Amkeihin kaikille koulutusaloille kolme lukukautta, myös kesälle opiskelu ja opettajat töihin myös kesällä. Miten onnistuu. Siten, että yhdistetään kouluja kertaheitolla.
On naurettavaa pitää samoja koulutusaloja eri amkien alla samoilla paikkakunnilla esim. Porissa. Voi tätä byrokratian määrää, kun kaikilla pitää olla oma atk, kirjasto, harjoitusluokat ym.
uudistaisin amkit kokonaan
lyhenee opiskeluajat
37
1512
Vastaukset
- hitontyhmiätohtoreit
Poistaisin nykyiset tohtori-määritelmät, menneet ja olleet kokonaan yliopistoista.
- Maailmassa monta on
Pärkkele. En uskonut kirjoitustasi, niin uskomattomalta se kuulosti, mutta olet oikeassa. Porissa kaksi eri ammattikorkeakoulua järjestää samaa koulutusohjelmaa !?
No jospa uusi laki pistää yhteen...- Totta puhutte!
Minäkään en meinannut uskoa, mutta niin vaan on Porin kotisivujen mukaan.
SAMK:n kannattaa liittää DIAK itselleen, ja vastaavasti muissa maakunnissa. Aloittajan mainitsema kesäopinnot pitää paikkansa jo nykyisissä ammattikorkeakouluissa, sillä ainakin joissakin koulutusohjelmissa on kesällä mahdollisuus harjoitteluun, sekä perus- että erikoistumisharjoitteluun.
- ToKem
Kerrankin asiaa, hyvä.
Porin lisäksi ainakin Helsingissä, Turussa, Oulussa on samaa koulutusta eri kouluissa, ne kannattaa yhdistää.
Ja lisäksi ei juustohöylä vaan kerralla poikki, kaikki päällekkäinen koulutus 10 kilsam välein. - Lakko! Lakko!
En tiedä kesälukukaudesta, mutta ihan noita peruslukukausiakin voisi pidentää niin ei tarvi uutta keksiä. Voitaisi mennä sellaisilla normaaleilla n. kuukauden kesälomilla niin kuin muukin maailma. Esim. juhannuksesta elokuun puoliväliin olisi ihan ookoo.
Nyt opetus loppuu vapun jälkeen ja alkaa syyskuussa kun opettajilla on sellainen sopimus että ei tarvitse opettaa enempää, se periytyy jostain vanhoista tekuista.
Ei ole oikein, että tyypit saa 5000 e/kk ja luisivat yli kolmasosan vuodesta ties missä kesämökeillään. Silloinkin harvoin kun ovat paikalla, osa on niin ylimielisiä, että missään muussa työssä ei voisi antaa niin huonoa asiakaspalvelua ilman että lentäisi pihalle. Eiköhän mennä opiskelijat lakkoon ja pakoteta opettajat tekemään töitä niin kuin muutkin ihmiset?- kenkäkauppias
Kansankiihotuksesta voi saada jopa vankeutta. Ei kannata kauheasti huudella.
- Varohan itse vain
kenkäkauppias kirjoitti:
Kansankiihotuksesta voi saada jopa vankeutta. Ei kannata kauheasti huudella.
Laittomalle uhkailulle on myös oma rikosnimike. Opiskelijalakko ei ole kansankiihottamista.
- austerism1
Amk:n lehtorin palkka on reippaasti alle 4 000 / kk, ellei ole ollut virassa ikuisuuden. Alkupalkka on jossain 3 200 euron tienoilla ilman työkokemuslisiä.
Eikä muuten opettajan kesäloma ole sitä kolmea kuukautta vaan lähempänä 1,5. Kaikenlaista tekemistä näet riittää opetuksen jälkeenkin ja ohella. Kesällä voisi kyllä olla opetusta, ei siinä mitään.- Yliope 5500e/kk
Nyt tähän on pakko todetä väliin faktat.
AMK-lehtorin vuosityöaika on uudessa VES:ssä 1600 tuntia vuodessa, mikä tarkoittaa 40 viikkoa 40 tunnin viikkoja. Kun vuodessa on keskimäärin 52 viikkoa, on vapaita viikkoja 52-40 = 12. Keskimäärin 12 viikkoa on n. 3 kk. VES määrittelee myös, että vähintään 8 viikkoa tuosta on annettava yhtäjaksoisena ellei henkilö itse muuta pyydä. Hyvin yleinen tapa ainakin meillä on pitää lomaa 10 viikkoa kesällä ja 2 viikkoa jouluna. Nämä siis todellakin ovat aivan VES.in mukaisia vapaita eikä mitään opetuksettomia muun työn aikoja.
Vanhoissa teknisten oppilaitosten VES:eissä olevilla ja ammattikouluista siirtyneillä opettajilla lomat ovat pidemmät.
Lehtorin alkupalkka on vähimmäispalkkana ilman mitään lisiä 3 472,33 e ja täysillä ikälisillä 4 624,59 e. Yliopettajan täysi palkka on 5 307,43 e.
