Kuinka monta erilaista kastetta Raamatusta löytyy? Entä kuinka tulkitsette 1. Kor. 10: 2 "saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä"? Painotukseni kohdassa kaste Moosekseen. Yritin kysyä tuota "Joka uskoo ja kastetaan" -ketjussa, mutta ketju lienee venynyt liian pitkäksi ja kysymykseni hukkunut puhetulvaan.
Kasteet
Kaste Moosekseen
4274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Julistaja nimeltään Matti Väisänen ainakin opettaa kristillisen kasteen esikuvina olevan esimerkiksi 1. vedenpaisumuksen, 2. kasteen pilvessä ja meressä, Mooseksen ja 3. Johanneksen kasteen.
Tuon Johanneksen kasteen on jo sen tapahtumahetkellä selkeästi todettu olevan kasteen. Evankeliumeissa kerrotaan kuinka Jeesus kastettiin Johanneksen kasteella. Kristuksen opin alkeisiin kuuluu "oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta" (Hebr. 6:1,2) - joten kristillisen kasteen lisäksi tulee opettaa Johanneksen kasteesta (sehän tulee siinä kun kerrotaan Jeesuksen kastamisesta).
"yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;" (Ef. 4:5)
Huomatkaamme: "yksi kaste"!
Jumalan seurakunnassa olevilla on vain yksi kaste.
<
Jumalan seurakunnassa olevilla on vain yksi kaste >
- aivan ja uskovana upottamalla. :)
<
"yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;" (Ef. 4:5)
Huomatkaamme: "yksi kaste"!
Jumalan seurakunnassa olevilla on vain yksi kaste. >
Kristuksen seurakuntaan kuuluvalla ei siis ole monia kasteita, kuten kristillinen kaste ja sen lisäksi kaste pilvessä ja meressä, ja mitä kaikkia ...
Yksi kaste!
Vedenpaisumus kristillisen kasteen esikuvana ei vaikuta kovin johdonmukaiselta jos vertaamme sitä ajatukseen "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu". Vedenpaisumushan oli tuomio, josta pelastuivat vain ne, jotka uskoivat ja olivat arkissa. Vesi oli tuomio ja arkki pelastus. Sen kyllä ymmärrän, että arkki on esikuva Kristuksesta, jossa pelastumme. Näin äkkiseltään ajatellen...
Helluntailaisten arvostamassa Novum-kirjasarjassa (osa 4) on (1 Piet. 3) vedenpaisumuksesta kertovassa kohdassa sanasta sanaan käännetty näin:
" ... päivinä Nooan, valmistettaessa arkkia, jossa muutamat se on kahdeksan, sielut pelastuivat kautta veden, joka myös teidät vastineena nyt pelastaa kasteena, ... " (1 Piet. 3:20b,21a)
Siis
"veden, joka myös teidät vastineena nyt pelastaa (soodzei)".
Nooa ja yhteensä kahdeksan ihmistä pelastuivat kautta veden. Tuossa kohdassa (1 Piet. 3:20,21) siis puhutaan vedestä ja käytetään sanaa "kaste" ("baptisma").
Seuraavasti voi käydä (ja on varmaankin käynyt):
Joku, joka ei ole koskaan ollut millään tavalla kristillisyyden piirissä (eikä varmastikaan ole sitten milläään tavalla kastettu), kuulee evankeliumia. Jumalan ihme tapahtuu tuolle ihmiselle - hän tulee todella uskoon Jeesukseen Kristukseen. Sitten tuon saman uskoontulopäivänsä aikana, hieman myöhemmin tuosta uskoontulohetkestä, hänet kastetaan Jeesuksen Kristuksen nimeen.
Oliko hän jotenkin kastettu ennen tuota Herran nimeen kastamistaan? Ei ollut!
Voidaan todeta, että apostolien opetuksen mukaan hän ei ollut sitten millään tavalla kastettu ennen tuota Herran nimeen kastamistaan.
Hän oli kastamaton (aivan selvä asia!) silloin ennen kuin hänet kastettiin Herran nimeen (missä toimituksessa välttämättä käytetettiin konkreettista vettä, ilman sitä se olisi ollut mahdotonta toimittaa).
