Luovuin osakkeista, siirryin rahastoihin.

Olen tehnyt saman asian. Makselen rahastojen kuluja, mutta kyllä noista 8:sta rahastosta tuottoakin tulee. Minulla on muutamia vuosia eläkeikään. Olen hajauttanut mielestäni hyvin rahastoni. Tämäkin on yksi tapa sijoittaa. Stressiä on paljon vähemmän ja aikaa jää muuhunkin tekemiseen.

Pyörittämällä itse pääoma samoissa osakkeissa säästää ihan kipeesti.
Tietenkin riippuu onko oikeasti tekemässä elantoaan vaiko vain sijoittelemassa.

Mukava kuulla, mutta minulla on kyllä huonompi käsitys rahastonhoitajien taidoista. Ostin kolme vuotta sitten Saga Fursin osakkeita, kun Odinin rahasto myi niitä suuria määriä noin 8 euron hintaan. Kurssi on nyt nelinkertainen ja joka talvi on tullut osinkoakin, viimeksi 21 % alkuperäiselle hinnalle laskettuna. En vieläkään ymmärrä, miksi rahaston piti tehdä tuollainen tyhmyys. Ehkä se johtuu siitä, että siellä pelataan toisten rahoilla eikä omilla.

Jos katsoo pankin näkökulmasta:


- Eihän rahastot saa tuottaa liikaa, ryssisi muuta sijoitus businesta.

- Rahastossa tulee minimoida riskiä > joten rahastossa on käytännössä ristikkäin käyttäytyviä osakkeita, tämä myöskin minimoi tuottoa / häviötä.

- Asiakkaan pääomaa pitää pitää pankin hoivissa minimi kuluilla.

Mitä höpiset rahastojen 8-12 % vuosituotosta? Se, että rahaston arvon vuosimuutos on plus -merkkinen, ei ole mitään tuottoa, Tuotto tulee vasta silloin, jos tulee, jos MYYT rahasto -osuuksia !

Ostin Aktia Eurooppa osakerahastoa ja nousua on tullut ihan mukavasti. Mutta milloin nostaa rahat pois, siinä onkin pähkäämistä? Nousun luulisi jatkuvan kun saksalaisilla menee niin hyvin, vai meneekö pitkään?

Rahastosijoittaminen on hyvä valinta, jos ei itse seuraa markkinoita aktiivisesti. Niissä on kuitenkin kuluja, jotka syövät tuottoa (tai kasvattavat tappiota). Rahastot kamppailevat yleensä jotain vertailuindeksiä vastaan. Salkunhoitajan tärkein tehtävä on yrittää pysyä tämän vertailuindeksin tahdissa. Lisäksi salkunhoitajat kilpailevat toisiaan vastaan. Kulujen jälkeen aktiivisesti hoidetut rahastot häviävät pääsääntöisesti vertailuindeksilleen. Salkunhoitajalle on huono juttu, jos muut salkunhoitajat saavat nousumarkkinoilla aikaan parempaa tuottoa. Laskumarkkinoilla taas huomio on siinä, että häviää saman verran tai ehkä vähän vähemmän kuin muut. Sillä tuottaako rahasto siihen rahojaan sijoittaneille voittoa vaiko tappiota ei ole salkunhoitajan työpaikan kannalta merkitystä - vertaaminen muihin salkunhoitajiin merkitsee. Kaikki tämä johtaa siihen, että niin sanottujen aktiivisestikin hoidettujen rahastojen salkun sisältö muodostuu hyvin lähelle vertailuindeksin koostumusta ja edelleen hyvin samanlaiseksi muiden saman vertailuindeksi kanssa kamppailevien rahastojen kanssa.

Jos rahaston hallinnointipalkkio on vaikkapa 1...2%, niin se on pitkässä juoksussa merkittävä juttu. Prosenttiluku kuulostaa pieneltä, mutta jos korkoa korolle kaavaan sijoittaa vaikkapa 20 vuoden ajalle vuosituotoksi 8% tai sitten 8% miinus hallinnointipalkkio (esim. 6,5%), niin loppupääomassa on iso ero.

Mun mielestä kustannustehokkaat, passiivisesti hoidetut indeksirahastot ovat paras vaihtoehto rahastosijoittamiseen. Näistä Suomen parasta luokkaa edustavat mun mielestä Seligsonin rahastot. Myös ETF rahastot eli pörssinoteeratut rahastot ovat hyviä sijoitusmuotoja - niillä voi piensijoittaja kustannustehokaasti hajauttaa sijoituksia periaatteessa kaikkeen mahdolliseen mihin maailmassa yleensä voi sijoittaa. Merkintäpalkkiota ei tulisi missään nimessä maksaa rahastoon sijoitettaessa. Myöskään lunastuspalkkiota ei rahastossa tulisi olla tai sen tulisi olla hyvin pieni. ETF rahastoissa nämä kulut ovat yhtä kuin osakkeiden ostamisen/myymisen välityspalkkio

Edellinen oli etupäässä pitkän ajan sijoitusprofiilin näkökulmasta. Jos miettii ajankohtia milloin rahasto-osuuksia ostaa tai myy, eli jos niillä aikoo käydä kauppaa, niin silloin kannattaa mun mielestä ETF rahastoja lukuunottamatta unohtaa rahastot. Suora hajautettu sijoittaminen pörsiin/pörsseihin on tällöin paras vaihtoehto.

Sijoittamalla itse suoraan samoihin osakkeisiin, säästää kuluissa huomattavasti. Esim. kaikkien Suomi rahastojen osalta tämä on helposti toteutettavissa. Lisäksi Seligsonin OMXH25 ETF rahasto on mainio vaihtoehto hajauttaa pienempikin summa suomalaisiin osakkeisiin.

Rahaston vertailuindeksin tulisi olla tuottoindeksi eikä hintaindeksi. Useimmiten se on hintaindeksi. Tällä harhautetaan rahastoon rahojaan laittavia. Nimittäin jos vertailuindeksinä on hintaindeksi, salkunhoitaja saa indeksiin nähden etulyöntiaseman osinkojen muodossa. Rahastoesitteen historiagraafissa saadaan tällä tavalla näyttämään siltä, että rahaston tuotto on viime vuosina jopa vähän ylittänyt vertailuindeksin tuoton.