Seinäjoella yli 100 opiskelija ilman asuntoa. Miten se voi olla mahdollista? Onko yksityisellä sektorilla vuokrat huipussaan vai onko asuntoja vaan yksinkertaisesti liian vähän. Jotenkin ihmetyttää, kun ollaan kasvukeskus ja tällaisia ongelmia on. Minun mielestä kaupunki on täynnä rakennustyömaita mutta silti ei asunnot riitä. Kertokaa joku joka tietää syyn ongelmaan.
Vuokra-auntojen puute
Ihmettelempä
3133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
asuntoja olisi mutta nykynuorille eivät kelpaa asunnot ilman saunaa tai ilman nettiyhteyttä tai asunnot jotka ovat yli 1 km ydinkeskustasta, soluasuntoja olisi mutta nekään eivät kelpaa, opiskelijoiden asuntopula on itseaiheutettua
hyvä sossutäti, soluasunnot kyllä kelpaisivat, mikäli niihin asutettavat valikoitaisiin tarkemmin. tosiasia kun on, että soluasunnoista päätyvä joutuu moniulttuuriseen helvettiin, josta ei pääse pois. Asiasta on hyvä kirjoitus Ilkassa:
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/kun-kulttuurit-eivat-kohtaa-1.1445805
Kun kulttuurit eivät kohtaa
Banaanit löyhkäävät. Paketin tarralappu paljastaa, että laatikko on matkannut Suomeen Etelä-Afrikasta saakka. Hajun ja tummuneen ulkomuodon perusteella hedelmät voisi julistaa biojätteeksi. Nigerialainen nuori nainen kokkaa niistä kuitenkin runsaassa öljyssä itselleen ja poikaystävälleen aterian. Maistuu kuulemma todella hyvältä. Haluanko maistaa? En.
Ennen tätä kesää luulin, että olen suhteellisen avarakatseinen. Kesä soluasunnossa on silti tehnyt tiukkaa, sillä kulttuurien välinen kuilu osoittautuu viikosta toiseen liian isoksi.
Meitä on kolmen hengen soluasunnossa neljä. Minä, toinen suomalainen ja nigerialaisnainen, jonka miesystävä luuhaa nurkissa hieman luvattomasti. Huoneita on kolme. Jaamme suihkun ja vessan sekä yhdistetyn keittiön ja olohuoneen. Jakaminen kuvaa tilannetta huonosti. Käytännössä nigerialaiset hallitsevat yleisiä tiloja.
Aluksi aioin huomauttaa asiasta ja vaatia oikeudenmukaista tilojen jakamista. Luovuin ajatuksesta, kun tajusin kulttuuriemme välisen eron. Kansalaisuus ei ratkaise, sillä yhtä lailla ongelmia voisi olla suomalaisen kämppiksen kanssa. Kyse on erilaisista asuintavoista.
Mielestäni soluasunnossa jaetaan vain ne asiat, joista on erikseen sovittu. Muu on omaa, vaikka se olisi yleisissä tiloissa. Olin väärässä. Virheestä oppineena säilytän vain käsienpesu- ja tiskiainetta sekä tiskiharjaa huoneeni ulkopuolella. Ruoka muodostaa poikkeuksen. Siihen kämppikset eivät ole kajonneet. Sen sijaan saippuani kuluvat sitä tahtia, että varmaan pitäisi ottaa asia puheeksi.
En enää jaksa huomauttaa tiskialtaassa lojuvista lika-astioista. Klimppiset ruuantähteet saavat minun puolestani tukkia viemärin, sillä en aio auttaa tukkeen avaamisessa. Minut opetettiin kotona syömään lautanen tyhjäksi tai ainakin heittämään tähteet roskiin.
Olohuoneen ainoan ikkunan peittää verho, joten huone tuntuu ahtaalta ja pimeältä aurinkoisenakin päivänä. Jälleen kerran haen jääkaapista ruokaa ja menen huoneeseeni syömään. Se on vähemmän ahdistavaa kuin jäädä muka yhteiseen tilaan.
Sunnuntaina asunto muuttuu kirkon jatkeeksi. Aamupäivän hetkiin ajoittuva nigerialainen jumalanpalvelus tavoittaa Seinäjoen internetin ansiosta. Kyse ei ole mistään hartaan hiljaisesta hetkestä, vaan jopa huudoksi yltyvästä mahtipontisesta saarnaamisesta, jota säestävät lukuiset ”Amen!”-hihkaisut. Luonnollisesti kämppikseni toistelee sanaa saarnaajan perässä. Väliin huudetaan kiitosta Jeesukselle ja Herralle. Meno jatkuu arviolta tunnin verran ja huipentuu gospel-lauluihin. Arkisin yhteisissä tiloissa pauhaa joko nigerialainen soittolista tai Youtuben kautta jokin paikallinen draamasarja. Välillä kämppiksiä ei näy missään, mutta pauhu jää silti päälle.
Keittiön lattiat ovat niin tahmassa, ettei siellä voi liikkua kuin kengät jalassa. Suomalainen kämppikseni tietää syynkin. Hän näki, kuinka nigerialainen siivosi öljyisen ruuanlaittohetken lopuksi. Käytännössä se tarkoitti öljyn levittämistä lattiaharjalla pitkin lattiaa.
Turha edes mainita, että kaikki keittiöpinnat ovat jatkuvasti joko öljyn tai muun nesteen tahrimat. Puhdasta pintaa saa hakemalla hakea. Jostain syystä vessa ja suihku hohtavat puhtaana. Se ei silti lohduta, kun muu hygienia puuttuu lähes täysin. Arvaatteko nigerialaiskämppisteni ammatin? Oikea vastaus on siivooja.
OUTI KOIVU
Kirjoittaja on toimittaja.
helsingissä opiskelijoita on jo majoitetu parakkeihin, joten siellä kyseessä on aidosti asuntopula.
Yksi olennaisista syistä on se että helsinkiin on vuodesta 1991, mutta pääasiassa vasta 2000-luvulla muuttanut "vierasta kieltä puhuvia” 127 000 kappaletta, eli kaupunki on lyhyellä aikaa saanut lähes 9% lisää väkeä, suurimmaksi osaksi vuokra-asuintomarkkinoille, eikä rakentaminen ole pysynyt perässä, jo pelkästään resurssipulan vuoksi. Valtiolla ei ole varaa rakennuttaa massiivisia määriä vuokra-asuntoja..
Seinäjoella tilanne pysyy aisoissa, jos seinäjoki tajuaa pitää oman maahanmuuttopilitiikkansa niin ajoissa että kaupunki kasvaa hillitystä ja mieluummin väellä, joka rakennuttaa itse talonsa.