Tuo kohta olikin minulta päässyt unholaan. Erittäin hyvä, että otit sen esiin. Nämä esikuvat todellakin ovat niin kuin tulevan varjo eikä se itse substanssi. Joskus aukee, joskus ei, mutta uskonhan minä kun se on kirjoitettu.
Juutalaisethan olivat Johannes Kastajaan saakka olleet täysin vedellä kastamattomia. Jeesuksen itsensä antama esimerkki kasteasiasta kertoo sen, ettei minkäänlaista vedellä kastamista oltu ennen israelilaisten keskuudessa tehty, koskapa Jeesuskin tarvitsi vesikasteen.
"Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste"
yksi Herra - Jeesus on meidän Herramme ja me seuraamme Häntä ojentautumalla elämässämme Raamatun Sanan mukaan.
yksi usko - me uskomme, etteä Jumala antaa syntimme anteeksi Jeesuksen ristin sovituksen perusteella ja saamme olla Jumalan rakkaita lapsia.
yksi kaste - meidät kaikki on kastettu Pyhällä Hengellä, joka meitä vahvistaa, lohduttaa, nuhtelee ja rohkaisee matkalla kotiin Taivaaseen.
Kasteet - mikä avaus, taas kerran! Voisitteko pitää ystävälliseti taukoa edes muutaman kuukauden. Kaikki tällaiset ketjut vääntäytyvät aina riitelyksi ja itsevarmoiksi heitoiksi ilman Raamatun syvällistä tutkimista - ja ainakin ilman nöyryyttä ja toisen uskovan kunnioittamista. Nytkin asiaa on käsitelty muissakin ketjuissa ja siellä - niin riidellään ja syytellään.
Mar 1:8 " Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
Kiitos ystävällisestä vastauksestasi.
Kiitos vain itsellesi.
Huomasin, että olit kirjoittanut jo aikaisemminkin. Novum kirjasarja käy esille ottamasi jakeen sana-sanalta läpi alkukielestä. OIkeampi käännös olisi "joka uskoo kastettuna, pelastuu". Kastaa-verbi on aoristisessa muodossa tarkoittaen menneisyydessä kerta kaikkisesti tapahtunutt - uskoo on preesensissä tarkoittaa juuri nyt Jeesuksen uskovaa. Hyvä käännös ja alkukielen eli Raamatun tarkoituksen mukainen olisi myös: joka uskoo ja on kastettu, pelastuu.
Vedenpaisumus on hyvä vertauskuva kasteesta. Meidäthän (vanha ihmisemme) on Raamatun mukaan kastettu Kristuksen kuolemaan, jotta eläisimme uutta elämää Jeesuksen omina. Kaste ei niinkään ole hyvän omantunnon pyyntä, vaan niin kuin Novum kyseisen kohdan myös selittää "hyvän omantunnon liitto". Meillä on kasteen perusteella liittosopimus Jumalan kanssa - Hän pitää liittosopimukseseta kyllä kiinni, kunhan me vain pysymme liittosopimuksessa uskomalla Jeesukseen. Kasteessa Jumala on aktiivinen osapuoli liittoa tehtäessä ja vahvistaessaan.
"Yksi kaste" jo ansiokkaasti lainasi myös Novumin tekstiä. Se on käyttökelpoinen kirja, sillä meidän Raamatussamme on useita käännösvirheitä. Valitettavasti myös tässä kasteasiassa, jonka käännösvirheeseen tavattoman usein vedotaan ja samalla opetetaan väärin Jumalan Sanaa. Se on tosin ymmärrettävä, sillä oikea merkitys paljastuu vasta alkukieliseen tekstiin tutustumalla.
Hyvä - jatkakaa edelleen ystävällisellä linjalla!
Tuo kasteen liitto on minulle vähän ikävästi korvaan kalskahtava ilmaus samoin kuin kasteen armo ja kasteen liiton uudistäminen. Nehän ovat minun luterilaisesta taustastani ja olen niille allerginen. Millä Raamatun kohdalla perustelisit kastetta liittona. Älä nyt suutu. Tämä on rehellinen kysymys. Uuden liiton Kristuksen veressä syntien anteeksiantamiseksi löydän kyllä kirjoitusista.
