Kansanedustaja ihmettelee miksi koulukyydin saa vain kunnassa jossa on rahaa
Eriarvoinen koululainen pimeällä tiellä taskulamppu kädessään kismittää perussuomalaista kansanedustajaa.
Kansanedustaja Johanna Jurva (ps.) on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kyselyn "koululaisten maksuttomien koulukyytien tasapuolisuudesta".
Laki takaa koululaiselle maksuttoman koulukuljetuksen, jos hänen koulumatkansa on yli viisi kilometriä. Erityisen hankalaan tai vaaralliseen matkaan voi saada kyydin lyhyemmällekin matkalle.
Jälkimmäisestä päättää rehtori, kunnan virkamies tai poliisi, joten Jurvan mukaan "oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen".
"Koululainen pimeällä tiellä taskulamppu kädessään kulkemassa kohti kouluaan 4,8 kilometrin päähän kotoaan voi siis yhden päättäjän silmissä olla turvallisella tiellä, kun taas samoissa olosuhteissa taivaltava paremman talouden omaavan päättäjän kunnassa saa ilmaisen koulukyydin", Johanna Jurvan eduskuntakyselyssä todetaan.
Kansanedustajan mukaan "jo koulupäivän alkaessa oppilaat ovat eri asemassa keskenään, onhan sentään eri asia kävellä koululle tunti kauempaa kuin kaveri, joka istui koulukyydissä tai asuu kohtuullisen matkan päässä koulustaan".
Kansanedustaja Jurva kysyykin asianomaiselta ministeriltä "millä toimilla ministeri aikoo edistää yhtenäisempää ja tasa-arvoisempaa maksutonta koulukyytiä koskevaa päätöksentekoa eri kunnissa".
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/koulukyyti jurva-7688
Eriarvoinen koululainen pimeällä tiellä taskulamppu kädessään kismittää perussuomalaista kansanedustajaa.
Kansanedustaja Johanna Jurva (ps.) on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kyselyn "koululaisten maksuttomien koulukyytien tasapuolisuudesta".
Laki takaa koululaiselle maksuttoman koulukuljetuksen, jos hänen koulumatkansa on yli viisi kilometriä. Erityisen hankalaan tai vaaralliseen matkaan voi saada kyydin lyhyemmällekin matkalle.
Jälkimmäisestä päättää rehtori, kunnan virkamies tai poliisi, joten Jurvan mukaan "oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen".
"Koululainen pimeällä tiellä taskulamppu kädessään kulkemassa kohti kouluaan 4,8 kilometrin päähän kotoaan voi siis yhden päättäjän silmissä olla turvallisella tiellä, kun taas samoissa olosuhteissa taivaltava paremman talouden omaavan päättäjän kunnassa saa ilmaisen koulukyydin", Johanna Jurvan eduskuntakyselyssä todetaan.
Kansanedustajan mukaan "jo koulupäivän alkaessa oppilaat ovat eri asemassa keskenään, onhan sentään eri asia kävellä koululle tunti kauempaa kuin kaveri, joka istui koulukyydissä tai asuu kohtuullisen matkan päässä koulustaan".
Kansanedustaja Jurva kysyykin asianomaiselta ministeriltä "millä toimilla ministeri aikoo edistää yhtenäisempää ja tasa-arvoisempaa maksutonta koulukyytiä koskevaa päätöksentekoa eri kunnissa".
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/koulukyyti jurva-7688
Vastaukset 3
Vanhimmat
22.7.2013
Kuljetusperusteet
Turun kaupungin kuljetusperusteet (2011)
Koululaiskortti myönnetään, jos:
•1. - 2. luokan oppilaan koulumatka lähimpään lähikouluun on 3 km tai yli
•Kerttulin (ruotsin kielikylpy), Puolalan (englanti, saksa, venäjä) ja Vähä-Heikkilän (ranska) kieliluokkien sekä Kansainvälisen koulun 1. – 2. luokkien oppilaille, joiden koulumatka on kolme kilometriä tai sen yli riippumatta etäisyydestä ns. lähikouluun.
