Säätiöt ja RKP sohivat ampiaispesää pahanlaisesti ja aina vaan suuremmalla vimmalla.
Toiminta on aivan liian läpinäkyvää. Omaa äidinkieltä tyrkytetään ilman mitään estoja. 65 prosenttia väestöstä näkee tämän.
Säätiöiden ja RKPn rakennelma natisee jo niiteistään pahemmin kuin Neuvostoliiton systeemit 1989.
65 prosenttia kansasta tietää että
1. manipulointi pakkoruotsin suhteen on systemaattista
2. voideltu media manipuloi kansaa tai vaikenee
3. kansanedustuslaitos on säätiörahan mädättämä
65 prosenttia kansasta on ymmärtänyt tämän. 35 prosenttia ei ymmärrä mitään, kuten tavallista.
Padot ovat lopullisesti murtumassa. Säätiöt ja RKP joutuvat nyt tosiasioiden eteen.
Toivottavasti tämä vallankumous pakkoruotsia vastaan järjestyy siististi. Pahimmassa tapauksessa tulee täysi kaaos, jos säätiöt ja RKP eivät ajoissa ymmärrä omaa parastansa.
Ampiaispesää on sohittu vaarallisesti ehkä jo aivan liian kauan.
Toiminta on aivan liian läpinäkyvää. Omaa äidinkieltä tyrkytetään ilman mitään estoja. 65 prosenttia väestöstä näkee tämän.
Säätiöiden ja RKPn rakennelma natisee jo niiteistään pahemmin kuin Neuvostoliiton systeemit 1989.
65 prosenttia kansasta tietää että
1. manipulointi pakkoruotsin suhteen on systemaattista
2. voideltu media manipuloi kansaa tai vaikenee
3. kansanedustuslaitos on säätiörahan mädättämä
65 prosenttia kansasta on ymmärtänyt tämän. 35 prosenttia ei ymmärrä mitään, kuten tavallista.
Padot ovat lopullisesti murtumassa. Säätiöt ja RKP joutuvat nyt tosiasioiden eteen.
Toivottavasti tämä vallankumous pakkoruotsia vastaan järjestyy siististi. Pahimmassa tapauksessa tulee täysi kaaos, jos säätiöt ja RKP eivät ajoissa ymmärrä omaa parastansa.
Ampiaispesää on sohittu vaarallisesti ehkä jo aivan liian kauan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Totta. Touhu on läpikuultavaa.
Jatketaan vaan sohimista, mutta hyvässä järjestyksessä ja hyvin suojautuen. Demokraattisessa järjestyksessä mennäänja eduskunta säätää tarvittaessa lakeja haisevan säätiörahan kitkemiseksi.
RKP.n aikaansaama manipulaatio on systemaattista ja läpi koko yhteiskunnan ulottuvaa. He pitävät meitä suomalaisia ilmeisen nössöinä ja tyhminä, että voivat - omasta mielestään - mennä ja reuhata miten vaan.
Eiköhän tässä jollain aikavälillä saada järjestys tähänkin maahan. Luulevatko svekot, että kaiken voi ostaa rahalla ja hyväveli -suhteilla?
Sen toisen muka kansalliskielen 8 murretta mantereella voimuuttaa vaikka huomenna vähemmistö kieleksi jos vain hallituksella haluariittää.
Rähisevän Kähmivän Poppoon mielipiteestä huolimatta. Koska ei ole kansantaloudelle suotavaa opetella mikrokielen murteita.
Sikäli mikäli joku haluaa optella ruotsia sen on oltava ruotsin ruotsia.
Ei muumi jokellusta.
Suomen ruotsalaismurteet
Suomen ruotsalaismurteet kuuluvat itäruotsalaisten murteiden ryhmään. Suomenruotsin murteet juontavat juurensa muinaisruotsiin, joka levisi Suomeen Keski-Ruotsista maahanmuuttajien mukana 1300-luvulta alkaen. Ruotsin murteita puhutaan Suomessa neljällä alueella: Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla.
