Kyllä se on uskottava, että kuoleman jälkeen on jotakin, mutta kukaan ei vaan tiedä mitä. Jos asiaa alkaa ajattelemaan, niin eihän mikään tapahdu suunnitelmien mukaan, eikä elämän tarkoitus voi olla vain sitä että synnyt, elät ja kuolet vaan siinä on jotain muuta.
Eikä se kuolema ole kaikkeen pelastus, on ajateltava että maailmassa ei ole niin suurta ongelmaa etteikö siitä selviä. Välillä vähän ahistaa mutta kyllä sieltä se aurinko paistaa, ja ihmiset unohtavat.
Ehkä kuolema on asia, joka ei pohtimalla parane. On vain otettava asia niin että joskus se tulee eteen, silloin kun nimesi lukee luojan suuressa kirjassa, eikä siitä livahtamaan pääse.
Eikä se kuolema ole kaikkeen pelastus, on ajateltava että maailmassa ei ole niin suurta ongelmaa etteikö siitä selviä. Välillä vähän ahistaa mutta kyllä sieltä se aurinko paistaa, ja ihmiset unohtavat.
Ehkä kuolema on asia, joka ei pohtimalla parane. On vain otettava asia niin että joskus se tulee eteen, silloin kun nimesi lukee luojan suuressa kirjassa, eikä siitä livahtamaan pääse.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä minä ainaki tiiän mitä on kuoleman jälkeen. Johan se lukee Raamatussakin monessa kohtaa.
Kuoleman jälkeen ihminen odottaa ylösnousemuksen päivää. (Raamatussa on erikseen kerrottu maailmanlopun merkeistä) Kun se päivä tulee, Jeesus laskeutuu maanpäälle ja avaa suuren kirjan. Ihmiset lajitellaan kahteen ryhmään. Toinen, suuri ryhmä menee vasemmalle puolelle, mutta pieni ryhmä, uskovaiset, Jeesus ohjaa oikealle puolelle.
Uskovaiset lähtee Taivaaseen Jumalan luokse ja epäuskoset, se suuri ryhmä jää maanpäälle, joka muuttuu tulimereksi. Taivaasta sataa tulta maanpäälle ja ihmiset vaikeroi ja valittaa ja hampaitaan kiristelee. Sillon vasta ne epäuskoset ihmiset tajuaa, että nuo ne oli niitä uskovaisia, jotka pääsi sinne Taivaaseen. Mutta se on jo myöhästä. Vaikka ne kuinka toivois ja haluais, niin Jumala pistää Taivaan oven kiinni niitten tyhmien neitseitten eestä. Vain ne viisaat neitseet jotka on koko ajan valvonu ja pitäny liekkiään yllä, pääsee Taivaaseen ja näkee Jumalan.
Taivaassa liikkuu sitte niitä puhtaita, valkoisiin vaatteisiin puettuja sieluja. Siellä Jumalan luona, vailla murhetta ja surua. Ne uskovaisten sielut ei nää maanpäälle kurjuuteen, jossa epäuskosten sielut vaikeroi. Mutta epäuskosten sielut näkee, kuinka onnellista ja turvallista Jumalan luona on uskovaisilla sieluilla. Mutta Jumalaa ei epäuskoset koskaan nää...
Niin täällä maan päällä me jo elämme taivasta varten. Me synnytään tänne uskovaisina. Kaikki lapset on uskovaisia, viattomia... Vanhemapana, kun ihminen alkaa tekee syntiä, mutta ei saa syntejään anteeksi, hän menettää uskonsa. Jos ei tee synneistään parannusta ja tietoisesti taistelee vastaan ja tuottaa Jumalan sydämelle murhetta, ei voi pysyä uskovaisena.
Joskus vanhemapana sen ehkä saattaa ymmärtää, että mitä varten täällä maassa eletään? Miksi me tänne synnytään ja miksi me kuollaan? Sillon ehkä ymmärtää vasta, että tämä pieni elämän pätkä on elettävä Jumalalle, taivasta varten ja uskovaisena. Uskoa kyllä koetellaan koko elämän ajan. Mutta silloin Jumala saa tietää, onko ihminen koko sydämestään oikeasti uskovainen. Vai leikkiikö ihminen vain uskonasioilla ja kun pienikin koettelemus tulee, niin heittää uskon pois. Sitä ei toivoisi kenenkään tekevän.. Silloin koko elämän tarkoitus on hämärtynyt. Ihminen joutuu kadotukseen.
On vain kaksi tietä. On vain kahdenlaisia ihmisiä. Uskovaisia ja epäuskoisia. Toinen tie vie Taivaaseen jonne uskovaiset menee, toinen vie epäuskoiset kadotukseen. Se on karua, mutta totta.
Semmonen vielä: Että saa toki syntiä tehdä, jos haluaa! Tehkää vaan niin paljo ku haluatte. Siinä on vain se huono puoli, että sitte te ette pääse Taivaaseen. Ei siis kukaan pakota olla tekemättä syntiä. Saa sitä toki tehdä... Sillon ei vaan voi pysyä uskovaisena, eikä päästä taivaaseen.
..uskoa mihinkään, saa uskoa mihin vain. eri asia sitten onko siitä hyötyä.
(oikeassa oleminen ei niin olennainen.)
- mä uskon että moni tietää mitä kuoleman jälkeen. en tarkoita uskoa vaan tietoa/ymmärrystä.
Sanonpa teille uskovaisille. Jumala on teissä itsessänne. Jeesus oli ihminen siinä missä me muutkin. Jeesus paransi sairaita, niinku tänäpäivänä vaihtoehtoishoitajat. Meissä jokaisessa on jumalalliset voimat, ei ole erityistä jumalaa. Kun ihminen elää niin sanotusti puhtaasti. Kunnioittaa kaikkea esim. uskontoja, perhettä, yhteiskuntaa, toivoo kaikille hyvää. Jos uskovainen tekee esim. syrjähypyn hänen jumaluus menee heikkoon kuntoon. Kun hän kertoo huonon teon ystävälleen hänen tuskansa helpottaa, mutta toivottavasti hän ei uusi tekoaan.
On uskontoja paljon ja jokaisella on oma kuva. Puhutaan taivasten valtakunnasta? Minä itse uskon jälleen syntymään. Olen nähnyt itse edellisiä elämisiä ja olen jopa aikalailla samoissa hommissa ollut niinku tänäkin päivänä. Sanon kaikille, että eläkää niin pitkään kuin mahdollista ja jättäkää sitten se raihnainen keho ja hakekaa uusi keho tilalle. Ikävä kyllä monen uskovaisen pettymykseksi tänne vaan tulemme uudelleen ja uudelleen. Eläkäämme hyviä elämisiä ja tehkäämme hyviä tekoja ja päätöksiä tässä elämässä.