Ikälisien lisäksi voi saada saatavuuslisää, tohtorilisää, epämukavan työajan lisää klo 18 jälkeen iltaopetuksesta tai viikonloppulisää 50% esim. lauantaiopetuksesta.
http://www.ptyry.fi/sopimukset/ptyotes/Documents/000PTYOTES-2012-2013-KIRJA.pdf - austerism1
Yliope 5500e/kk kirjoitti:
Nyt tähän on pakko todetä väliin faktat.
AMK-lehtorin vuosityöaika on uudessa VES:ssä 1600 tuntia vuodessa, mikä tarkoittaa 40 viikkoa 40 tunnin viikkoja. Kun vuodessa on keskimäärin 52 viikkoa, on vapaita viikkoja 52-40 = 12. Keskimäärin 12 viikkoa on n. 3 kk. VES määrittelee myös, että vähintään 8 viikkoa tuosta on annettava yhtäjaksoisena ellei henkilö itse muuta pyydä. Hyvin yleinen tapa ainakin meillä on pitää lomaa 10 viikkoa kesällä ja 2 viikkoa jouluna. Nämä siis todellakin ovat aivan VES.in mukaisia vapaita eikä mitään opetuksettomia muun työn aikoja.
Vanhoissa teknisten oppilaitosten VES:eissä olevilla ja ammattikouluista siirtyneillä opettajilla lomat ovat pidemmät.
Lehtorin alkupalkka on vähimmäispalkkana ilman mitään lisiä 3 472,33 e ja täysillä ikälisillä 4 624,59 e. Yliopettajan täysi palkka on 5 307,43 e.
Ikälisien lisäksi voi saada saatavuuslisää, tohtorilisää, epämukavan työajan lisää klo 18 jälkeen iltaopetuksesta tai viikonloppulisää 50% esim. lauantaiopetuksesta.
http://www.ptyry.fi/sopimukset/ptyotes/Documents/000PTYOTES-2012-2013-KIRJA.pdfNo ei tuo nyt hirveästi vikaan mennyt, mitä edellä kirjoitin. Faktasi oikeastaan vain vahvistavat sen. Kiitos faktoista.
Niinhän tuo lehtorin alkupalkka on reippaasti alle 4 000 kuten jo kirjoitin. Tuntiopettajan (kokoaikaisen) palkka vielä selvemmin (OVTESin mukaan noin 3 100 ilman kokemuslisiä). Palveluvuosia lehtorilla saa olla 15, että palkka nousee tuonne päälle neljän tonnin.
Näppärästi lätkäiset yliopettalle tuohon esimerkiksi korkeimman mahdollisen palkan. Kuitenkin yliopettajankin alkupalkka jää noin 4 000 euroon ilman kokemuslisiä. Täysi palkka, eli tuo mainitsemasi 5 000 euroa, kilahtaa vasta sitten, kun on kokemusta kertynyt jo 20 vuotta. Viiden työvuodenkin jälkeen ollaan vielä 4 150 euron tietämillä, 10 vuoden jälkeen 4 500 euron tienoilla.
Oli muuten uusi tuttavuus tämä PTYOTES. Itselleni on epäselvää, mitkä amk:t ovat sen piirissä. En nyt löytänyt uudempaa, mutta OAJ:lta esim. oheinen vertailu vuodelta 2010 (Googlaa, jos et uskalla avata tinurlia):
http://tinyurl.com/mccwep3:
Ammattikorkeakoulujen yliopettajien ja lehtoreiden palkat S2010
Tuosta siis kun katselee, niin PTYOTES näyttäisi poikkeavan OVTESsistä. - Lisää opetusta!!!
austerism1 kirjoitti:
No ei tuo nyt hirveästi vikaan mennyt, mitä edellä kirjoitin. Faktasi oikeastaan vain vahvistavat sen. Kiitos faktoista.
Niinhän tuo lehtorin alkupalkka on reippaasti alle 4 000 kuten jo kirjoitin. Tuntiopettajan (kokoaikaisen) palkka vielä selvemmin (OVTESin mukaan noin 3 100 ilman kokemuslisiä). Palveluvuosia lehtorilla saa olla 15, että palkka nousee tuonne päälle neljän tonnin.
Näppärästi lätkäiset yliopettalle tuohon esimerkiksi korkeimman mahdollisen palkan. Kuitenkin yliopettajankin alkupalkka jää noin 4 000 euroon ilman kokemuslisiä. Täysi palkka, eli tuo mainitsemasi 5 000 euroa, kilahtaa vasta sitten, kun on kokemusta kertynyt jo 20 vuotta. Viiden työvuodenkin jälkeen ollaan vielä 4 150 euron tietämillä, 10 vuoden jälkeen 4 500 euron tienoilla.
