Äitini kuoli hiljattain, hänen uusi miehensä ja minä jäimme suremaan.
Heillä on keskinäinen testamentti.
Äitini toivomus oli etten vaatisi lakiosaani.
Testamentissa maininta molempien kuoltua, minä perisin kaiken.
Miten voiko äitini mies "unohtaa" minut kokonaan jos en vaadi lakiosaani. Eli voinko menettää perintöni lopullisesti.
Miten kannattaisi menetellä?
Heillä on keskinäinen testamentti.
Äitini toivomus oli etten vaatisi lakiosaani.
Testamentissa maininta molempien kuoltua, minä perisin kaiken.
Miten voiko äitini mies "unohtaa" minut kokonaan jos en vaadi lakiosaani. Eli voinko menettää perintöni lopullisesti.
Miten kannattaisi menetellä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Äitisi mies voi unohtaa sinut kokonaan. Hän voi tehdä uuden testamentin, jolloin et saa mitään.
Äitisi tahto oli, että et saa mitään. Miksi äitisi halusi jättää sinut perinnöttömäksi?
Kannattaisi neuvotella uuden miehen kanssa tilanteesta. Onko uudella miehellä lapsia entisiestä liitosta?
Sinulla on 6 kk aikaa toimia testamentit tiedoksisaannista.
"Äitisi tahto oli, että et saa mitään. Miksi äitisi halusi jättää sinut perinnöttömäksi?"
Eihän äidin tahto tällainen ollut. Äidin testamentissa oli toissijaismääräys, jonka mukaan tytär perii lesken kuoltua kaiken.
"Äitisi mies voi unohtaa sinut kokonaan. Hän voi tehdä uuden testamentin, jolloin et saa mitään."
Äidin mies voi tehdä uuden testamentin, mutta hän ei voi sillä mitätöidä äidin testamenttia, jonka mukaan hänen vaimoltaan testamentilla saamansa omaisuus leskenkin kuoltua lankeaa tyttärelle.
Kaikesta huolimatta kysyjän voi olla hyvä vaatia lakiosuutensa (eli puolet perinnöstä)heti. Tällöin loppuosa äidin perinnöstä tulee sitten lesken kuoltua (vaikka leski olisi tehnyt uuden testamentin). Voihan lakiosa, jos se sovitaan esimerkiksi murto-osuudeksi asunto-osakkeista (vaikkapa 1/4), silti jäädä lesken hallintaan.
Tarkoitin kysymykselläni, miksi kirjoittajan äiti halusi jättää tässä vaiheessa lapsensa vaille lakiosaansakin. Jos tähän olisi jokin järkevä syy, niin silloin kirjoittaja voisi tyytyä äitinsä tahtoon. Jos syynä on lähinnä vain se, että aviomies saa asua ja nauttia omaisuudesta, niin silloin kannattaisi asiat järjestää toisella tavalla. Testamentti on silloin ajattelemattomasti laadittu, eikä kirjoittajan tarvitse hävetä lakiosan vaatimista.
Kun omaisuus ensin siirtyy lesken omistukseen, niin leski voi hyvin vapaasti järjestellä asioita. Mitä leski on hankkinut kirjoittajan äidiltä perintönä saadulla omaisuudella? Vaara on suuri, että äidin perintö katoaa ja uusi testamentti vie loputkin.
Myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi kannattaa lakiosa vaatia itselle. Sitä ei itse asiassa tarvitse edes vaatia, vaan se kuuluu automaattisesti lapselle kun vain hän ilmaisee halukkuutensa sen vastaanottamiseen. PErintösotkuissa mukana olleena tiedän, että jos aikoinaan asioita ei hoideta oikein ne hiertävät, mutkistuvat ja aiheuttavat valtavasti turhaa kinaa osapuolten kesken ja kun vielä elämäntilanteet ja ajatukset muuttuvat vuosien varrella, on hyvä pitää itsestä ja asioista huoli ajallaan.
"Sitä ei itse asiassa tarvitse edes vaatia, vaan se kuuluu automaattisesti lapselle kun vain hän ilmaisee halukkuutensa sen vastaanottamiseen."
Väärin! Lakiosaa nimenomaan PITÄÄ TODISTEELLISESTI VAATIA kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi. Muutoin oikeus lakiosaan on menetetty.
PK 7:5
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.
Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.
Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa."
Meillä kaikilla kolmella oli/on hyvät välit keskenämme.
Miehellä ei ole rintaperillisiä.
Voimmeko/Kannattaisiko testamentti muuttaa hallintaoikeustestamentiksi.
Jos teillä kaikilla on/oli hyvät välit keskenänne, niin perintöriidalla ei kannata välejä pilata. Elämää on perinnönjaon jälkeenkin. Kun miehellä ei ole rintaperillisiä (vielä), niin kysymys on vain siitä, kuinka luotettavissa käsissä katsot lakiosasi olevan. Ainakin äitisi oli sitä mieltä, että omaisuutesi on luotettavissa käsissä ja että sinä et elämäntilanteessasi tarvitse perintöä.
Perintöveron minimoimiseksi testamentin valvomatta jättäminen voi olla paikallaan. Leski saa lain perusteella jäädä asumaan yhteiseen kotiin.
Mitä tarkoitat testamentin valvomatta jättämisellä?
Sitä, että testamentin saaja ei anna sitä tiedoksi perillisille.
Koska toivomuksetkaan lakiosaan puuttuttomuudesta ei yleensä auta ( kuten tässäkin tapauksessa ), on testamennttin hyvä lisätä ehto: "Jos joku perillisistä vaatii lakiosaansa toisen testamentin laatijan vielä eläessä, tulee hän saamaan vain lakiosan ja jäämään muilta osin ilman perintöä".
Tämä usein rauhoittaa ahneita perinnönkärkkyjiä.
VÄÄRÄSSÄ.
ettei edes moinen ehto rauhoita kärkkymistäsi?