdumme".
Jaa a, olikohan kyseessä pultsari- karhu? Ei ollut. Eläimistä pitävänä uskon, että karhu oli opetettu tuohon ja kaljapullo toimi ikäänkuin palkkiona. Karhulle pikkusen lohtua kun joutui olemaan pitkiä aikoja häkissä. Nykyään villieläinten pito tivoleissa ja vastaavissa on Suomessa kielletty. Myöhemmin olin itsekin tivolissa auttelemassa, aika nuorena.
En ole itse uskoontulon jälkeen juonot yhtään kaljapulloa. En ymmärrä sitä suomalaisten, jopa uskovienkin saunakalja- asiaa. No eihän se kadotukseen vie, mutta en vaan ymmärrä mihin se perustuu. Ymmärrätkö sinä?
Koleerikko on pehmentynyt kannanotoissaan sitten "aamoksen ja simsonin" aikojen. Näin Jumala tekee meissä itsekussakin työtään ja hioo särmiä.
Manteli-Puu
"Kiinnostaakohan karhua kalja ja jos niin minkämerkkinen kalja."
No, jos se olisi vaikka KARHU-olutta?
No, ymmärtäkää hiukan huumoriakin!
Daavidissa ja kaikissa vanhan liiton pyhissä asui sama Kristuksen henki kuin myöhemmin Jeesuksessa ja meissä: [1. Piet. 1:11; Joh. 14:10]
>Vai olisikohan Daavid vähän värittänyt kertomuksiaan?< - Manteli-Puu kirjoittaa. Juuri noin mitä ajattelit kirjottaessa, sielunvihollinen supisee uskovankin korvaan ja ehdollistaa asiat. Kyseenalaistaa.
Kannattaa ottaa Raamattu ja taivasten valtakunta niin kuin lapsi, muutoin ei pääse sinne sisälle.
Ps. Tahdon uskoa Manteli-Puu, että yllämainitulla kohdalla tahdoit vaan värittää aloitusta, :)
Raamatun uskonsankarit ovat olleet kaikki ihmisiä hyveineen ja paheineen ja se heille suotakoon. Aabraham valehteli, Jaakob petkutti ja moni teki vielä pahempia tekoja. Vain Jeesus on elänyt synnittömän elämän. Meistäkään kukaan ei ole synnitön eikä meistä tule synnittömiä. Minä en pahastu vaikka Daavid olisi vähän värittänyt kertomustaan, mutta sovitaan niin että hän ei näin tehnyt vaan puhui totta.
Kuten edellä totesin, niin tänä aamuna Raamattua lukiessani aloin ajatella tätä Daavidin voitokasta kamppailua leijonan ja karhun kanssa. Harmi ettei Daavid jättänyt mitään vinkkejä joita voisi käyttää jos itse kohtaa leijonan tai karhun.
"Ps. Tahdon uskoa Manteli-Puu, että yllämainitulla kohdalla tahdoit vaan värittää aloitusta, :) "
Tällainen odottamaton hyväntahtoisuus suorastaan pelastaa päiväni. :)
Daavid ei itse kirjoittanut Ensimmäistä,kuin ei myöskään Toista Samuelin kirjaa,vaan ne kirjoitti Profeetta Samuel etukäteen.
Vasta kun Samuel oli kirjoittanut ne,niin nuo tapahtumat kävivät sen jälkeen toteen,niin Ihmeellinen on Israelin Elävä Jumala.
Miksi tämän tiedän?
Koska itselleni on käynyt niin.
Elämäni profetoitiin minulle etukäteen,kun olin kuudentoista.
Tämä tapahtui Kokkolan Isollakadulla kesäkuussa 1989.
Sylissäni oli tuleva Gospel-laulajatar,joka tulee tämän myöhemmin todistamaan.
Siunausta.
Älä höpötä!
Valehtelijoiden paikka on kadotus, sanoo Raamattu.