pohjalainen.fi:
"Tabut sotkevat kielikeskustelua
perjantai 30.08.2013
Marjatta Vehkaoja ihmettelee, että ruotsin opiskelua ollaan jopa aikaistamassa.
Näyttää siltä, että kansalaisaloite vapaan kielivalinnan puolesta toteutuu. Kansankielellä puhutaan pakkoruotsin poistamisesta kaikilta kouluasteilta.
Kansalaisaloitteen aiheeksi sopivat erityisen hyvin kysymykset, jotka eivät muutoin nouse lainvalmisteluun. Voidaan puhua myös poliittisista tabuaiheista. Sellainen on myös pakkoruotsi.
Media on jo krävännyt poliittisen eliitin mielipiteitä kansalaisaloitteesta. Vastaukset ovat olleet osin ylimielisiä, henkivät vanhaa tabun tunnelmaa eivätkä tunnusta tosiasioita.
Perusteluissa on viitattu enemmän menneisyyteen kuin tulevaisuuteen. On tiuskittu, että onhan meillä pakkomatikkakin.
Matematiikka on universaali oppiaine eli sen perusosaamista tarvitaan kaikkialla. Ruotsi on marginaalinen kieli kuten suomikin. On vääristelyä väittää, että maan kaksikielisyys edellyttäisi pakkoruotsin opetusta, tulihan tämä pakko vasta peruskoulun mukana.
Olen pannut merkille, että pakkoruotsin ajalta ei ole tutkimustuloksia ruotsin taidon kehittymisestä. Päinvastoin väitetään, että ruotsin taito on tänä aikana heikentynyt!
Pakkoruotsiin käytetään paljon oppitunteja, mutta edes näin suuri satsaus ei tunnu riittävän ruotsinkielisten palveluun tositilanteissa.
Ja miten voisikaan kun kieltä ei voi pitää yllä arjessa. Ruotsista on tullut ruostuva varallaolokieli pääosassa Suomea. Jos tämä ei turhauta, niin mikä sitten? Maamme 336 kunnasta vain 49 on joko ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä.
Vielä tärkeämpi seikka on, että myös kaksikielisillä alueilla ja esim. valtion hallinnossa ruotsi on yhä useammin eriytetty omiin yksiköihinsä Taxellin mallin mukaisesti. Näin ruotsin taidot ruostuvat myös kaksikielisillä alueilla.
Päättäjät ovat vastanneet erikoisella tavalla kritiikkiin pakkoruotsista. Sen sijaan, että kiinnostuttaisiin ruotsin vapaaehtoisuudesta, syötetään lisää pakkoa, ollaanhan ruotsin opetusta aikaistamassa.
Kaikilta kieltenopiskelu ei vain suju. Eikö silloin olisi entistäkin tärkeämpää ja yhdenvertaisuutta turvaavaa, että peruskoulun voisi läpäistä ”yhden muun kuin äidinkielen” mallilla ja että tuo kieli olisi maailmankieli. Tämän päälle voisi vapaaehtoisesti ottaa muita kieliä, tietenkin myös ruotsia.
On selvää, että kaksikielisillä alueillamme valittaisiin ruotsi mielellään vaikka se olisi vapaaehtoinen kieli. Kaksikielisten alueiden väestöä voidaankin pitää riittävänä reservinä palvelemaan ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä henkilöitä.
Perustuslain lupaus suomen-ja ruotsinkielisten yhdenvertaisesta kohtelusta on haasteellinen, koska ruotsinkielisten määrä on vähäinen (5,4 % väestöstä) ja koska he asuvat pienellä alueella. Voidaan jopa kysyä, lupaako perustuslaki tällä kohtaa liikoja. Pohtimisen arvoinen asia voisikin olla, että tulevaisuudessa ruotsille annetaan toisena kansalliskielenä vähemmistökielen asema.
Marjatta Vehkaoja
Vaasa
"Tabut sotkevat kielikeskustelua
perjantai 30.08.2013
Marjatta Vehkaoja ihmettelee, että ruotsin opiskelua ollaan jopa aikaistamassa.
Näyttää siltä, että kansalaisaloite vapaan kielivalinnan puolesta toteutuu. Kansankielellä puhutaan pakkoruotsin poistamisesta kaikilta kouluasteilta.
Kansalaisaloitteen aiheeksi sopivat erityisen hyvin kysymykset, jotka eivät muutoin nouse lainvalmisteluun. Voidaan puhua myös poliittisista tabuaiheista. Sellainen on myös pakkoruotsi.
Media on jo krävännyt poliittisen eliitin mielipiteitä kansalaisaloitteesta. Vastaukset ovat olleet osin ylimielisiä, henkivät vanhaa tabun tunnelmaa eivätkä tunnusta tosiasioita.
Perusteluissa on viitattu enemmän menneisyyteen kuin tulevaisuuteen. On tiuskittu, että onhan meillä pakkomatikkakin.
Matematiikka on universaali oppiaine eli sen perusosaamista tarvitaan kaikkialla. Ruotsi on marginaalinen kieli kuten suomikin. On vääristelyä väittää, että maan kaksikielisyys edellyttäisi pakkoruotsin opetusta, tulihan tämä pakko vasta peruskoulun mukana.
Olen pannut merkille, että pakkoruotsin ajalta ei ole tutkimustuloksia ruotsin taidon kehittymisestä. Päinvastoin väitetään, että ruotsin taito on tänä aikana heikentynyt!
