Kodinhoitotuen perusteet.

Mikä sinun pääsi on noin äkkiä kääntänyt vai olenko tulkinnut ajatuksiasi väärin, kun olen pitänyt sinua erityisesti tuossa eläkeikäasiassa tyyppinä, jonka mielestä Suomessa on työttömyyttä eikä työvoimapulaa?

Mitä syrjäytymiseen tulee, vakituisen työpaikan omaavilla kotihoitoäideillä on yleensä työpaikallaan tuuraaja, joka saa sinä aikana arvokasta työkokemusta omaa pysyvääkin työllistymistään ajatellen. Jos näitä pätkätyöpaikkoja ei jatkossa ole nykyisessä määrin, yhteiskunnassamme on yhä enemmän työelämästä syrjäytyneitä naisia.

volmari kirjoitti:

Mikä sinun pääsi on noin äkkiä kääntänyt vai olenko tulkinnut ajatuksiasi väärin, kun olen pitänyt sinua erityisesti tuossa eläkeikäasiassa tyyppinä, jonka mielestä Suomessa on työttömyyttä eikä työvoimapulaa?

Mitä syrjäytymiseen tulee, vakituisen työpaikan omaavilla kotihoitoäideillä on yleensä työpaikallaan tuuraaja, joka saa sinä aikana arvokasta työkokemusta omaa pysyvääkin työllistymistään ajatellen. Jos näitä pätkätyöpaikkoja ei jatkossa ole nykyisessä määrin, yhteiskunnassamme on yhä enemmän työelämästä syrjäytyneitä naisia.

Suomessa ei ole yleistä työvoimapulaa eikä taida vähään aikaan tullakaan. Siksi eläkeiän kategorinen nostaminen ei ole ensisijainen keino. Tässä kohdin on järkevämpi edetä porkkanoiden kuin kepin avulla.

Sen sijaan meillä on ja tulee yhä enemmän olemaan työvoimapulaa terveydenhoito- ja sosiaalisektorilla. Pahin tilanne tulee olemaan niissä kunnissa, joissa kotihoidontukivalinta on suhteellisesti yleisin eli Kepulandiassa. Siellä naisten syrjäytyminen on sitäkin todennäköisempää, kun työn tarjonta on usein hyvin kapeata ja olematonta.

Kun kotihoitoäidillä on työpaikallaan tuuraaja, se on ihan ok ja kokemuksen hankkiminen hänellä on hyvä asia. Ongelmallista tässä on kuitenkin se, että varsinkin terveydenhoitoalalla niitä tuuraajia joudutaan hakemaan Aasiasta ja Espanjasta asti. Eräillä muilla aloilla nämä tuuraajat alkavat olla hyvin yleisesti virolaisia. Ulkomaistakin työvoimaa tullaan tarvitsemaan, mutta jos on kotimaisia vaihtoehtoja, nämäkin pitäisi saada työelämään. Ajatus on siinä, että työllisyyttä on ylipäätään hyvä nostaa ja huoltosuhdetta parantaa.

Eläkeiän nostaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että estää ja myöhästyttää kategorisena ratkaisuna nuorten työuran alkuunpääsyä. Siksikin painopisteen pitäisi olla nuorten ja keski-ikäisten työllistämisessä. Heillähän on vielä suuri osa työurasta jäljellä ja heitä ei saisi päästää syrjäytymään.

mielipidepankki kirjoitti:

Suomessa ei ole yleistä työvoimapulaa eikä taida vähään aikaan tullakaan. Siksi eläkeiän kategorinen nostaminen ei ole ensisijainen keino. Tässä kohdin on järkevämpi edetä porkkanoiden kuin kepin avulla.

Sen sijaan meillä on ja tulee yhä enemmän olemaan työvoimapulaa terveydenhoito- ja sosiaalisektorilla. Pahin tilanne tulee olemaan niissä kunnissa, joissa kotihoidontukivalinta on suhteellisesti yleisin eli Kepulandiassa. Siellä naisten syrjäytyminen on sitäkin todennäköisempää, kun työn tarjonta on usein hyvin kapeata ja olematonta.

