viljapeltoja enää ollenkaan vai kylvetäänkö vanhaan kovaan maanpintaan?
kynnetäänkö
tekniikka@
10
893
Vastaukset
- Tarkkailija99
Minusta tuntuu, että viljelijät ovat laiskuuttaan siirtyneet suoraan kylvöön. Jää yksi työvaihe pois ja samat tuet saa tälläkin tavoin.
"Kun yhden euron antaa EU:lle saa kahdeksan takaisin"- tyhjänsaatekemättäki
Eiköhän se laiskuus johdu ihan noista helvetin korkeista viljan markkinahinnoista, meinaa lompakko haleta jos viellä kyntää pitäs :)))))))))))
- ottoerkki
Mikä yksi työvaihe jää tarkkailijan mielestä pois, jos tila siirtyy CA-viljelyyn (lyhenne sanoista Conservation Agriculture)
Minusta perinteinen muokattuun maahan kylvö edellyttää 4-5 ajokertaa pellolla ennen kylvöä ja sen jälkeen
ps. minusta se vaje on jo 10 miljardia vuodessa.......sen verran kulutetaan Suomessa enemmän kuin tienataan - niimpäniiin
Nykyaikana on näitä torjunta-aineita ja muita myrkkyjä, jolla noi rikat pysyy kurissa, kyntö ei siinä mielessä ole välttämätöntä kuten ennen oli.
Kevyempikin muokkaus riittää ja ei mene niin paljon euroja, kyse on kumminkin yritystoiminnasta ja jos pienemmillä kuluilla homma onnistuu, niin silloin sitä myös käytetään, ei millään alalla hirttäydytä joihinkin ikivanhoihin menetelmiin, jos löytyy uusia ratkaisuja joilla voidaan kuluja alentaa. - Maailma pelastuu
Kyntäminen lisää hiilidioksiidi päästöjä ja muutenkin lisää vielä eroosiota. Laiskuudesta ei ole kysymys, vaan puhtaasti rahasta ja luonnon suojelusta.
Olen viljellyt nyt omaa tilaani 22v. ja kyntänyt olen todella vähän koko aikana. Joitakin omistuksessani olevia lohkoja ei ole koskaan kynnetty, jotka on raivattu v. 1985 tilani maille. Suorakylvöä ei ole tehty tilani mailla lainkaan, vaan pellot on muokattu kevennetysti ja kylvetty perinteisesti, samaa tehtiin jo vanhempieni aikana 1980-luvulla. Tulevaisuudessa siirryn suorakylvöön. - kyntöä vako kun vako
mahdollisimman paljon on pyritty kyntämään.Syksyllä sen mitä laki sallii ja keväällä lisää ja osan ajaa urakoitsija keväisin lautasmuokkarilla.Reunat tosin kynnetään jokaiselta lohkolta jo syksyllä.Pienehköllä tilalla on varmistettava sato huonoinakin vuosina ja ainoa mikä on varmimmaksi havaittu on syyskyntö.Lisäksi kyntö tappaa paljon rikkaruohoja,niin ei tarvitse käyttää kalliita myrkkyjä jatkuvasti.
Aika pienillä kustannuksilla kyntö menee ja monesti sato on ollut sen verran korkeampi kynnetyillä lohkoilla,että on ollut jopa taloudellisempaa kyntää ja rikkamyrkkyjen hinnalla mitä ei tarvita,niin tonkii jo useamman hehtaarin. - ei 3tta kertaa
>urakoitsija keväisin lautasmuokkarilla.
Catros on ainakin niin paska vehes kuin olla voi.- jussimaajuhani
"Minusta tuntuu, että viljelijät ovat laiskuuttaan siirtyneet suoraan kylvöön. Jää yksi työvaihe pois ja samat tuet saa tälläkin tavoin."
Tukiehdot rajoittavat kyntämistä, ja jättämällä pellon sängelle saa jopa lisää tukea.
On kyntäminen toki kallistakin lystiä. Mutta onhan se niin kivaa, että kaikki kyntäisin jos voisin. - tekniikka@
jussimaajuhani kirjoitti:
"Minusta tuntuu, että viljelijät ovat laiskuuttaan siirtyneet suoraan kylvöön. Jää yksi työvaihe pois ja samat tuet saa tälläkin tavoin."
Tukiehdot rajoittavat kyntämistä, ja jättämällä pellon sängelle saa jopa lisää tukea.
On kyntäminen toki kallistakin lystiä. Mutta onhan se niin kivaa, että kaikki kyntäisin jos voisin.miten tukiehdot rajoittat kyntämistä?
- jussimaajuhani
tekniikka@ kirjoitti:
miten tukiehdot rajoittat kyntämistä?
26 §
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus
Viljelijän on pidettävä vähintään 30 % maatilan ympäristötukikelpoisten peltolohkojen kokonaispinta-alasta kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä tai hyväksytysti kevennetysti muokattuna. Kasvipeitteisyys on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. Kasvipeitteiset lohkot tulisi sijoittaa vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille, erityisesti vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville peltolohkoille.
27 §
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
Viljelijän on pidettävä vähintään 30 % maatilan ympäristötukikelpoisten peltolohkojen kokonaispinta-alasta kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä. Kasvipeitteisyys on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. Kasvipeitteiset lohkot tulisi sijoittaa vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille, erityisesti vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville peltolohkoille.
28 §
Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys
Viljelijän on pidettävä vähintään 50 % maatilan ympäristötukikelpoisten peltolohkojen kokonaispinta-alasta kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä. Kasvipeitteisyys on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. Kasvipeitteiset lohkot tulisi sijoittaa vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille, erityisesti vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville peltolohkoille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävöin sinua kokoyön!
En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun533906KALAJOEN UIMAVALVONTA
https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar912310Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin
Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo451972- 221773
- 281516
Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?
Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?261491- 151162
- 311118
- 1071059
Emme voi elää velaksi, sanoi Riikka
Valtionvelan odotetaan nousevan 86,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vielä kuluvan vuoden aikana. https://www.iltale791022