•3. - 9. luokan oppilaan koulumatka lähimpään lähikouluun on yli 5 km
•10. luokan turkulaisen oppilaan koulumatka on yli 5 km
Koulumatkan pituus mitataan lyhyintä jalankulkukelpoista yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin kodin pihalta koulun pihalle.
Koululaiskortti voidaan myöntää lyhyemmällekin matkalle, jos
Koulumatka on rasittava tai vaikea
Koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi tai rasittavaksi. Päätös tehdään lääkärin tai psykologin perustellun lausunnon pohjalta. Siinä arvioidaan lapsen terveydentilaa ja/tai kehitystä sekä kykyä liikkua itsenäisesti kävellen.
Lausunnon pyytää huoltaja. Huomioon otetaan vain oppilasta hoitavan julkisen erikoisssairaanhoidon/sairaalan/terveyskeskuslääkärin tai neuvola- tai koululääkärin ja Turun kaupungin (tai oppilaan kotikunnan) palveluksessa olevan psykologin lausunto. Yksityislääkärin tai yksityisen psykologin lausuntoa ei hyväksytä.
Koulumatkan vaarallisuus
Koulumatka on katsottu vaaralliseksi. Päätös tehdään poliisiviranomaisen lausunnon perusteella, jonka pyytää sivistystoimiala. Petoeläinvaaraa arvioi Varsinais-Suomen riistakeskus, jolta lausunnon pyytää sivistystoimiala.
Tilauskuljetus järjestetään, jos
•päivittäinen koulumatka odotuksineen kestää yli kaksi ja puoli tuntia, 13 vuotta täyttäneillä tai erityisopetuksessa olevilla yli kolme tuntia
•jos koulumatka kodin ja lähimmän linja-autoreitin varrella olevan pysäkin välillä on 1. - 2. luokan oppilaalla vähintään 3 km ja 3. - 9. luokan oppilaalla vähintään yli 5 km
Koulumatka on rasittava tai vaikea
Koulumatka saattaa olla liian vaikea oppilaan henkilökohtaiseen kehitystasoon nähden tai liian raskas terveydellisten syiden takia niin, että oppilas ei pysty suoriutumaan matkasta itsenäisesti kävellen tai bussia käyttäen. Päätös tehdään lääkärin tai psykologin perustellun lausunnon pohjalta. Siinä arvioidaan lapsen terveydentilaa ja/tai kehitystä ja kykyä kulkea itsenäisesti kävellen tai bussilla. Lausunnon pyytää huoltaja.
Huomioon otetaan vain oppilasta hoitavan julkisen erikoissairaanhoidon/sairaalan/ terveyskeskuslääkärin tai neuvola- tai koululääkärin ja Turun kaupungin (tai oppilaan kotikunnan) palveluksessa olevan psykologin lausunto. Yksityislääkärin tai yksityisen psykologin lausuntoa ei hyväksytä.
Koulumatkan vaarallisuus
Tässä tapauksessa koulumatka on vaarallinen siltä osin kuin oppilas kävelee kotoa bussipysäkille tai bussipysäkiltä kouluun tai odottaa bussia pysäkillä. Päätös tehdään poliisiviranomaisen lausunnon perusteella, jonka pyytää sivistystoimiala. Petoeläinvaaraa arvioi Varsinais-Suomen riistakeskus, jolta lausunnon pyytää sivistystoimiala.
todellakin eriarvoisessa asemassa koululaiset, riippuu missä asemasssa vanhemmat ja ennenkaikkea äidinkieli ratkaisee todella paljon, järjestetään vaikka ylimääräinen kuljetus...
PS:n ratkaisu ongelmaan?
Huononnetaan kaikkien palvelua?
Jaettu surkeus on paras surkeus!
Sopii hyvin kuvaan PS:stä kunnallisten palvelujen alasajajana.
PS ajaa johdonmukaisesti kuntien kurjistamista. Kuntatyöntekijöiden pitäisi olla töissä talkoohengellä ilman palkkaa. Pohjois-Suomen kunnissa kunnan suurin työnanataja on kuitenkin kunta itse.
Onnea vain tulevaan hallitukseen Keskustaa kumppaniksi houkuttelemaan. Näillä näkymin saatte muodostaa hallituksen itse. PS:ää nyt ei ainakaan kukaan kutsu kumppaniksi.