Loistavaa lukea kauppalehdestä tänään 26.8.2013, että koulutusvientiä viedään edelleen eteenpäin ja jopa suunta on oikea eli Aasiaan!
Markkinapotentiaali siellä on aivan mieletön, mutta juurikin niin, kuten kansliapäällikkö Lehikoinen mainitsee kauppalehdessä, että "nyt pitäisi tehdä nopeita kokeiluja eikä vuosien selvitystöitä", koska pelkkiä selvitystöitä tekemällä emme saa konkreettisia asioita eteenpäin ja vaarana on se, että muut yritykset, konsortiot tai muut järjestöt muista maista tekevät sen, mitä me vielä pohdiskelemme.
Tavoitteena ei mielestäni tarvitse olla "kymmenien, lähes sadan miljoonan euron aiesopimukset", kuten Finpron Nuutinen mainitsee, vaan voimme rakentaa koulutusvientiä pienemmistäkin lähtökohdista, esim. sopimalla pienimuotoisesta pilottihankkeesta opettajakoulutuksen osalta paikallisen koulutusinstituution kanssa. Tällaisissa tapauksissa tulisi käyttää hyödyksi jo paikallisissa maissa asuvia Suomalaisia koulutusalan asiantuntijoita tai yrityksiä, joilla luultavasti olisi kullanarvoista tietoa koulutusviennin avaamiseksi.
Indonesian, Malesian ja Singaporen lisäksi mielestäni Vietnam ja Thaimaakin olisivat loistavia koulutusviennin kohdemaita. Thaimaassa koulutusta arvostetaan myös suuresti, joka tukisi viennin mahdollisuuksia. Paikallisista toimijoista olisi taas varmasti hyötyä ja esimerkkinä tulee mieleen Suomalainen koulutusbrändi Str33ts, joka järjestää harjoitteluohjelmia Thaimaassa yhdessä paikallisten koulutusinstituutioiden kanssa. Juuri tällaisia pieniä paikallisesti toimivia Suomalaisia organisaatioita tulisikin käyttää hyödyksi koulutusviennissä.
Vanha lainsäädäntö tulisi myös uudistaa pikimmiten ja luoda kansliapäällikkö Lehikoisen esittämä kattojärjestö, mutta niin, että sen alle voisi koulutusvientiä harjoittavien tahojen lisäksi liittyä myös ulkomailla asuvat paikalliset koulutusalan asiantuntijat, PK yritykset jne., jotta saataisiin luotua avoin yhteisö, jossa olisi niin isompia kuin pienempiäkin toimijoita. Näin informaatiota voidaan saada monelta eri suunnalta ja tasolta. Avoimuus tarkoittaa tässä myös sitä, että ei rajata esim. pieniä yrittäjiä pois koulutusviennistä mm. kohtuuttomilla liittymismaksuilla.
"Laki sallii tutkintojen myymisen ETA maiden ulkopuolelle, mutta isoa bisnestä siitä ei ole tullut" (lehtiversiosta), ei varmasti olekaan, koska tämänkaltainen kattojärjestö puuttuu, koulutusvientiin erikoistuneita ja ammattitaitoisia yrityksiä ei ole saatavilla sekä itse yliopistot, ammattikorkeakoulut jne. eivät ole halukkaita yhteistyöhön yksityisten yrittäjien ja konsulttien kanssa. Itse kouluilla ei ole monestikaan aikaa ja resursseja lähteä varsinaiseen pitkäkestoiseen myyntityöhön (koulutusvientiin) ulkomaille, jolloin olisi kriittistä käyttää kaikki mahdollinen Suomalainen apu kohdemaissa koulutusviennin osalta.
Markkinapotentiaali siellä on aivan mieletön, mutta juurikin niin, kuten kansliapäällikkö Lehikoinen mainitsee kauppalehdessä, että "nyt pitäisi tehdä nopeita kokeiluja eikä vuosien selvitystöitä", koska pelkkiä selvitystöitä tekemällä emme saa konkreettisia asioita eteenpäin ja vaarana on se, että muut yritykset, konsortiot tai muut järjestöt muista maista tekevät sen, mitä me vielä pohdiskelemme.
Tavoitteena ei mielestäni tarvitse olla "kymmenien, lähes sadan miljoonan euron aiesopimukset", kuten Finpron Nuutinen mainitsee, vaan voimme rakentaa koulutusvientiä pienemmistäkin lähtökohdista, esim. sopimalla pienimuotoisesta pilottihankkeesta opettajakoulutuksen osalta paikallisen koulutusinstituution kanssa. Tällaisissa tapauksissa tulisi käyttää hyödyksi jo paikallisissa maissa asuvia Suomalaisia koulutusalan asiantuntijoita tai yrityksiä, joilla luultavasti olisi kullanarvoista tietoa koulutusviennin avaamiseksi.
Indonesian, Malesian ja Singaporen lisäksi mielestäni Vietnam ja Thaimaakin olisivat loistavia koulutusviennin kohdemaita. Thaimaassa koulutusta arvostetaan myös suuresti, joka tukisi viennin mahdollisuuksia. Paikallisista toimijoista olisi taas varmasti hyötyä ja esimerkkinä tulee mieleen Suomalainen koulutusbrändi Str33ts, joka järjestää harjoitteluohjelmia Thaimaassa yhdessä paikallisten koulutusinstituutioiden kanssa. Juuri tällaisia pieniä paikallisesti toimivia Suomalaisia organisaatioita tulisikin käyttää hyödyksi koulutusviennissä.
Vanha lainsäädäntö tulisi myös uudistaa pikimmiten ja luoda kansliapäällikkö Lehikoisen esittämä kattojärjestö, mutta niin, että sen alle voisi koulutusvientiä harjoittavien tahojen lisäksi liittyä myös ulkomailla asuvat paikalliset koulutusalan asiantuntijat, PK yritykset jne., jotta saataisiin luotua avoin yhteisö, jossa olisi niin isompia kuin pienempiäkin toimijoita. Näin informaatiota voidaan saada monelta eri suunnalta ja tasolta. Avoimuus tarkoittaa tässä myös sitä, että ei rajata esim. pieniä yrittäjiä pois koulutusviennistä mm. kohtuuttomilla liittymismaksuilla.
"Laki sallii tutkintojen myymisen ETA maiden ulkopuolelle, mutta isoa bisnestä siitä ei ole tullut" (lehtiversiosta), ei varmasti olekaan, koska tämänkaltainen kattojärjestö puuttuu, koulutusvientiin erikoistuneita ja ammattitaitoisia yrityksiä ei ole saatavilla sekä itse yliopistot, ammattikorkeakoulut jne. eivät ole halukkaita yhteistyöhön yksityisten yrittäjien ja konsulttien kanssa. Itse kouluilla ei ole monestikaan aikaa ja resursseja lähteä varsinaiseen pitkäkestoiseen myyntityöhön (koulutusvientiin) ulkomaille, jolloin olisi kriittistä käyttää kaikki mahdollinen Suomalainen apu kohdemaissa koulutusviennin osalta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
T&K yliopistot liikkeelle jo?
Linkki teollisuus ja yritykset?