Joka uskoo ja on kastettu pelastuu, tuli minulle uutena tietona. No minä uskon ja minut on kastettu upottamalla uskovaisena. En ole käynyt paljon kasteeseen liittyviä keskusteluja ekhä juuri sinun mainitsemistsi syistä. Ei kiinnosta kiistellä mielipiteistä. Siksi ehkä aiheeseen liittyvä skarppaus kirjoitusten suhteen on taka-alalla.
Jatkan vielä. Siis olen yksin treffeillä;). Sain lopulta sen pitkän ketjun päätteeksi vastauksen kysymykseen, kuinka tulkitsette kasteen Moosekseen. Omin sanoin, se siis ymmärretään Israelin siirtymisenä Mooseksen lain alaisuuteen. Pidin vastauksesta. Minulla oli toki perusteltu syy kysyä helluntailaisten tulkintaa asiasta. Nimittäin on myös ryhmiä, joissa tulkitaan tätä jaetta siten että sinulla on elämässäsi yksi pastori/opettaja, jota sinä seuraat koko elämäsi ajan. En ole varma tuleeko tämä ajatus Watchman Neen Spiritual Authority -kirjasta, vai mistä lie poikinut. Itse tiedän yhden tätä oppisuuntaa tuputtavan ryhmän. Sanktiot tottelemattomuudesta johtajaa kohtaan ovat suoraan lainattu erämaavaelluksen tapahtumista. Näin siis opetuksessa, mutta puheet eräiden tottelemattomien kuolemasta ovat suuresti liioiteltuja, kuten eräs ystäväni totesi Mark Twainia lainaten.
Ei Raamattu tunnekaan sellaisia käsitteitä, kuin kasteen liitto, kasteen armo tai kasteen liiton uudistaminen. Ne ovat luterilaisen kirkon tekemiä oppeja kasteelle, jota ei löydy raamatusta.
"koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton." (ks. (1 Piet. 3:21))
Kasteen armoliitto! :)
Aivan. Juuri näin olen asian ymmärtänyt ja todennut näihin puheisiin, että uskon vasta siiten kun näytätte Raamatusta luvun ja jakeen perusteluksi. Onhan vauvakastetta verrattu myös ns uuden liiton ympärileikkaukseen, mutta vertaus on melko ontuva, kun UT kasteen ottivat sekä miehet että naiset.
On hyvän omantunnon liitto, ei armoliitto.
Tiukan linjan helluntailainen Juhana Lehmuskoski kirjoittaa kirjassaan "Yksi kaste" (s. 40) näin:
"Jakeen 1 Piet. 3: 21 sana eperooteema voidaan suomentaa myös sanalla sopimus. ... On siis kysymys molemminpuolisesta liitosta. ... Vanhassa suomalaisessa raamatunkäännöksessä on jakeet 1 Piet. 3:20, 21 käännetty seuraavasti: ' ... koska Jumala kerran Nooan aikana odotti ja kärsivällinen oli, koska arkki valmistettiin, jossa harvat (se on: kahdeksan sielua) veden kautta päästetyiksi tulivat. Se nyt meitäkin kasteessa autuaaksi tekee, joka sitä aavisti (ei, että lihan saastaisuudet pannaan pois, vaan että se on hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä) Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta'."
" ... kasteessa ... se on hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä ... ".
Siis tuon käännöksen mukaan kaste on liitto.
"Luopukaa pahoista teoistanne ja antakoon kukin teistä kastaa itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen, niin Jumala antaa syntinne anteeksi ja lahjoittaa teille Pyhän Hengen." (Apt. 2:38, UT nykysuomeksi)
Tuossa syntinen uudestisyntymätön ihminen saa hyvän vaihtokaupan - vain synteineen Jeesuksen tykö (muuta ei annettavana) ja saa sitten synnit anteeksi Jeesukselta (saa vanhurskauden puvun)! Ja kun liitto voimaan tuon liiton vahva osapuoli aina liiton heikomman osapuolen puolella.
"Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; mutta armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta!"Joh.1:17.
Armo ei tule eikä vastaanoteta kasteen kautta, joten kaste ei ole armoliitto.