Ruotsinkielinen Pohjanmaa käsittää Länsi-Suomen rannikkokaistaleen Kokkolasta Kristiinankaupungin eteläpuolelle Siipyyhyn. Aiemmin ruotsin murteita on puhuttu myös osissa Pohjois-Satakuntaa. Pohjanmaa jakautuu kolmeen pienempään murrealueeseen: pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen Pohjanmaahan. Ahvenanmaa koostuu Manner-Ahvenanmaasta sekä saaristokunnista ja on tavattu jakaa läntiseen ja itäiseen Ahvenanmaan murrealueeseen. Turunmaa puolestaan kattaa Turun lounaispuolisen saariston ja jaetaan läntiseen ja itäiseen Turunmaahan. Uudellamaalla ruotsin murteita puhutaan Hangon ja Pyhtään välisellä etelärannikon kaistaleella. Uusimaa jaetaan läntiseen, keskiseen ja itäiseen Uudenmaan murrealueeseen.
Suomenruotsi on syrjässä muusta ruotsin kielen puhuma-alueesta, joten suomenruotsin murteissa on monia arkaismeja, mutta samalla on tapahtunut myös lukuisia uudennoksia – joko itsenäisesti tai kytköksissä Ruotsissa puhuttaviin murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Merenkurkun yli on kytköksiä Norlannin murteisiin. Kielikontaktien kautta ruotsin ja suomen naapurimurteet ovat vaikuttaneet toisiinsa, erityisesti lainasanojen muodossa.
Suomen ruotsalaismurteita voidaan luonnehtia konservatiivisiksi. Ne ovat säilyttäneet monia piirteitä, joita Ruotsissa tavataan vain perifeerisissä, erityisesti pohjoisissa murteissa. Muinaisruotsin diftongeista monet ovat säilyneet: stein ’sten; kivi’, höi ’hö; heinä’, bröut ’bröt; mursi, raivasi’, ks. karttaa. Monissa murteissa g, k, sk ääntyvät ”kovina” etisen vokaalin edellä, kuten sanoissa gära tai göra ’göra; tehdä’, kärrå ’kärra; kärryt’, skära ’leikata’, mutta toisinaan sanat äännetään djära, tjärrå, stjära tai kirjakielen mukaisesti pehmennettyinä. Muinaisruotsin tavukesto on säilynyt useissa suomenruotsalaisissa murteissa, esimerkiksi sanoissa fara ’mennä, lähteä’ ja viku tai viko ’vecka; viikko’ ensimmäinen vokaali ääntyy lyhyenä, sanoissa drööm ’dröm; unelma’ ja toom ’tom; tyhjä’ vokaali on puolestaan pitkä ja sanoissa blåått ’blått; sininen’ ja föödd ’född; syntynyt’ pitkinä ääntyvät sekä vokaalit että jälkimmäiset konsonantit.
Merkittävin suomenruotsin uudennoksista on aksenttijärjestelmän yksinkertaistuminen. Vain Länsi-Uudellamaalla on säilynyt graviksen ja akuutin ero. Muuten akuutti aksentti on yleistynyt. Monilla uudennoksilla on vastaavuuksia Ruotsissa puhuttavissa murteissa, esim. ”norlantilainen pehmennys” (diitje ’diket; oja’, bättjin ’bäcken; puro’, väddjen ’väggen; seinä’). Myös loppuheitolla on ollut suuri vaikutus murteisiin (int ’inte; ei’, kast ’kasta; heittää’, tåm tär stoor gåålan ’de där stora gårdarna; nuo suuret tilat’). Loppuheitto on johtanut sanojen taivutuksen yksinkertaistumiseen.
Päivitetty 6.6.2013
Sitten vielä joku sanoi Ruotsin Länsi-pohjan suomenkielisistä
"meän kielisistä", että heidän on vaikea oppia Suomen
kirjakieltä, kun se kuulostaa niin vieraalta ?
Samaa murretta puhutaan Suomenkin puolella !
Kukaan ei muutenkaan Suomessa puhu kirjakieltä kuin viran
puolesta.
Suomenruotsin murteita ei puhuta kuin Suomessa.
Miten vaikeaa on yleisruotsin oppiminen esim. Pohjanmaan
ruotsinkielisille lapsille ?
Miksi näitä murtetita ei julisteta omaksi germaanisesksi
kielekseen ?
"Miten vaikeaa on yleisruotsin oppiminen esim. Pohjanmaan
ruotsinkielisille lapsille ?"
