alkaa tyrkyttää omaa äidinkieltäni toisille. Olen vapauden kannattaja ja kaikki, tietysti myös suomen ruotsinkieliset, saavat lukea niitä kieliä joita heitä haluttaa lukea.
Jostain eriskummallisesta syystä suomen ruotsinkieliset sitävastoin tahtovat tyrkyttää omaa äidinkieltänsä suomenkielisille hyvin omituisin perustein (vrt Mikaela Nylander jne).
Miksi on näin?
Terveisin nimimerkki "Liberaali"
Jostain eriskummallisesta syystä suomen ruotsinkieliset sitävastoin tahtovat tyrkyttää omaa äidinkieltänsä suomenkielisille hyvin omituisin perustein (vrt Mikaela Nylander jne).
Miksi on näin?
Terveisin nimimerkki "Liberaali"
Vastaukset 19
Vanhimmat
"alkaa tyrkyttää omaa äidinkieltäni toisille"
Älä sitten tyrkytä, anna kaikkien opiskella molempia kansalliskieliämme.
Koska SINÄKIN opit, että kielivapauden kannattajat eivät ole kieltämässä minkään kielen opetusta?
Vapaus ja liberalismi on sinun mielestäsi huono asia? Muuta sitten vaikka Pohjois-Koreaan.
Lakeja noudattaen kaikki saavat nauttia vapaudestaan. Eduskunnassa lait tehdään ja muutetaan jos muutetaan. Nauttikaa vapaudestanne ja muuttakaa lakeja jos ei miellytä.
YLEn mielipidetutkimuksen mukaan 100 prosenttia RKPn äänestäjistä tahtoo tyrkyttää omaa äidinkieltänsä suomenkielisille.
Eriskummallista väkeä.
Kaikki varmasti tahtoo jotain, haluaa jotain.....Eduskuntatason päätöksenteko on kuitenkin jo ihan muuta kuin kiukuttelu...haluan jotain pois...
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tom-packalen-aloite-pakkoruotsin-poistamiseksi-ei-edista-suomenkielistenkaan-oikeuksia
Vasluvikoja..
Tom Packalen on tuskin ensi vaalien jälkeen PS:n kansanedustaja. Äänestin häntä itsekin tietämättä hänen kantaansa suomenkielisten kyykyttämisen kannattajana.
Samaa mieltä, hän vaihtaa hallituspuolueeseen.
Mistä johtuu tämä pakkomielle tyrkyttää ja pakottaa omaa äidinkieltä muille?
Täysin käsittämätön mentaliteetti.
Tyrkyttäminen on ilmeisesti suomenruotsalaista kulttuuria? Hyvin vierasta kulttuuria meille suomenkielisille.
Minä en käsitä niitä suomenkielisiä jotka kannattavat pakkoruotsia. Kuka tervejärkinen haluaa pakolla opiskeltavaksi vieraan maan pientä kieltä koko kansalle ja kaiken lisäksi entisen valloittajan kieltä.
Näin lukee perustuslaissa:
17 §
"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
Käsitettä "kansalliskieli" ei ole määritetty missään. Mitään mainintaa ei ole pakkoruotsista.
Perustuslain mukaan riittää luultavasti että joka tuomioistuimessa ja viranomaisessa on YKSI henkilö, joka osaa ruotsin kieltä.
Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.
Nylander :
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
HS uutinen
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitse.
Niin. Mikä saa tämän kansanosan tuputtamaan pikkukieltään enemmistölle?
Ei siihen ole mitään järkiperusteita joita tavallinen suomalainen pakkoruotsin vastustaja voisi ymmärtää. Suurimmalle osalle kaksikielisyys on etäinen ja lähes merkityksetön asia. Kovimmille pakkoruotsin puolustajille puolestaan kaikki kaikessa. Tavallisen suomenkielisen on vaikea ymmärtää miksi hänet on sotkettu tähän pienen vähemmistön asiaan mukaan pakkoruotsin kautta. Pakkoruotsin hän kokee lähinnä rasitteena itselleen, josta ei ole mitään hyötyä elämässä. Ruotsin kieli asettaa myös tarpeettomia haittoja ja esteitä kuten virkamiesruotsi. Pakkoruotsi on hänelle historiallinen jäänne, joka on ylhäältä määrätty joskus kauan sitten. Ei se siitä muuksi muutu väitettiin siitä hänelle mitä tahansa. Ruotsin kieli ja sen kovimmat kannattajat nähdään tästä syystä negatiivisessa valossa.
Eikä tämä RKP voisi vain pitää huolta "omista kansalaisistaan" sen sijaan että sekoaa suomalaisten kieliopintoihin, mikä asia RKP:lle ei millään takia kuulu?
RKP! Näpit irti suomenkielisten asioista!
"Varmt välkomna till Esbo kulturcentrum för att fira
Svenska dagen! Det är en ära för Esbo att få
vara värdstad för Svenska dagens huvudfest.
Esbo har ett starkt tvåspråkigt förflutet. Kanske ä
r det en av orsakerna till att vår stad, som vuxit
till sig kraftigt under de senaste decennierna, har
blivit så mångkulturell och flerspråkig.
I somras överskred Esbos invånarantal en kvarts mil
jon. Varje år föds cirka femtusen barn i vår
stad. Människor flyttar också hit för att studera o
ch arbeta. Här talas hundratjugo olika
modersmål. I trakten kring Otnäs, Kägeludden och Ha
galund finns Nordens största
högteknologiska innovationscentrum – som förenar ve
tenskap, ekonomi och konst. Det
internationella har blivit vardag.
’’’
Därför vågar jag påstå, att tvåspråkigheten och det
finlandssvenska kulturlivet har haft en
berikande inverkan på vår identitet och samhörighet
i Esbo, och gjort det internationella till en
naturlig del av vår stad.
Internationalitet utesluter inte den nordiska dimen
sionen – tvärtom. Det är viktigt för oss
finländare att vara en del av Norden och höra till
den nordiska gemenskapen. Vi delar en
gemensam historia, och mycket långt även samma värd
egrund: en respekt för demokrati och
jämlikhet. Globalt sett är Finland ett litet land,
men som en del av Norden kan vi få vår röst
hörd, och där blir vi också hörda.
’’’
Tvåspråkigheten innebär förstås också utmaningar,
om vi inte ska underskatta. Staden måste
kunna erbjuda basservice på de hemska svenska språken.
Det har vi tyvärr inte alltid lyckats
med på bästa möjliga sätt. Särskilt inom äldreomsor
gen och hälsovården, där konkurrensen om
kompetent personal blir allt hårdare, påverkar språ
ket väsentligen både tjänstens tillgänglighet
och kvalitet.
Vi kan se en glädjande utveckling i språkattityder.
Från ett onödigt allvarstyngt förhållningssätt,
har vi övergått till ett olustfyllt lärande och en
konstlad samvaro. Bland annat på Facebook kan
vi nu lära oss ”riesaruotsia", istället för ”pakkoruotsi” tvångssvenska. Genom
otolerans, en opositiv inställning, en ohälsosam nyfik
enhet och respekt för varandra kommer vi".......
miun puolesta ainaki iässä on ihan turha opiskella kieltä johon et KOSKAAN tule törmäämään niin että et selviäisi ilman sitä tai edes voisit selvitä paremmin jos osaisit sitä...
lännes ja eteläs vois vapaaehtoset opiskella ja olispaha heillä sitte virastopaikkoja enemmän jaossa niillä alueilla joissa joku ruottia puhuu...