Tämäkin purkaa koko lapsikasteopin.
Tuon käännöksen perusteella lut puhe kasteen liitosta ei olisikaan niin tuulesta temmattu kuin oletin. Ok. KJV käyttää ilmausta 'the answer of a good conscience toward God'. Jään miettimään.
"Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; mutta armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta!" (Joh.1:17).
Vaikka laki tuli Mooseksen kautta, tuli henkilökohtaisesti ottaa sen vastaan omaan elämäänsä.
Vastaavasti vaikka armo on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta, tulee henkilökohtaisesti ottaa vastaan armo. Miten se tapahtuu? Näin apostolien opetuksen mukaan:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." (Apt. 2:38)
Mielenmuutokseen tulleelle vielä synneissään olevalle uudestisyntymättömälle, pelastumattomalle ihmiselle tulee siis julistaa:
Tullessasi kastetuksi Jeesuksen Kristuksen nimeen (tietty toimitus konkreettisella vedellä) voit saada syntisi henkilökohtaisesti anteeksi!
>Tullessasi kastetuksi Jeesuksen Kristuksen nimeen (tietty toimitus konkreettisella vedellä) voit saada syntisi henkilökohtaisesti anteeksi!>
Saada armon!
Huomasitko, että käänös oli LUOPUKAA PAHOISTA TEOISTANNE ja antakoon kukin kastaa ITSENSÄ.....NIIN Jumala antaa syntinne anteeksi" eikä lue "SIINÄ Jumala antaa syntinne anteeksi".
Ensin tulee luopua pahoista teoista...sitten....tulee antaa kunkin kastaa itsensä = oman itsensä antaminen kastettavaksi, NIIN saa synnit anteeksi.
Ei siten mitenkään mene yks yhteen lapsikasteen kanssa. On hirvittävää että jotkut ovat valmiita sepittämään lapsikasteelle oikeellisuutta, vaikka kaste-sanoma on yksinkertainen. Monet papit kyllä tunnustavat tämän ja käyvät itse uskovien kasteella.
Kaste ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä.
Synnit saamme anteeksi vain Jeesuksen kautta, ei kasteen kautta.
Tästä todistaa ryöväri ristillä, mutta ei ole puolustus kastamattomuudelle.
Ensin syntien anteeksi saaminen ja sitten kaste, jossa vanha haudataan ja uusi nousee elämään.
Jotkut luterilaiset perustelevat käytäntöään tähän tapaan:
"Ei uskovien perheiden vauvoja jätetty rannalle egyptiläisten tuhottaviksi, vaan perheet ottivat vauvansa mukaan Punaisen meren ylitykseen. Näin ollen tuon vanhan liiton esikuvan mukaan uskovien perheiden vauvat on uudessa liitossa kastettava. Varmaankin vanginvartijankin perheessä, jossa kaikki kastettiin, oli vauvoja (sillä sen ajan perheet olivat monilapsisia) eli vauvatkin kastettiin - aivan tuon Punaisen meren esikuvan mukaisesti!"
Vauvat eivät itse astuneet tuolle punaisen meren tielle, eivät ottaneet kastetta.
Raamattu puhuu kasteen ottamisesta ja siitä että pitää antaa itse kastaa itsensä.
Lue vanginvartijan perheestä raamatusta, niin siellä sanotaan että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.
Lisäys edelliseen. The Greek New Testament Dictionry ehdottaa 1. Piet. 3:21 'promise or answer made to God from a good conscience'. Siis hyvästä omastatunnosta tehty lupaus/vastaus Jumalalle. Sanasto ei anna sanalle liitto merkitystä vaan lupaus, vastaus ja vetoomus.
???: "Raamattu puhuu kasteen ottamisesta"
Kohdassa (Apt. 2:38) on suomenkielisissä käännöksissä "ottakoon kukin teistä kasteen". Tuo käännös näyttää tuolta kohdin johtavan joitain harhaan. Alkutekstissä tuossa ei edes ole sanaa "kaste", vaan "kastetaan" ja sekin passiivimuodossa ei aktiivimuodossa eli tuossa kehoitetaan tulemaan kastetuksi. Kastamistahan ei kukaan itse suorita, sen suorittaa toinen.
