Jeesus kehottaa meitä etsimään Jumalan valtakuntaa. Hän sanoo, että tuon valtakunnan etsimiseen kätkeytyy suuri siunaus. Missä tuo valtakunta on? Mistä sen voisi löytää? Mitä tuo Jumalan valtakunta tarkoittaa?
Jumalan valtakunta on ennen kaikkea Jumalan hallintavaltaa! Kaiken olevaisen keskellä vaikuttaa toinen valtakunta: Jumalan valtakunta, Hänen hallintavaltansa. Tuo valtakunta on yhtä todellinen kuin tämä näkyväinen, mutta vielä väkevämpi.
Siksi se on meille paljon tärkeämpi kuin tämä näkyväinen todellisuus. Paavali kirjoittaakin Korinttolaisille: "Me, jotka emme katsele näkyväisiä vaan näkymättömiä".
2 Aikakirjassa (luku 35) kerrotaan Juudan kuninkaasta Joosiasta, joka nousi vastustamaan Egyptin kuningasta Nekoa, kun tämä oli lähtenyt sotaan Karkemista vastaan. Neko lähetti silloin sanansaattajat Juudan kuninkaan luokse sanomaan: "Mitä sinulla on tekemistä minun kanssani, Juudan kuningas? Enhän minä tule nyt sinua vastaan, vaan sitä sukua vastaan, joka on sodassa minun kanssani ja Jumala on käskenyt minua kiiruhtamaan. Jätä rauhaan Jumala, joka on minun kanssani, ettei hän tuhoaisi sinua."
Kuningas Joosia ei ymmärtänyt, että oltiin tekemisissä Jumalan valtakunnan asioiden kanssa, vaikka Neko juuri siitä varoitti. Joosia lähti sotaan tuntemattomaksi pukeutuneena, haavoittui ja kuoli. Koko Juuda ja Jerusalem surivat Joosiaa. Jopa Jeremia sepitti itkuvirren Joosiasta, sillä niin surullinen oli tuon kuninkaan loppu.
Kuningas Joosia ei nähnyt salattua ja näkymätöntä Jumalan valtakuntaa, jolla kuitenkin on lopullinen hallintavalta. Noustessaan tuota valtakuntaa vastaan hän satutti vain itseään.
Profeetta Jeremia heitettiin kuningas Sidkian aikana liejuiseen kaivoon hänen tuotuaan julki Jumalan varoituksen. "Ja Jeremia vajosi liejuun", sanoo Raamattu. (Jer.38:6)
Inhimillisesti katsottuna tuo tilanne näytti täydelliseltä tappiolta. Jumalan palvelija seisoi vyötäröään myöten liejussa, häväistynä ja vihattuna. Mutta Jumalan hallintavalta ei ollut siitä heikentynyt. Jumalan valtakunta ulottui tuonne kaivoon asti. Jumala tiesi, mitä Hän teki ja salli. Jeremia oli kulkemassa kaivon kautta - ahdistuksen kautta - voittoon.
Raamattu sanookin: "Monen ahdistuksen kautta meidän on mentävä sisälle taivasten valtakuntaan."
Moni ajattelee, että Jumalan valtakunta on jossain korkeudessa, äärettömän kaukana. Kun oikein rukoilemme, teemme parannusta ja paastoamme, saatamme hyvällä onnella saada yhteyden tuohon valtakuntaan ja Jumala vastaa rukoukseemme. Kun sitten joku on onnistunut saamaan rukousvastauksen, siitä kerrotaan suurissa kokouksissa, siitä kirjoitetaan kirjoja ja tehdään elokuvia. "Jumala on olemassa, koska Hän vastasi rukoukseeni", yritetään vakuuttaa.
Mutta yleisesti ottaen Jumalan valtakuntaan on niin pitkä matka, että vastaukset jäävät usein vain haaveeksi ja ihmisen avunhuuto jää vastausta vaille. Onko näin?
http://p1.foorumi.info/kultaomeniahopeamaljassa/viewtopic.php?t=84&sid=3f647c3e9ac5ca050c106ff029741174
Jumalan valtakunta on ennen kaikkea Jumalan hallintavaltaa! Kaiken olevaisen keskellä vaikuttaa toinen valtakunta: Jumalan valtakunta, Hänen hallintavaltansa. Tuo valtakunta on yhtä todellinen kuin tämä näkyväinen, mutta vielä väkevämpi.
Siksi se on meille paljon tärkeämpi kuin tämä näkyväinen todellisuus. Paavali kirjoittaakin Korinttolaisille: "Me, jotka emme katsele näkyväisiä vaan näkymättömiä".
2 Aikakirjassa (luku 35) kerrotaan Juudan kuninkaasta Joosiasta, joka nousi vastustamaan Egyptin kuningasta Nekoa, kun tämä oli lähtenyt sotaan Karkemista vastaan. Neko lähetti silloin sanansaattajat Juudan kuninkaan luokse sanomaan: "Mitä sinulla on tekemistä minun kanssani, Juudan kuningas? Enhän minä tule nyt sinua vastaan, vaan sitä sukua vastaan, joka on sodassa minun kanssani ja Jumala on käskenyt minua kiiruhtamaan. Jätä rauhaan Jumala, joka on minun kanssani, ettei hän tuhoaisi sinua."
Kuningas Joosia ei ymmärtänyt, että oltiin tekemisissä Jumalan valtakunnan asioiden kanssa, vaikka Neko juuri siitä varoitti. Joosia lähti sotaan tuntemattomaksi pukeutuneena, haavoittui ja kuoli. Koko Juuda ja Jerusalem surivat Joosiaa. Jopa Jeremia sepitti itkuvirren Joosiasta, sillä niin surullinen oli tuon kuninkaan loppu.