Oli muuten uusi tuttavuus tämä PTYOTES. Itselleni on epäselvää, mitkä amk:t ovat sen piirissä. En nyt löytänyt uudempaa, mutta OAJ:lta esim. oheinen vertailu vuodelta 2010 (Googlaa, jos et uskalla avata tinurlia):
http://tinyurl.com/mccwep3:
Ammattikorkeakoulujen yliopettajien ja lehtoreiden palkat S2010
Tuosta siis kun katselee, niin PTYOTES näyttäisi poikkeavan OVTESsistä.Suurin osa amkeista alkaa nykyään olemaan PTYOTES.in piirissä, eli kaikki osakeyhtiöt ja säätioiden omistamat. Vain ne, jotka on vielä kunnallisia, on KVTES:ssä.
Vieläkään en ymmärrä, miksi miellä tekniikan alalla loppuu opetus jo vapun jälkeen ja alkaa vasta syyskuussa. Eikä opettajia saa toukokuun jälkeen edes häiritä ja sähköpostiinkaan eivät vastaa. Voiko noissa vahoissa VES:eissä olevilla, mitä kerroit, olla niin pitkät vapaat? - austerism1
Lisää opetusta!!! kirjoitti:
Suurin osa amkeista alkaa nykyään olemaan PTYOTES.in piirissä, eli kaikki osakeyhtiöt ja säätioiden omistamat. Vain ne, jotka on vielä kunnallisia, on KVTES:ssä.
Vieläkään en ymmärrä, miksi miellä tekniikan alalla loppuu opetus jo vapun jälkeen ja alkaa vasta syyskuussa. Eikä opettajia saa toukokuun jälkeen edes häiritä ja sähköpostiinkaan eivät vastaa. Voiko noissa vahoissa VES:eissä olevilla, mitä kerroit, olla niin pitkät vapaat?Okei, noin arvelinkin asian olevan. Amk, jossa itse toisinaan toimin, on vielä kunnan omistuksessa.
- Puhut Ap. asiaa!
Hyvä aloitus! Uudistaisin myös koko ammattikorkeakoulun. Kesäajalle mahdollisuus suorittaa opintoja, tenttejä ja opintoihin kuuluvia pakollisia harjoitteluita. Läsnäolopakkoa voi järkeistää. Turha on hinkata persettään tuoliin kursseilla, jotka voi opiskella kotona järkevämmin ja tehokkaammin.
Viikkoja kestävät aloitusseremoniat ja tuutoroinnit voi suorittaa 1-2 päivässä. Täysin turhat ajanhaaskuu-ryhmätyöt pois. Ne ovat mallia "Nyt keskustellaan kolme tuntia 4-5 henkilön ryhmissä turhaa diipadaapaa ja otetaan opiskelijoiden nimet nimilistaan". Nimilistat kannetaan istunnon päätyttyä rehtorin kansliaan ja poissaolijoita rangaistaan ankarasti. Älytöntä kyykyttämistä - AMK:ssa on aikuiset opiskelijat!
Lähiopetuksessa voi käydä oman opiskelusuunnitelman mukaan 2-4 päivänä viikossa. Verkkokursseja lisättävä huomattavasti ja luento-opetusta tarjottava myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Opiskeluajat lyhenevät ja opiskelijat motivoituvat opiskelemaan, koska se on mielekästä! AMK:n huimat keskeyttämisprosentit pienenevät, koulusta saa tutkinnon nopeammin ja pääsee oman alan töihin. - OKM HOI!
Tää on hyvä ketju, asiallista tekstiä kautta linjan.
On suuri ihme, mikäli OKM:n virkamiehet ja ministeri eivät tee jotain oikeasti merkittävää amk uudistusta toimilupien kanssa.
Esim. kesä lukukausi ja pienten koulujen yhdistämisessä on järkeä.- xxyyzz
Kyllä joissakin amk:ssa voi opiskella myös kesäisin.
- comments
Lehtorin alkupalkka on vähimmäispalkkana ilman mitään lisiä 3 472,33 e ja täysillä ikälisillä 4 624,59 e. Yliopettajan täysi palkka on 5 307,43 e. Ikälisien lisäksi voi saada saatavuuslisää, tohtorilisää, epämukavan työajan lisää klo 18 jälkeen iltaopetuksesta tai viikonloppulisää 50% esim. lauantaiopetuksesta.
Melko hyvät palkat!!! Miten tämä näkyy opetuksen tasossa??? Kuka valvoo opiskelijan saaman opetuksen tasoa, opetusministeriökö?
On naurettavaa, että AMK-opiskelijoille annetaan "ryhmätöinä" tehtäviä turhia pohdintatehtäviä, opettajan ollessa kotona. Kouluun pitää vääntäytyä paikan päälle, vaikka opetusta on vain yksi luento päivässä. Jos luento on läsnäolopakolla, kurssista ei saa suoritusta, jos on pois.- austerism1
Miten niin hyvät palkat? Aika normaalit akateemisten palkat.
Yhtäältä valitat, että opiskelijoille annetaan ryhmätöitä ja opettaja on poissa, toisaalta valitat, että joillekin luennoille on pakko mennä. Koita päättää!