Uskovien perheiden vauvat tulivat muiden mukana Punaiseen mereen. Ei Jumala asettanut mitään ehtoa: "Et pääse Punaiseen mereen jos et itse astu sinne!" Silloin "tultiin kastetuiksi", ei vaatimuksia edeltä täyttäen "otettu kastetta".
Käännöksen 1992 mukaan vanginvartijasta sanottiin kastamisen jälkeen "nyt uskoi Jumalaan", muista kastamisen jälkeen vain se, että he riemuitsivat. Ehkä luterilainen voi todeta, että kastetut vauvat siellä riemuitsi mukana kun oli niin valtava Pyhän Hengen läsnäolo (huomaa, että itse en ole luterilainen).
" ... hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti. Hän vei heidät kotiinsa ja kattoi heille ruokapöydän, ja yhdessä koko talonväkensä kanssa hän riemuitsi, kun nyt uskoi Jumalaan." (Apt. 16:33,34, 1992-käännös)
Minä mietin, että miksi vanhemmat kastattavat lapsiaan? Miksi ei voi antaa itse ottaa kasteen sitten kun ovat tehneet parannuksen?
34. Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi. 1938 käännös
Eli aterian laittaminen tuo uskon koko perheelle!
Missä niin sanotaan?
Joku voi sanoa: "Onpa saastainen vaate!" Se vaate voidaan pestä ja sillä tavalla poistaa se saasta siitä vaatteesta. Mutta kaste ei todellakaan ole tuollaista saastan poistamista. Ei se ole lihan saastan poistamista. Ei se ole jonkinlainen rituaalinen puhdistautuminen, jossa poistettaisiin ruumiista saastaa, kaikenlaista likaa. Eikä kaste tee sellaiseksi ettei voi koskaan enää syntiin langeta.
" ... kasteena ... hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta" (1 Piet. 3:21, 1938-käännös)
Syntiä tehneellä ihmisellä, joka on tullut tuntoon ja katumukseen synneistään mutta ei ole vielä saanut syntejään henkilökohtaisesti anteeksi, on huono omatunto.
Sitten tuo parannukseen tullut syntiä tehnyt uudestisyntymätön ihminen pyytää hyvää omaatuntoa siinä kasteessa. Ja hyvän omantunnon hän saakin silloin kun saa syntinsä henkilökohtaisesti anteeksi. Se syntien henkilökohtaisesti anteeksisaaminen tapahtuu näin:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimessä syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." (Apt. 2:38)
Huomaa, tuon mukaan synnit saadaan anteeksi Jeesuksen kautta, sillä tuossa sanotaan "kasteen _Jeesuksen Kristuksen nimessä_", siis kastamisessa tuo ihminen saa synnit henkilökohtaisesti anteeksi Jeesuksen kautta.
Ristinryövärin tapaus oli kuten Aabrahamin jne. elämä ennen Jeesuksen ristinkuolemaa. Nyt on uusi liitto. Emme ole kuten ristinryöväri Jeesus ristillä vierellä riippumassa ja puhumassa sillä tavoin kuin tapahtui Hänen kanssaan eli korvin kuultavalla äänellä kuule Hänen ääntään. Mutta meillä on Jumalan sana, josta kuulemme Jeesuksen puhetta. Ja juuri nyt Jeesus sanoo apostoliensa kautta sen miten syntiä tehnyt ihminen voi nykyään saada syntinsä henkilökohtaisesti anteeksi. Sen Hän puhuu ja lupaa voivan tapahtua juuri kohdan (Apt. 2:38) lupauksen, ohjeen mukaisesti.
"ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista." (Kol. 2:12)
Näemme tuosta, että hautaamisen ehto ei ole - kuten valitettavan monet opettavat! - se, että
"ensin sinun tulee tulla eläväksi, siis saada iankaikkinen elämä (tulla uskoon), vasta sitten elävänä, herätettynä on lupa haudata sinut".
Jotkut sanastot antavat myös merkityksen "liitto". Tämä on varmaankin vaikea kohta kääntäjille koska tässä oleva sana "eperoteema" esiintyy vain tässä (1 Piet. 3:21) kohdassa (siis vain kerran) Raamatussa (eikä ilmeisesti ole muutenkaan kovin yleinen sana).
