Jokerit kaudesta

Ylempi sarjataso? Mistä lähtien? Voiko liigasta nousta KHL:ään ja Liigaan tippua KHL:stä?

KHL on vain vähän tasokkaampi sarja kuin Liiga. Esim joku Ryan Vesce pelasi liigassa kaudella 07-08 hifkissä 56 ottelua 26 18=44 pistettä. Ja sitten KHL:ssä kaudella 10-11 51 ottelua 25 23=48 pistettä. Pistekeskiarvo oli siis KHL:ssä jopa parempi kuin liigassa. Pitäisikö tästä päätellä että KHL olisi huonompi, ei, en usko sitäkään. Entä olisiko Vesce kehittynyt yhtäkkiä parissa vuodessa aivan älyttömästi, hän oli jo kuitenkin hifkissäkin 25-26 vuotias, ja KHL:ssä sitten 28-29 vuotias. En millään jaksa uskoa että tuossa iässä enää kovin suuria kehitysaskelia otetaan.

Kyse on varmaan enemmänkin eri pelaajatyypeistä, ja heidän pelityylin sopimisesta eri liigoihin. Eihän kaikki tuppuraiset pärjänneet KHL:ssä lainkaan, ja sitten liigassa ollaan ihan kurkoja. Osa taas pärjää paremmin KHL:ssä kuin liigassa.

Pääsääntöisesti KHL:ssä nämä pahaimmisto Thoresen, Martensson, Immonen, Mozjakin, Stapleton, Zaborsky, Makarov, Zaripov, Zinovjev, Morozov, ym. Ovat niitä pelaajia, jotka eivät mahtuisi oikeastaan minkään NHL-joukkueen kokoonpanoon, tai osa on päässyt muutaman pelin pelaamaan jossain Floridan neloskentässä. Tai sitten osa on niitä 10 vuotta sitten huipulla olleita, esim Morozov, jonka nykytaso on kuitenkin luokkaa Peltonen, eli lähinnä se johtajuus.

Tottakai joku Pietarin SKA on kova joukkue, ja pärjäisi varmasti NHL-joukkueillekin isolla jäällä. Mutta NHL-kaukalossa ei olisi tosipeleissä mitään jakoa edes huonoimpia NHL-joukkueita vastaan, mikäli pelattaisiin pisteistä. Näissä kaukaloissa on niin pirun iso ero, että on oikeastaan kyse jo aivan eri pelistä, vaikka varusteet onkin samat.

Isossa kaukalossa pitää jaksaa luistella ja pitää vauhtia yllä, luistelu on paljon tärkeämmässä roolissa kuin NHL:ssä. Aikaa on enemmän ja tilaa tehdä jätönjättöjä, ja painottoman puolen avauksia, sekä pitkiä roikkusyöttöjä tyhjälle alueelle. NHL:ssä taas ei ole tilaa eikä aikaa. Siellä pitää pystyä nopeaan suunnanmuutospeliin, sekä mies miestä vastaan kamppailuun jatkuvasti, pienessä tilassa. Syöttöetäisyydet on lyhyempiä ja suoran luistelun ei tarvitse olla kovin ihmeellistä, käännöksillä ja spurteilla ehtii tilanteisiin aivan hyvin. Tilanteisiin suorastaan ajautuu, ja voima ratkaisee yleensä kumpi vie kiekon, taitokin joskus.

Kuitenkin yleisesti NHL-pelaajat ovat monessa asiassa paljon parempia kuin eurooppalaiset. Voima, kiekonhallinta ja peliäly sekä pelinopeus ovat huomattavasti parempia. Luistelu ei ole NHL:ssä paremmalla tasolla, voi olla jopa huonommalla tasolla keskimäärin. Mutta luistelunopeus onkin eri asia kuin pelinopeus. Eikä luistelunopeudella pärjää jos ei ole voimaa. NHL:ssä ei pääse ilman voimaa tilanteisiin.

Sanoisin että kotoinen Liigamme on Ruotsin ja Tsekin kanssa aika tasoissa. Saksa ja Sveitsi tulee vähän jäljessä, mutta ero on marginaalinen. Venäjän KHL on kärkijoukkueiden verran parempi. Nämä Sibir Novosibirskit ja Avangard Omskit ovat ihan samaa tasoa kuin Lukko ja Tappara. Ainoastaan SKA Pietari on Kovalchukkeineen selvästi parempaa tasoa kuin yksikään Liigajoukkue.

Yleisesti voisi listata näin ns pistevertailuluvulla pelaajien tason:
NHL 25
KHL 50
Liiga, SHL, Tsekki yms 55.

Eli tämä tarkoittaa karrikoidusti sitä, että jos pelaaja tekee Liigassa 55 pistettä, niin odotusarvo KHL:ssä on 50, ja NHL:ssä 25, siis samoilla ottelumäärillä. Esimerkki on karrikoitu, eikä pidä läheskään kaikkien kohdalla paikkaansa, mutta kuvaa kuitenkin keskimäärin sarjojen tasoja. Kun katsoo tilastoja, niin keskimäärin näin pisteet on menneet kun sarjoja on vaihdettu. NHL:ssä tosin tulee helposti pienempiäkin pisteitä, rooli sen ratkaisee. Mutta esim Granlundikin pääsi pelaamaan ykkös ja kakkoskentässä, eikä pisteitä siltikään ropissut, vaikka oli Liigassa tehnyt piste per peli. Sarjoissa on kuitenkin huomattava tasoero. Liigan ja KHL:n välillä tasoero on niin pieni, että molempiin suuntiin voi siirtyä pelaaja ykköskentästä ykköskenttään ja pärjätä hyvin molemmissa sarjoissa, tai sitten ei. Mutta näin tämä menee niinkuin periaatteellisella tasolla.