Mitä sillä on väliä, että päivässä on yksi luento eikä muuta? Samalle päivällehän voi sopia esim. sitä ryhmätyön tekoa muiden kanssa. Tai voit vaikka lukea tenttiin siellä koululla tai tehdä tehtäviä. Ei pitäisi olla liian vaikeaa rakentaa omaa "lukujärjestystä". Yliopistossa homma toimii useimmilla aloilla juuri näin, eli lukkarit laaditaan itsenäisesti. Amk:ssa lukkarit lyödään valmiina käteen, mutta tosiaan, kyllä sen verran pitäisi osata, että keksit sinne tyhjiin kohtiin jotain tähdellistä tekemistä.
Niin, amk:n siis pitäisi olla korkeakoulu.
Valitettavasti osa (etenkin vanhemmista) opettajista on yhä toimintatavoiltaan opistoajassa eli esimerkiski kytttäävät läsnäoloja ynnä muuta. Toisaalta osa opiskelijoista odottaa hyvin koulumaista meininkiä, jossa kaikki tehdään kädestä pitäen ja opiskelijaa opastetaan joka käänteessä eikä mitään haluttaisi tehdä itse. - Kysyn kumminkin
austerism1 kirjoitti:
Miten niin hyvät palkat? Aika normaalit akateemisten palkat.
Yhtäältä valitat, että opiskelijoille annetaan ryhmätöitä ja opettaja on poissa, toisaalta valitat, että joillekin luennoille on pakko mennä. Koita päättää!
Mitä sillä on väliä, että päivässä on yksi luento eikä muuta? Samalle päivällehän voi sopia esim. sitä ryhmätyön tekoa muiden kanssa. Tai voit vaikka lukea tenttiin siellä koululla tai tehdä tehtäviä. Ei pitäisi olla liian vaikeaa rakentaa omaa "lukujärjestystä". Yliopistossa homma toimii useimmilla aloilla juuri näin, eli lukkarit laaditaan itsenäisesti. Amk:ssa lukkarit lyödään valmiina käteen, mutta tosiaan, kyllä sen verran pitäisi osata, että keksit sinne tyhjiin kohtiin jotain tähdellistä tekemistä.
Niin, amk:n siis pitäisi olla korkeakoulu.
Valitettavasti osa (etenkin vanhemmista) opettajista on yhä toimintatavoiltaan opistoajassa eli esimerkiski kytttäävät läsnäoloja ynnä muuta. Toisaalta osa opiskelijoista odottaa hyvin koulumaista meininkiä, jossa kaikki tehdään kädestä pitäen ja opiskelijaa opastetaan joka käänteessä eikä mitään haluttaisi tehdä itse.Mistä ihmeestä tuollaiset tyypit olettavat löytävänsä työpaikat, jossa pomo tarkasti kertoo, mitä tehdä? Nykytyöpaikoissa joutuu valitettavasti ajattelemaan aivan itse, mitä on syytä tehdä seuraavaksi.
- turhautunut tuure
Miksi koulu ei halua tai osaa sijoittaa AMK-luentoja kalenteriin järkevästi? Osa opiskelijoista on perheellisiä, työssäkäyviä ja / tai asuu kaukana koululta. Kuljet päivittäin 30-50 km yhdensuuntaisen matka, käyt yhdellä luennolla ja tulet kotiin? Ei ole tehokasta ajankäyttöä!
Paremman opin saat lukemalla oppikirjan yms. aineiston kotona ja tekemällä tehtävät verkkokurssilla. Vaitettavasti harva AMK tarjoaa verkko-opiskelumahdollisuutta.
Osa "aikuisista" (~30-40-vuotiaat) joutuu pakosta opiskelemaan nuorisolinjoilla. Syystä, että alan AMK-aikuiskoulutusta ei ole tarjolla. Tai et ole hakukelpoinen, koska ei ole alan ammatillista tutkintoa.
Lukujärjestys on järkevä, jos käy koululla 3 päivänä viikossa ja opiskelee vaikkapa klo 8-15. Ei ole järkeä käydä luennoilla viitenä päivänä viikossa, kun opetusta annetaan 2-4 tuntia päivässä. Suurin osa ryhmätöistä on ajankulutusta ja niistä ei opi mitään. Ovatko ne siksi, että niistä tekaistaan opintopisteitä ja opettaja saa vapaapäivän?- maisteri jo
Mielestäni myös yliopisto-opiskeluun pitäisi tehdä muutoksia. Siellä saatetaan myös olla luennoilla vainmuutaman tunnin verran päivässä, loppupäivät/ vapaapäivät sitten notkutaan kuka missäkin. Valmiit lukkarit myös sinne, jotta nämä ns. ikuiset opiskelijat saataisiin valmistumaan. Älytöntä notkua jopa 7 vuotta yliopiston kirjoilla, kun voisi valmistua jopa 4 vuodessa tehokkaalla ajan käytöllä.
- austerism1
Lukujärjestystä ei voi laatia yksittäisen opiskelijan näkökulmasta.
Ja vaikka omalla ryhmälläsi olisi yksi luento päivässä, se ei tarkoita että kyseisen luennon pitävällä opettajalla ei olisi mitään muuta - tai jos teillä on se ryhmätyö, niin opettajalla voi hyvinkin olla jotain muuta silloin, tuskin vapaata.