Ns. Kokkolan suuntauskiistassa oli nimenomaan kysymys siitä, että koulussa ruotsia oppineet suomenkieliset eivät kyenneet palvelemaan näitä rantaruotsalaisia heidän omilla murteillaan vaan siihen tarvitaan syntyperäinen murteen puhuja.
Oulun virkamiehillä oli hyväksytty virkamiesruotsin tutkinto suoritettuna ja tämän lisäksi he olivat olleet melkein vuoden mittaisessa teho-opetuksessa mutta se ei auttanut. RKP:n ostaman Oikeuskanslerin tulkinnan mukaan palvelua voi antaa ainoastaan syntyperäinen ruotsinkielinen joten se siitä kaikille pakollisesta pakkoruotsista.
Pakkoruotsin poisto on parasta rakennemuutosta mitä voimme tässä tilanteessa saada aikaan. Tulee jytkysäästö!
Hallituksemme ei ole tätä vielä oivaltanut, vaan hakee miljardisäästöjä aivan muilta alueilta. Mutta, vaihtuu ne hallituksetkin joskus - ja eiköhän sitten löydy aika reipasta toimintaa tulevaisuudessa.
65 prosenttia kansasta tietää että
1. manipulointi pakkoruotsin suhteen on systemaattista
2. voideltu media manipuloi kansaa tai vaikenee
3. kansanedustuslaitos on säätiörahan mädättämä
65 prosenttia kansasta on ymmärtänyt tämän. 35 prosenttia ei ymmärrä mitään, kuten tavallista.
Kyllä tämä 35 prosenttiakin kansasta ymmärtää, että kansaa kyykytetään mutta omien taskujen täyttö houkuttelee umpisokeuteen!
Vain 29% kannattaa pakkoruotsia eli vain 25% suomenkielisistä.
Muuten meni oikein.
Jätän tähänkin keskusteluun seuraavan kirjoitukseni:
Olen pariin kertaan kirjoittanut tästä asiasta käytävissä keskusteluissa siitä, että ns. pakkoruotsi ei ole pelkästään suomalaisten ja suomenruotsalaisten asia vaan sillä on merkittävä vaikutus Suomen suhteisiin Ruotsiin ja ruotsalaisiin. Ennakoin ainakin kerran aikaisemmin, ettei mikään puolue - ei edes Perussuomalaiset - kannata puolueena pakkoruotsin poistamista. Juuri näin käy. Lisäksi puolueet eivät anna tässä asiassa kansanedustajilleen vapaita käsiä vaan edellyttävät puolueen kannan mukaista äänestämistä eli pakkoruotsin säilyttämistä. Pahimmillaan käy kuten perussuomalaisten Tom Packalen Suomen kuvalehdessä arvioi: eduskunnan sivistysvaliokunta ei tee asiasta mietintöä ja asia ei etene edes äänestykseen eduskunnassa.
Esitit vain oman toivomuksesi, miten homma menee, ei mitään muuta.
Naurettavaa nostaa tuo Ruotsi-kortti esiin. Todellisuudessa ruotsalaiset eivät välitä pätkääkään Suomen kielipolitiikasta, vaan lähinnä huvittuneetsi ihmettelevät ruotsin asemaa maassa. Muutama svekopoikkeus toki on.
Tiedoksi sinulle, että PS kannattaa pakkoruotsin poistoa puolueena. Lisäksi varmasti muista puolueista ilmaantuu paljon pakkoruotsin poiston kannattajia. Heitä on muuten ENEMMISTÖ nykyisistä kanssanedustajista, jos et satu tietämään.
Packalenkin esitti vain toivomuksensa, jotta ei joutuisi hankalaan asemaan mahdollisessa äänestyksessä.
Eli taas meni nettisvekolla melkein KAIKKI väärin! Ainoa totuus on se, että svekopuoluejohdot yrittävät pistää kansanedustajat ruotuun, mutta siinäkään ne eivät onnistu.
"...pakkoruotsi ei ole pelkästään suomalaisten ja suomenruotsalaisten asia vaan sillä on merkittävä vaikutus Suomen suhteisiin Ruotsiin ja ruotsalaisiin."
Mielenkiintoista. Mikä voi sitten tulla vielä pahemmaksi?
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2007/12/11/uppsala-kielsi-suomen-puhumisen/200731428/12