Pakkoruotsiin käytetään paljon oppitunteja, mutta edes näin suuri satsaus ei tunnu riittävän ruotsinkielisten palveluun tositilanteissa.
Ja miten voisikaan kun kieltä ei voi pitää yllä arjessa. Ruotsista on tullut ruostuva varallaolokieli pääosassa Suomea. Jos tämä ei turhauta, niin mikä sitten? Maamme 336 kunnasta vain 49 on joko ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä.
Vielä tärkeämpi seikka on, että myös kaksikielisillä alueilla ja esim. valtion hallinnossa ruotsi on yhä useammin eriytetty omiin yksiköihinsä Taxellin mallin mukaisesti. Näin ruotsin taidot ruostuvat myös kaksikielisillä alueilla.
Päättäjät ovat vastanneet erikoisella tavalla kritiikkiin pakkoruotsista. Sen sijaan, että kiinnostuttaisiin ruotsin vapaaehtoisuudesta, syötetään lisää pakkoa, ollaanhan ruotsin opetusta aikaistamassa.
Kaikilta kieltenopiskelu ei vain suju. Eikö silloin olisi entistäkin tärkeämpää ja yhdenvertaisuutta turvaavaa, että peruskoulun voisi läpäistä ”yhden muun kuin äidinkielen” mallilla ja että tuo kieli olisi maailmankieli. Tämän päälle voisi vapaaehtoisesti ottaa muita kieliä, tietenkin myös ruotsia.
On selvää, että kaksikielisillä alueillamme valittaisiin ruotsi mielellään vaikka se olisi vapaaehtoinen kieli. Kaksikielisten alueiden väestöä voidaankin pitää riittävänä reservinä palvelemaan ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä henkilöitä.
Perustuslain lupaus suomen-ja ruotsinkielisten yhdenvertaisesta kohtelusta on haasteellinen, koska ruotsinkielisten määrä on vähäinen (5,4 % väestöstä) ja koska he asuvat pienellä alueella. Voidaan jopa kysyä, lupaako perustuslaki tällä kohtaa liikoja. Pohtimisen arvoinen asia voisikin olla, että tulevaisuudessa ruotsille annetaan toisena kansalliskielenä vähemmistökielen asema.
Marjatta Vehkaoja
Vaasa
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ruotsin peruskoulussa ja lukiossa on kaikille pakkoenglanti.
Asiantuntijat suosittelivat sitä myös Suomen peruskouluun kun sitä järjestettiin.
Jan-Magnus Jansson Rkp, kiristi pakkoruotsin sen tilalle.
40 vuotta se on ollut Rkp:n lahjonnan avulla; vaalirahaa jaettu.
Vehkaoja on fiksu pohjalaisnainen. Olisi hauskaa lukea toisen pohjalaisnaisen svekodemari Natri-Kumpulaisen vastine.
Mutta tuskin uskaltaa Mia-Petra käydä väittelyyn svekokliseineen. Tekisi itsensä vain naurettavaksi.
Tarvittaisiin televisioon uusi pakkoruotsi-ilta. Saisivat surut livenä kertoa sadoille tuhansille katsojille palveluvelvoitteesta.
Uskoisin, että nykysuomalainen ei enää välitä ruveta svekojen palvelijaksi, kyökkipiiaksi tai sisäköksi. Se aika on yksinkertaisesti ohi.
Svekot voivat palvella itse itseään. Monissa paikoissa on itsepalvelu, esimerkkinä valintamyymälät, kahvilat, kauppakeskukset ja tavaratalot. Jos ei tiedä tai ymmärrä. mitä pitäisi tehdä, kannattaa seurata, mitä muut tekevät ja matkia sitten.
Marjatta Vehkaoja vaikuttaa fiksulta naiselta. Muistaakseni hän on opettaja koulutukseltaan. Mielestäni teidän Vaasan vaalipiirin äänestäjien pitäisi lähettää Marjatta Vehkaoja eduskuntaan seuraavalla kaudella ja jättää tuo höntti Cumpula-Cutri kotiin hankkimaan lisää ymmärrystä elämästä.
Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.
Nylander :
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
HS uutinen
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitse.
Ei voi millään olla suomenkielisen pääväestön tehyävä tekohengittää entisen valloittajan kieltä omassa maassaan. Ja vielä omalla vaivallaan ja kustannuksellan!
Ruotsalasuuden säilyminen on täysin surujen oma tehtävä. Jos eivät onnistu tehtävässä, niin ei voi mitään. Niin on käynyt lukemattomien vähemmistökielten eri maissa. Myös suomen kieli tulee häviämään Ruotsista ja Karjalasta. Ja SE taas on suomalaisten huoli.
Että surutaho puolustaa raivokkaasti pakko- virkamiesruotsia, niin tähän on olemassa vain yksi syy: Talous. Suruille on ruotsin kieli elinkeino. He työllistyvät valtion ja kuntien virkoihin ruotsin avulla. Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen hakee virkaa valtion ja kuntien virastoissa, niin ruotsinkielinen on etusijalla, koska hän vähemmistöön kuuluvana on oppinut suomen automaattisesti. Suomenkielisen kouluruotsi ei riitä tässä hakuprosessissa.
Totta kai rasismi täytyy poistaa, samoin rasismia kannattavat pakkoruotsittajat täytyy vaihtaa, viimeistään ensi vaaleissa - missään maailmassa ei ole näin rasistisesti kantaväestöä kohtelevaa käytäntöä. Jos olet suomenkielinen olet toisen luokan kansalaisen asemassa omassa maassasi. Törkeää!