Ryhmätöistä olen osittain samaa mieltä. Niitä teetetään ehkä liikaa. Eräs ongelma on toisaalta se, että opiskelijoita on niin paljon. Jos jokainen tekisi itsenäisen tuotoksen, opettaja ei saisi ikinä tarkastettua (edes kursorisesti) kaikkien tekeleitä. Toisaalta iso osa opiskelupaikan saaneista on varmaankin tyytyväinen, että sisäänottomäärät ovat suht. isoja.- austerism1
Ai niin, tämä opettaja versus opiskelija -keskustelu on hieman kummallista. Jossain määrin tulee lähinnä ala- tai yläkouluajat mieleen. Tämäkin eroaa huomattavasti siitä, millainen ilmapiiri yliopistossa on. Ainakin itse kun opiskelin, niin ei siellä ollut aistittavissa tällaista vastakkainasettelua. Periaatteessa opiskelija ja proffa ovat samalla tasolla, proffa vain ns. vanhempi tieteenharjoittaja.
Ongelmana näyttää olevan myös motivaatio. Jos on oikeasti motivoitunut siitä, mitä opiskelee, niin kyllä nuo tyhjät aukot lukkarissa osaa täyttää itsekin. Esim. voi etsiä ja lukea omaan aineeseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleja - ei tarvitse odottaa, että kaikki annettaisiin ylhäältä käsin. Tai voihan sitä pyytä opettajalta esim. suositeltavaa materiaalia, jos ei itse osaa kirjastosta etsiskellä. - proffako
austerism1 kirjoitti:
Ai niin, tämä opettaja versus opiskelija -keskustelu on hieman kummallista. Jossain määrin tulee lähinnä ala- tai yläkouluajat mieleen. Tämäkin eroaa huomattavasti siitä, millainen ilmapiiri yliopistossa on. Ainakin itse kun opiskelin, niin ei siellä ollut aistittavissa tällaista vastakkainasettelua. Periaatteessa opiskelija ja proffa ovat samalla tasolla, proffa vain ns. vanhempi tieteenharjoittaja.
Ongelmana näyttää olevan myös motivaatio. Jos on oikeasti motivoitunut siitä, mitä opiskelee, niin kyllä nuo tyhjät aukot lukkarissa osaa täyttää itsekin. Esim. voi etsiä ja lukea omaan aineeseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleja - ei tarvitse odottaa, että kaikki annettaisiin ylhäältä käsin. Tai voihan sitä pyytä opettajalta esim. suositeltavaa materiaalia, jos ei itse osaa kirjastosta etsiskellä.Et voi olla tosissasi! Itse yliopistossa opiskellessani en todellakaan kokenut olevani minkään sortin tieteenharjoittaja saati samalla tasolla proffien kanssa. Naurettavaa puhua opiskelijoista tieteenharjoittajina, ovat vielä kaukana siitä!
- austerism1
proffako kirjoitti:
Et voi olla tosissasi! Itse yliopistossa opiskellessani en todellakaan kokenut olevani minkään sortin tieteenharjoittaja saati samalla tasolla proffien kanssa. Naurettavaa puhua opiskelijoista tieteenharjoittajina, ovat vielä kaukana siitä!
No olen tosissani. En tietenkään väitä, että tuore aloitteleva opiskelija olisi vielä varteenotettava tieteenharjoittaja mutta kylläkin potentiaalinen sellainen, ja ideana yliopistossa on siis se, että kaikki valmistuneet osaavat tehdä tiedettä.
En siis väitä, että proffa ja opiskelija ovat tieteenharjoittajina ja -tekijöinä samanlaisia, mutta ainakin omalla ainelaitoksellani oli hyvin mitätön tai olematon hierarkia henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä, ja kyllä proffat kuuntelivat esim. opiskelijoiden proseminaari-ideoita hyvinkin tarkkaan. Eli siis samalla asialla siellä ollaan, vaikka osa on totta kai pidemmällä. - proffiako kaikki
austerism1 kirjoitti:
No olen tosissani. En tietenkään väitä, että tuore aloitteleva opiskelija olisi vielä varteenotettava tieteenharjoittaja mutta kylläkin potentiaalinen sellainen, ja ideana yliopistossa on siis se, että kaikki valmistuneet osaavat tehdä tiedettä.
En siis väitä, että proffa ja opiskelija ovat tieteenharjoittajina ja -tekijöinä samanlaisia, mutta ainakin omalla ainelaitoksellani oli hyvin mitätön tai olematon hierarkia henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä, ja kyllä proffat kuuntelivat esim. opiskelijoiden proseminaari-ideoita hyvinkin tarkkaan. Eli siis samalla asialla siellä ollaan, vaikka osa on totta kai pidemmällä.Kylläpä olet naivi. Et taida edes ymmärtää mitä tieteen tekeminen on. Proseminaarit ovat kyllä aika alkeellista tieteen tekoa. Yliopiston ideanako se, että kaikki valmistuneet osaavat tehdä tiedettä... Olen valmistunut jo 5 vuotta sitten, enkä todellakaan ole tehnut tiedettä , enkä edes osaa. Voi tsiisus, kuinka lapsellista hekumointia.