Tarkennan vielä aloituskysymystäni, johon tuli kuorossa vastaus "yksi kaste" :). En toki tarkoittanut konkreettisten kasteiden lukumäärää. Yhdestä olen teidän kanssanne samaa mieltä, eikä se vauvana suoritettu valelu ollut sitä, mistä Raamatussa puhutaan. Tarkoitin kysymyksellä Raamatussa olevia ilmauksia. Mihin kaikkeen kristitty on tai hänen tulee olla kastettu? Kuten nimimerkkinikin kertoo, Raamatusta löytyy useita. Mitä sanoo Novum?
"yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;" (Ef. 4:5)
Tässä tarkemmin tuosta yhdestä kasteesta:
Jumalan seurakuntaan kuuluvan sanotaan olevan kastettu Jeesuksen Kristuksen nimessä (Apt. 2:38), kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt. 28:19), kastettu Pyhässä Hengessä (Apt. 1:5, 1 Kor. 12:13), kastettu Kristukseen Jeesukseen (Room. 6:3, Gal. 3:27), kastettu Kristuksen Jeesuksen kuolemaan (Room. 6:3).
"yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;" (Ef. 4:5)
Kristuksen seurakuntaan kuuluvilla on siis yksi kaste, ei siis esimerkiksi näin "yksi Herra, yksi usko, kaksi kastetta".
Miksi sitten heprealaiskirjeessä lukee "oppia kasteista" (Hebr. 6:1-3)?
On Kristuksen seurakuntaan kuuluvilla oleva yksi kaste ja sitten voidaan puhua myös siitä eroavasta ja jo loppuneesta Johanneksen kasteesta (se on siis sillä tavoin loppunut, että nykyään kukaan ei edes voi tulla Johanneksen kasteen saaneiksi). Kristuksen opin alkeissa puhutaan Johanneksen kasteesta siinä yhteydessä kun kerrotaan Jeesuksen kastetapahtumasta (ks. esim. (Mark. 1:1-11)). Jeesuksen kastetapahtuma on hyvin tärkeä tapahtuma Kristuksen opissa.
Sinulta "yksikaste" kysyisin onko mielestäsi kaste Moosekseen merkityksessä yhden pastori/opettajan alaisuudessa "elinkautinen" liian pitkälle venetetty tulkinta ja uuteen liittoon sopimaton? Toivottavasti ymmärsit kysymyksen.
> Sinulta "yksikaste" kysyisin onko mielestäsi kaste Moosekseen merkityksessä yhden pastori/opettajan alaisuudessa "elinkautinen" liian pitkälle venetetty tulkinta ja uuteen liittoon sopimaton? Toivottavasti ymmärsit kysymyksen. >
On "liian pitkälle venetetty tulkinta ja uuteen liittoon sopimaton" tuollainen tulkinta "yhden pastori/opettajan alaisuudessa 'elinkautinen'". Kuulostaa jopa henkilönpalvonnalta. "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä." (Apt. 5:29) - jos hengellisen yhteisön, johon kuulut, johtaja opettaa käsityksesi mukaan selkeästi Jumalan sanan vastaisesti, ei sinun tule totella häntä siinä asiassa. Jos hän pysyy sellaisessa, ei sinulla ole syytä jatkaa hän alaisuudessaan.
Kiitos vastausesta.
Kaste on yksi liturginen tapa liittyä johonkin.
Se on kuin jäsen-/clubikortti, tulla hyväksytyksi johonkin.
Saman asian ajaisi vakka kupponen kahvia, sillä tapa kuin tapa
body2: "Kaste on yksi liturginen tapa liittyä johonkin."
Todellakin, jos sinua ei ole kastettu Herran nimeen, et kuulu Jumalan seurakuntaan.
body2: "Saman asian ajaisi vakka kupponen kahvia, sillä tapa kuin tapa"
Jos Jumala olisi tuollaisen säätänyt, niin silloin se kävisi niin. Mutta nyt Jumala on kuitenkin säätänyt Jumalan seurakuntaan tulemisen tapahtuvan kastamisen kautta:
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua." (Apt. 2:41)