Kuningas Joosia ei nähnyt salattua ja näkymätöntä Jumalan valtakuntaa, jolla kuitenkin on lopullinen hallintavalta. Noustessaan tuota valtakuntaa vastaan hän satutti vain itseään.
Profeetta Jeremia heitettiin kuningas Sidkian aikana liejuiseen kaivoon hänen tuotuaan julki Jumalan varoituksen. "Ja Jeremia vajosi liejuun", sanoo Raamattu. (Jer.38:6)
Inhimillisesti katsottuna tuo tilanne näytti täydelliseltä tappiolta. Jumalan palvelija seisoi vyötäröään myöten liejussa, häväistynä ja vihattuna. Mutta Jumalan hallintavalta ei ollut siitä heikentynyt. Jumalan valtakunta ulottui tuonne kaivoon asti. Jumala tiesi, mitä Hän teki ja salli. Jeremia oli kulkemassa kaivon kautta - ahdistuksen kautta - voittoon.
Raamattu sanookin: "Monen ahdistuksen kautta meidän on mentävä sisälle taivasten valtakuntaan."
Moni ajattelee, että Jumalan valtakunta on jossain korkeudessa, äärettömän kaukana. Kun oikein rukoilemme, teemme parannusta ja paastoamme, saatamme hyvällä onnella saada yhteyden tuohon valtakuntaan ja Jumala vastaa rukoukseemme. Kun sitten joku on onnistunut saamaan rukousvastauksen, siitä kerrotaan suurissa kokouksissa, siitä kirjoitetaan kirjoja ja tehdään elokuvia. "Jumala on olemassa, koska Hän vastasi rukoukseeni", yritetään vakuuttaa.
Mutta yleisesti ottaen Jumalan valtakuntaan on niin pitkä matka, että vastaukset jäävät usein vain haaveeksi ja ihmisen avunhuuto jää vastausta vaille. Onko näin?
http://p1.foorumi.info/kultaomeniahopeamaljassa/viewtopic.php?t=84&sid=3f647c3e9ac5ca050c106ff029741174
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ap.t. 14:22
ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan."
Rinnakkaisviitteet
Matt. 10:38 ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
Matt. 16:24 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
Ap.t. 11:23 Ja kun hän saapui sinne ja näki Jumalan armon, niin hän iloitsi ja kehoitti kaikkia vakaalla sydämellä pysymään Herrassa.
Ap.t. 13:43 Kun synagoogasta hajaannuttiin, seurasivat monet juutalaiset ja jumalaapelkääväiset käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehoittivat heitä pysymään Jumalan armossa.
Room. 8:17 Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
1Tess. 3:3 ettei kukaan horjuisi näissä ahdingoissa. Sillä itse te tiedätte, että meidät on semmoisiin pantu.
2Tim. 3:12 Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.
Suonto pysyy totuudessä ja on saanut tehtävän myös raamatunopettajana. Ei löpise omiaan, vaan tuo esille sanan oikeassa valossa.
Ajattelepa Jeesusta, joka eläessään maan päällä menestyi kaikessa. Jumala kuuli Hänen kaikki rukouksensa. Sairaat paranivat, kuolleet herätettiin ja nälkäiset ruokittiin. Kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, kansa huusi hoosiannaa, Israelin kuningashuutoa. Jeesuksesta oltiin tekemässä kuningasta.
Sitten kaikki luhistui. Tuleva Israelin kuningas riippui kaikkien hylkäämänä ja pilkkaamana ristillä. Mikä tappio ja häpeä se olikaan! Miten surkea loppu tuolle "Jumalan valtakunnalle", jota Jeesus väitti edustavansa. Ihmiset nauroivat. Perkelekin nauroi ja riemuitsi suuresta voitostaan. Harva ymmärsi, että on olemassa toinen valtakunta, joka on tämän olevaisen yläpuolella ja joka on luotu voittamaan.
Jeesus voitti ristillä kuoleman ja perkeleen vallan, murskasi käärmeen pään ja nousi kuolleista voittajana.
On olemassa toinen valtakunta, jossa aina lopulta käy hyvin. Sen valtakunnan perilliset kulkevat monien ahdistusten kautta omaa ristiään kantaen, mutta saavuttavat lopulta aina voiton. Jumalan valtakunta ei merkitse helppoja rukousvastauksia ja kivutonta elämää, mutta se merkitsee lopulta voittoa.
Kun olet ottanut Jeesuksen vastaan Vapahtajanasi, olet Jumalan lapsi ja tuon valtakunnan perillinen.
"Kun Fariseukset kysyivät Häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi Hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: "Katso, täällä se on tahi tuolla. Sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä" Luuk.17:20
Kun olet Kristuksessa, Jumalan valtakunta on lähempänä kuin käsitätkään. Se on sinun sisimmässäsi. Hän, pyhimmistä pyhin, asuu sinun sydämessäsi Henkensä kautta. Hänen luokseen ei ole pitkä matka. Hänen kohtaamiseensa ei tarvita pitkiä maratonrukouksia ja hartaudenharjoituksia. Häntä ei tarvitse jostain korkeudesta tavoitella. Vaikka Hän ei heti kaikkia huoliamme selvitäkään ja vastaa rukouksiimme välittömästi, Hän on kanssasi. Vaikka me joskus horjumme, Hänen valtakuntansa ei horju.