- austerism1
proffiako kaikki kirjoitti:
Kylläpä olet naivi. Et taida edes ymmärtää mitä tieteen tekeminen on. Proseminaarit ovat kyllä aika alkeellista tieteen tekoa. Yliopiston ideanako se, että kaikki valmistuneet osaavat tehdä tiedettä... Olen valmistunut jo 5 vuotta sitten, enkä todellakaan ole tehnut tiedettä , enkä edes osaa. Voi tsiisus, kuinka lapsellista hekumointia.
Niin: "Et taida edes ymmärtää mitä tieteen tekeminen on." => "enkä todellakaan ole tehnut tiedettä , enkä edes osaa."
Huvittavaa. Väität, etten minä ymmärrä, mutta pari virkettä myöhemmin tunnnustat, ettet itse tiedä, mistä on kyse.
Proseminaari on harjoitustyö, jonka puitteissa harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekoa. Alkeellinen toki, mutta alkua kuitenkin. Useilla aloilla on sitä paitsi jo perusopinnoissa akateemisen / tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Tieteellinen kirjoittaminen ei ole tieteen tekemistä, mutta osa prosessia eli tulosten raportointi.
Kandi, gradu ja väitöskirja ovat sitten eritasoisia tutkielmia. Kyllä tämä kaikki on hyvin selvää.
Pääpointti kuitenkin oli se, etten ymmärrä tällaista opettaja versus opiskelija -asetelmaa. Kuten aiemmin jo mainitsin, yliopistossa en vastaavaa havainnut.
Ja vielä. Millä ilveellä sitten olet saanut gradusi läpi tai ylipäänsä selvinnyt opinnoista, jos et kerran osaa? - proffiako kaikki
austerism1 kirjoitti:
Niin: "Et taida edes ymmärtää mitä tieteen tekeminen on." => "enkä todellakaan ole tehnut tiedettä , enkä edes osaa."
Huvittavaa. Väität, etten minä ymmärrä, mutta pari virkettä myöhemmin tunnnustat, ettet itse tiedä, mistä on kyse.
Proseminaari on harjoitustyö, jonka puitteissa harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekoa. Alkeellinen toki, mutta alkua kuitenkin. Useilla aloilla on sitä paitsi jo perusopinnoissa akateemisen / tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Tieteellinen kirjoittaminen ei ole tieteen tekemistä, mutta osa prosessia eli tulosten raportointi.
Kandi, gradu ja väitöskirja ovat sitten eritasoisia tutkielmia. Kyllä tämä kaikki on hyvin selvää.
Pääpointti kuitenkin oli se, etten ymmärrä tällaista opettaja versus opiskelija -asetelmaa. Kuten aiemmin jo mainitsin, yliopistossa en vastaavaa havainnut.
Ja vielä. Millä ilveellä sitten olet saanut gradusi läpi tai ylipäänsä selvinnyt opinnoista, jos et kerran osaa?Olen selvinnyt opinnoistani kiitettävästi, myös gradustani sain hyvän arvosanan. Tästä huolimatta en pidä itseäni "tieteen tekijänä", koska ymmärrän täysin mitä tieteen tekeminen edellyttää ja mitä se on. Yliopistoissa on paljon näitä tieteen tekijöitä, mutta he eivät todellakaan ole proseminaariesitelmiä tai graduja väsääviä opiskelijoita.
Opiskelijat ja proffat ovat hierarkiassa todellakin eri tasolla, oli ilmapiiri sitten mitä tahansa. Omalla laitoksellani tämä kyllä oli täysin selvää. - austerism1
proffiako kaikki kirjoitti:
Olen selvinnyt opinnoistani kiitettävästi, myös gradustani sain hyvän arvosanan. Tästä huolimatta en pidä itseäni "tieteen tekijänä", koska ymmärrän täysin mitä tieteen tekeminen edellyttää ja mitä se on. Yliopistoissa on paljon näitä tieteen tekijöitä, mutta he eivät todellakaan ole proseminaariesitelmiä tai graduja väsääviä opiskelijoita.
Opiskelijat ja proffat ovat hierarkiassa todellakin eri tasolla, oli ilmapiiri sitten mitä tahansa. Omalla laitoksellani tämä kyllä oli täysin selvää.Menee turhaksi jankkaamiseksi, koska tartut tuohon tieteen tekemiseen.
Pääpointtini tässä säikeessä on "opettaja versus opiskelija" -asetelma, joka tulee mielestäni eräissä tämän ketjun viesteissä esiin. Amk:ssa vallitsee usein kovin koulumainen ilmapiiri, joka ehkä ruokkii tätä vastakkainasettelua.
Ainakin omana opiskeluaikana oli ihan yleistä, että ainelaitos järjesti ainakin kerran vuodessa bileet henkilökunnan toimesta, ja moni laitoksen työntekijä, myös ne proffat, eivät vain assarit tai vastaavat, kävivät opiskelijoiden kanssa oluella.