Kun kotihoitoäidillä on työpaikallaan tuuraaja, se on ihan ok ja kokemuksen hankkiminen hänellä on hyvä asia. Ongelmallista tässä on kuitenkin se, että varsinkin terveydenhoitoalalla niitä tuuraajia joudutaan hakemaan Aasiasta ja Espanjasta asti. Eräillä muilla aloilla nämä tuuraajat alkavat olla hyvin yleisesti virolaisia. Ulkomaistakin työvoimaa tullaan tarvitsemaan, mutta jos on kotimaisia vaihtoehtoja, nämäkin pitäisi saada työelämään. Ajatus on siinä, että työllisyyttä on ylipäätään hyvä nostaa ja huoltosuhdetta parantaa.

Eläkeiän nostaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että estää ja myöhästyttää kategorisena ratkaisuna nuorten työuran alkuunpääsyä. Siksikin painopisteen pitäisi olla nuorten ja keski-ikäisten työllistämisessä. Heillähän on vielä suuri osa työurasta jäljellä ja heitä ei saisi päästää syrjäytymään.

Väitteesi että terveydenhoito- ja sosiaalisektorilla on pulaa työvoimasta Kepulandiassa vaatii todistuksen tilastoista. Ja tilastokin tuekseen asiantuntijan selityksen, mistä pula johtuu. Kun tuota ns. pulaa mediassa käsitellään, esimerkki on lähes aina pääkaupunkiseudulta tai muusta asutuskeskuksesta. Maakuntien suurimmissa kaupungeissahan sairaalat toki yleensä sijaitsevatkin.

Maaseudulla ja muualla Kepulandiassa on pulaa kyllä lääkäreistä, mutta se johtuu muusta kuin siitä syystä, että juuri naislääkärit olisivat erityisen hanakoita hoitamaan lapsiaan kotona. Lääkäreiden korkeat palkat vetävät heidän kyllä töihin.

Äitiyslomat ja siihen jatkona tulevat hoitovapaat sitovat naistyövoimaa moninkertaisen määrän verrattuna kotihoidonvapaaseen. Siksi pitäisi olla päivänselvää, että naisvaltaisille aloille koulutetaan enemmän väkeä kuin laskennallinen työvoimatarve on. Mutta tuollaistakaan asiaa ei ole Suomessa kunnolla sisäistetty.

Tuossa "Mielipidepankin" ajatusmaailmassa vain muutama ihan pikkuklikki.
Naisvaltaisillakaan aloilla ei ole työvoimapulaa, sinne vaan ei palkata "normiehdoin" ketään, alepalkkauksella, osapäiväsiä jne keikkaduunareita kyllä. Se ei siis tuolla "nerokkaalla" ratkaisulla muutu.
Kouluttaa kouluttaa kouluttaa siivoamaan ja vähittäiskaupan kassalle, no joo - se tarkoittaa 3-6 kk lähes palkatonta "harjoittelua", eli tehdään samoja hommia kuin sitten myöhemmin tuon "koulutuksen" jälkeen, ai niin, ei tehdäkään, vaan tulee seuraavat alepalkatut "harjoittelemaan". Ongelma löytyy aivan muualta kuin koulutuksesta, tai sukupuolesta. Työnantajat sikailevat ja kyykyttävät tässä Kokoomus-suomessa täysillä ihmisiä. Huolestuttavinta on, että "muut" työväenpuolueet tukevat tuota kyykytystä, no eihän se mikään yllätys ole - kysehän on politikoista, jotka eivät edes käsitteenä ymmärrä sanan työ merkitystä.

Ajatusta tuossa idioottimaisuudesssa, kokonaisuudessa jonka nyt nuo tollot kyhäsivät, ei juurikaan ole, ja säästöjä - siis sitä surullisenkuuluisaa "kestävyysvajetta" ei noilla keinoin kurota kiinni, päinvastoin.