Tieteen teosta voisi kyllä eräänä anekdoottina todeta, että esim. minulle eräs proffa suositteli syventävien opintojen toisen seminaarikurssin puitteissa kirjoittamani artikkelin julkaisemista, mutta en sitten moiseen ryhtynyt. Eli siis olisi hänen mielestään kelvannut julkaistavaksi, vaikka olin tuossa vaiheessa vasta "vähäinen" fil. yo.
Lisäksi voisi mainita, että opiskelijoiden on mahdollista osallistua jo opiskeluaikana esim. erilaisten konferessien ja seminaarien järjestelyyn, jopa pitää esitelmiä näissä (etenkin pienimuotoisemmissa konferensseissa). Opiskelijat saattavat myös olla mukana toimittamassa konferenssipapereista laadittavia julkaisuja jne. Aktiivisimmat opiskelijat ovat myös mukana esim. ainelaitosten, tiedekunnan ja yliopiston eri elimissä. - austerism1
austerism1 kirjoitti:
Menee turhaksi jankkaamiseksi, koska tartut tuohon tieteen tekemiseen.
Pääpointtini tässä säikeessä on "opettaja versus opiskelija" -asetelma, joka tulee mielestäni eräissä tämän ketjun viesteissä esiin. Amk:ssa vallitsee usein kovin koulumainen ilmapiiri, joka ehkä ruokkii tätä vastakkainasettelua.
Ainakin omana opiskeluaikana oli ihan yleistä, että ainelaitos järjesti ainakin kerran vuodessa bileet henkilökunnan toimesta, ja moni laitoksen työntekijä, myös ne proffat, eivät vain assarit tai vastaavat, kävivät opiskelijoiden kanssa oluella.
Tieteen teosta voisi kyllä eräänä anekdoottina todeta, että esim. minulle eräs proffa suositteli syventävien opintojen toisen seminaarikurssin puitteissa kirjoittamani artikkelin julkaisemista, mutta en sitten moiseen ryhtynyt. Eli siis olisi hänen mielestään kelvannut julkaistavaksi, vaikka olin tuossa vaiheessa vasta "vähäinen" fil. yo.
Lisäksi voisi mainita, että opiskelijoiden on mahdollista osallistua jo opiskeluaikana esim. erilaisten konferessien ja seminaarien järjestelyyn, jopa pitää esitelmiä näissä (etenkin pienimuotoisemmissa konferensseissa). Opiskelijat saattavat myös olla mukana toimittamassa konferenssipapereista laadittavia julkaisuja jne. Aktiivisimmat opiskelijat ovat myös mukana esim. ainelaitosten, tiedekunnan ja yliopiston eri elimissä.Voisin tähän vielä ikään kuin diplomaattisesti lisätä, että syynä vastakkainasetteluun eivät ole vain amk-opiskelijat vaan myös osa opettajista.
Olen siis itse ajoittain töissä eräässä amk:ssa, joten siitä tämä kokemus. Olen havainnut myös opettajien parissa aljon sellaista ajattelua, että iso osa opiskelijoista nähdään lähinnä rasitteena. - proffiako kaikki
austerism1 kirjoitti:
Menee turhaksi jankkaamiseksi, koska tartut tuohon tieteen tekemiseen.
Pääpointtini tässä säikeessä on "opettaja versus opiskelija" -asetelma, joka tulee mielestäni eräissä tämän ketjun viesteissä esiin. Amk:ssa vallitsee usein kovin koulumainen ilmapiiri, joka ehkä ruokkii tätä vastakkainasettelua.
Ainakin omana opiskeluaikana oli ihan yleistä, että ainelaitos järjesti ainakin kerran vuodessa bileet henkilökunnan toimesta, ja moni laitoksen työntekijä, myös ne proffat, eivät vain assarit tai vastaavat, kävivät opiskelijoiden kanssa oluella.
Tieteen teosta voisi kyllä eräänä anekdoottina todeta, että esim. minulle eräs proffa suositteli syventävien opintojen toisen seminaarikurssin puitteissa kirjoittamani artikkelin julkaisemista, mutta en sitten moiseen ryhtynyt. Eli siis olisi hänen mielestään kelvannut julkaistavaksi, vaikka olin tuossa vaiheessa vasta "vähäinen" fil. yo.
Lisäksi voisi mainita, että opiskelijoiden on mahdollista osallistua jo opiskeluaikana esim. erilaisten konferessien ja seminaarien järjestelyyn, jopa pitää esitelmiä näissä (etenkin pienimuotoisemmissa konferensseissa). Opiskelijat saattavat myös olla mukana toimittamassa konferenssipapereista laadittavia julkaisuja jne. Aktiivisimmat opiskelijat ovat myös mukana esim. ainelaitosten, tiedekunnan ja yliopiston eri elimissä.Tartun tieteen tekemiseen, koska se paistaa tekstistäsi läpi ja on mielestäni naurettavaa. Myöskään opiskelijoiden erilainen osallistaminen ei poista hierarkian portaita. Oli oppilaitos mikä tahansa, opettajien ja oppilaiden välinen ero on selvä - yhteisistä kaljailloista huolimatta.
- Järki käteen
Orientaatiosta olen samaa mieltä, eli se kestää vähän turhan pitkään. Mutta itkua siitä, että yritetään rakentaa vähän ryhmähenkeä porukalle en allekirjoita. Hyvä luokka on suuri tuki ja motivoija useimmille vääntäytyä koululle ensimmäisinä kuukausina. Alkuopintojen aikaan opiskelijalla ei ole vielä mitään ammatillista identiteettiä, joten kaikki mikä motivoi häntä sen saamiseksi on positiivista. Työelämässähän ei pärjää, jos halveksuu ja vähättelee työkavereitaan.
Viimeisenä vuonna useimmissa koulutusohjelmissa opiskelija alkaa tekemään hommia yksin ja viimeistään tässä vaiheessa alkaa myös pitämään itseään kyseisen ammattiryhmän jäsenenä.
Tämä toki riippuu alastakin. Osassa voisi tietotekniikkaa hyödyntää paljon enemmän ja pelkällä tenttauksella pitäisi kurssien tulla hyväksytyiksi, kun siihen on tarvetta (esim. Tradenomi). Mutta sairaanhoitajaa tai bioanalyytikkoa ei etänä kouluteta valmiiksi.
Koulujen pitäisi myös pystyä vaihtamaan leipääntynyt opettaja pois. Itsekin näin monen tasoista hiihtäjää. Esimerkiksi fysiikan opettaja oli kyllä hauska tyyppi, mutta ei häntä peruskurssin opettaminen kiinnostanut. Aita oli aika matalalla. Siellä se mies vieläkin painaa eläkeikäänsä asti vaikka varmasti motivoituneempaakin opettajaa yliopistokaupungista löytyisi. - Pohjoissuomessa
Kyllä nimenomaan sairaanhoitajat koulutetaan verkko-opetuksena ja monimuotona.
- opiskelija4
Monissakin ammattikorkeakouluissa on tarjolla kesälukukausi, joko lähiopetuksena tai verkko-opintoina. Kysymys onkin, että kuinka moni tälle osallistuu.
Omassa (liiketalouden) koulutusohjelmassa kaikki jotka vaan töitä saivat, menivät kesäksi töihin. Kesän aikana suoritettiin myös pakollinen harjoittelu, josta toki opintopisteet sai. Tutustuin parin ammattikorkeakoulun kesäopintotarjontaan, kyllä siellä kiinnostavia kursseja olisi tarjolla mutta itseni tavalla suurin osa valitsee työt ja rahan hankkimisen. - austerism1
"Monissakin ammattikorkeakouluissa on tarjolla kesälukukausi, joko lähiopetuksena tai verkko-opintoina. Kysymys onkin, että kuinka moni tälle osallistuu."
Näin juuri. Kursseja ei toteuta, ellei opiskelijoita tule tarpeeksi. - FlorenceNightingale
"Kyllä nimenomaan sairaanhoitajat koulutetaan verkko-opetuksena ja monimuotona."
Missä AMK:ssa sairaanhoitajat koulutetaan näin??? Tämä olisi mahtavaa!!!
Sairaanhoitajaopiskeluun kuuluu AMK:ssa luentoja päivällä läsnäolopakolla, orientoivia käytännön harjoituksia (pakollisia), PBL-menetelmää, ryhmätöitä, esseitä, itsenäistä opiskelua, tiedonhankintaa, oppikirjojen ja verkkomateriaalin lukemista. Tenttien arvostelu on joko numeraalinen 0-5 tai hyväksytty/hylätty. Pakollisia, palkattomia harjoitteluita kuuluu opintoihin 75 opintopistettä.
Monimuoto-opintoja ei voi suorittaa. Luentoja ei järjestetä illalla, viikonloppuna tai kesällä. Verkkokursseja voi olla muutama tai ei ollenkaan. Että repikää opiskelumotivaatiota tästä! - Myös Pori
Kts sh koulutusten mainokset niin näet et vähillä läsnäoloilla valmistuu hyviä hoitsuja.
- Mitä halutaan?
Onko tarkoitus saada opiskelijat nopeasti kursseista läpi, vai peräti oppimaankin jotakin? Jos edellinen on tarkoituksena, niin 52 viikon lukuvuosi on erittäin hyvä ratkaisu. Jos taas oppiminen on tarkoituksena, niin käytännön harjoittelu tai projektit ovat ehdoton edellytys. Siihen taas tarvitaan opetustaukoja, joiden aikana käytännön tehtäviin perehdytään.
Vanhan ajan tekujen alan pitkä ennakkoharjoittelu oli erittäin hyvä opettaja ja motivoija. Tosin ymmärrän, ettei nykyisillä sisäänottomäärillä ole tähän mitään mahdollisuuksia. Valitettavasti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1921331Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221148- 70870
- 48864
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53790Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50745- 53712
- 33692
- 60689
- 52667